Riihimäen on suuntauduttava etelään

Riihimäen on suuntauduttava etelään

Kaupunginvaltuutettu Jorma Katila (kok) pohti 13.11. Aamupostissa  Riihimäen suuntautumista pohjoiseen tai etelään. Hallituksen sotelinjauksiin viitaten Katila päätyy kannattamaan etelää. Totean yksiselitteisesti, kuten olen jo pari vuotta sanonut, että  Riihimäellä ei ole valinnan mahdollisuutta:  Riihimäen on suuntauduttava etelään!

Tässä suuntautumiskysymyksessä suurin este on  kaupunginjohtaja  Seppo Keskiruokanen.  Keskiruokanen vastustaa etelää. Tämä on niin vahva kannanotto johtavalta virkamieheltä, että olen sitä mieltä, että kaupunginjohtaja ei kykene katsomaan ja edistämään  Riihimäen etua. Konkreettinen esimerkki on se, että Riihimäen hallinnolla ei ole  toimivia yhteyksiä Hyvinkäälle.

Kysymys on syvemmin johtamisen ja poliittisen toiminnan heikkouksista. Valitettavasti Riihimäen johtavilla luottamushenkilöillä ei ole yksinkertaisesti selkärankaa ja ideoita osoittaa ja asettaa virkamiehille kaapin paikkaa. Kaupunginjohtaja ja muut johtavat virkamiehet höntittävät  mielensä mukaan luottamushenkilöitä. Luottamushenkilöt uskovat tähän heikkoon ja puutteelliseen informaatioon kuin pienet lapset joulupukkiin. Tuloksena on kaupungin toiminnan kriisiytyminen usealla alueella.

Riihimäen ja Hyvinkään kauppakamarin perustaminen muutama vuosi sitten on haastanut hallintoa yhteistyöhön ja toimintaa alueen parhaaksi.  Elinkeinoelämä on suuntautunut yhteistyöhön. Mutta Riihimäen hallinto on toiminut  itseasiassa vastaan. Talousyhteistyön voima perustuu  infran kehittämiseen, työpaikkojen luomiseen ja verotulojen kasvuun. Hyvinkään kaupunki  on ollut valmis yhteistyöhön. mutta  Riihimäellä on ollut esteitä usealla alueella.

Riihimäki on ajautumassa pikku hiljaa kriisikunnaksi , ja kaupunginjohto on kyvytön ratkaisemaan tätä ja  suuntautumista kaupungin edun mukaisesti.  Olen ehdottanut, että on aika selvittää kaupunginjohtajan luottamus. Kaupunginjohtaja ja häntä tukevat virkamiehet ovat pyrkineet hautaamaan aloitteen. Se on maannut kohta vuoden hallinnossa. Kysymys näyttää olevan viivytystaktiikasta.

Kun pääministeri Juha Sipilän hallitus on sote-ratkaisussa näkyvästi suunnannut  alueen yhteistyötä etelään, niin kyllä ymmärrän  sen häpeän kaupungin johdossa ja kaupunginhallituksessa, että etelää on vastustettu. Olen sitä mieltä, että kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus ovat ansainneet epäluottamuksen.

On avattava yhteistyö  etelään!

Mikko Lund

Taloussuunnittelu ontuu Riihimäellä

Taloussuunnittelu Riihimäellä  ontuu

Kuntalain mukaan valtuuston on  päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöverosta ja muiden verojen perusteista. Kaupunki on arvioinut  talousarviota varten kaupungin verotulokehityksen. Riihimäen kaupunginvaltuusto  päättää tänään maanantaina veroprosentista. Kaupunginhallitus on hyväksynyt  ja esittää  veroprosentiksi 20,50 %  ja kunnallisverokertymäksi vuodelle 2016  106, 9 miljoonaa euroa. Siinä on kasvua 1,3 %  vuoteen 2015  verrattuna.

Mihin kaupunginhallituksen taloussuunnittelu oikein perustuu?  Se on ollut jo pitemmän aikaa pahasti pielessä. Se perustuu katteettomiin toiveisiin ja haavekuviin  sekä velkaantumiseen?

Kuntaliitto on arvioinut  koko maata koskevassa ennusteessaan kuntaverojen kasvavan 0,6 %  Miten Riihimäen kasvu voisi olla  kaksinkertainen koko maahan verrattuna?

Ei  se ole vakuuttava perustelu, että uskotellaan kasvun olevan  yleensä paremman kuin koko maassa. Riihimäellä on työttömyys- ja toimeentulotukimenot kasvussa. Ne vähentävät verotuloja ja lisäävät menoja. Lisäksi kaupunkilaisten verotulot/ asukas ovat pienemmät kuin kaupungeissa keskimäärin.

Jos kaupunginhallitus tai valtuusto arvioi  tuloverokehityksen liian optimistiseksi, siitä seuraa heti budjetin pohjan pettäminen. Jos arvioituja tuloja ei saada, ne joudutaan lopulta kattamaan lisääntyneellä velan ottamisella, kuten jatkuvasti on kaupungin tapana ollut   tai ylimääräisellä menojen karsinnalla.

Joka tapauksessa  tällaista  asioiden hoitamista ei voida pitää asiallisena ja hyväksyttävänä. Lähtökohtana pitää olla mahdollisimman realistiset tulot ja menot. Tämä on erityisen perusteltua tiukan talouden oloissa. Mutta ei kaupunginvaltuustoltakaan  voi odottaa sellaista ryhtiä, että se puuttuisi ja oikaisisi virheellisiä suunnitelmia.

Riihimäen kaupunki on vahvasti lähestymässä kriisikunnan kriteerejä. Rehellisellä, ilman kikkailua hoidetulla taloussuunnittelulla kaupunki olisi jo kriisikunta. Kaupunki on vahvasti ylivelkaantunut. Rahoitustasapaino on pettänyt, kassa ei riitä edes  puoleksi päiväksi.

Riihimäen kaupunki ei tule selviytymään jatkossa muuten kuin muuttamalla toimintaansa: Lopettamalla kaunistelu ja kikkailu sekä  olemalla rehellinen talouden hoidossaan!

Mikko Lund

 

Hallitus selvisi kriisistään, mutta miten käy sosiaali- ja terveyspalvelujen?

Hallitus selvisi kriisistään, mutta epätietoisuus on, miten käy sosiaali- ja terveyspalvelujen?

Pääministeri Juha Sipilän hallitus  oli lyhyen historiansa  pahimmassa kriisissä. Pääministeri vaati ja asetti takarajoja, jotka toinen toisensa perään paukkuivat. Tilanne oli niin kriittinen, ettei juuri kukaan suostunut veikkaamaan, miten tässä lopulta käy. Sopu lopulta löytyi ja hallitus jatkaa   - vahvempana vai heikompana? Mutta miten sopuratkaisu turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisen maassa.

Pitemmän aikaa on näyttänyt siltä. että keskusta ajaa soteratkaisussa itse asiassa  maakuntahallintoa. Selvää on ollut myös se , että hallitus tulee  kaatumaan, jos  kokoomus ei alistu keskustan saneluun. Jos kokoomus alistuu, hallituksen yhteiselo jatkuu, mutta sen eloa tulee varjostamaan soteratkaisun aiheuttama kivi kengässä, haava, jonka hoitaminen vaatii erityishuomiota, kuten pääministerikin on myöntänyt.

Pääministeri ajoi maahan 18 sotealuetta. Yksikään asiantuntija ei ole suositellut tällaista aluejakoa. Siinä alueet jäävät pieniksi eivätkä pysty tarjoamaan palveluja. Kokoomus halusi, että maahan tulisi 5 aluetta.

Sovusta päätellen kokoomus pyyhki asiantuntemuksella pöytää ja alistui keskustan saneluun. Lopputulemana on  18 itsehallintoaluetta ja 15 sotealuetta. On siinä kokoomuksella selittämistä!

Ratkaisua kuvaa kaksi asiaa. Keskusta sai maakuntahallinnon ja kokoomus yksityiset terveyspalvelut. Kumpikaan ratkaisu ei ole ongelmaton. Päinvastoin uhkana on julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rapautuminen ja yksityinen voitontavoittelu.

Soteselvitysmies  jo totesi raportissaan. että nykyisiin maakuntiin perustuva jako muodostuisi perusoikeuksien näkökulmasta ongelmallisiksi. Alueet jäisivät liian pieniksi, jotta niillä voitaisiin taata perustuslain 19 §:n mukaisten hoitoon pääsyn ja palveluihin sekä huolenpitoon liittyvät tavoitteet maassa yhdenvertaisella tavalla.

Esitys tulee  perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Valiokunta tulee tuskin sivuuttamaan esitystä  ilman huomautusta. Suomen lain mukaan julkisen vallan tehtävä on edistää kansalaisten perusoikeuksien toteuttamista. Valiokunnan tulee arvioida edistääkö lakihanke  kansalaisten perusoikeuksien toteuttamista.  Valiokunnan on arvioitava mahdollistaako lakiesitys hoitoon pääsyn ja huolenpidon tavoitteet yhdenvertaisesti koko maassa. Arviointia ja toteuttamista tulee  vaikeuttamaan yksityiset terveyspalvelut ja kansalaisten valinnan vapaus. Monet ovat huolissaan  ja kysyvät, mitä tämä kaikki maksaa.

Mikko Lund

Kanta-Hämeen pienmaakunta ei ole pelastus

KANTA – HÄMEEN  PIENMAAKUNTA EI OLE PELASTUS

Riihimäen kaupunginjohtaja ei toimi kaupungin edun mukaisesti ja sivuuttaa suuntautumisen virheellisesti. Kaupunginjohtaja Seppo  Keskiruokasen mielestä suuntautuminen pääkaupunkiseudun aluerakenteisiin on ollut ja on vastakin väärää logiikkaa!  ”Suuntautuminen ei ole ydinkysymys, vaan se missä porukassa kannattaa olla. Missä pääsee vaikuttamaan?”( AP 30.10.) Maakuntaliitossako, keskussairaalassako vai missä on se vaikuttava porukka? Toivoisin virkamieheltä selkokieltä ja strategisessa kysymyksessä perusteluja ja oikeaa strategista suuntautumista! Toivoisin myös, että tällaiset puheenvuorot edustaisivat valtuuston kantaa!

Minä lähden Riihimäen edusta ja pyrin hyödyntämään Helsingin seudun ja Uudenmaan kasvupaineita. Katson tilastoja. Täältä  purkautuu pääkaupunkiseudulle hyvinvointia ja ihmisille mahdollisuuksia hankkia elantonsa metropolialueen kasvusta. Vapautuminen lääni- ja vaalipiirirajojen kahleista – talousalueen kehityksen keskeisestä esteestä – on ollut vuosikymmenten saatossa kaupunkiseudun haave. Lääninrajan kiroista päästiin lääninjaon uudistamisen yhteydessä. Tilalle syntyi ”pakkorakennelma” -  maakunta -  Lipposen I hallituksen suosiolahjana Hämeenlinnan kaupungille. Maakuntajaosta tuli entistä jyrkempi. Kaupunkiseutu on maakuntapolitiikan vanki. Tosiasiat eivät enää johda ajattelua ja kaupunginjohtaja on leimautunut vartijaansa.

Ihmisiä liikuttavat toimeentulon mahdollisuudet. Voisiko kaupunginjohtaja katsoa verotulotietoja ja pääkaupunki-seudulla pendelöivien määrää ja laatua ja verrata sitä Hämeenlinnan seutukuntaan? Iso osa veropohjaa - jopa siellä vaikutusvaltaisissa asemissa työskenteleviä - asuu tällä kaupunkiseudulla. Hänen pitäisi tietää, että kasvun eväät ovat liikenneverkkosidonnaisia. Hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle ja lentäen kansainvälisiin kontakteihin ovat olleet ja  edelleenkin ovat, merkittävin tulevaisuuden rakennuspalikka Riihimäen seudun kunnille. Hallintorajojen pitäisi taipua tähän tosiasiaan.

Kanta-Hämeen maakuntaliitto eikä maakuntakeskus ole kiinnostunut kehittämään Pohjois-Uudenmaan liikenne- ja palveluverkkoa. Hyvinkään ja Riihimäen talousalue on elimellinen osa sitä nyt ja tulevaisuudessakin. Siihen kehitykseen pitäisi vaikuttaa! Tämän tulisi tapahtua yhdessä  Hyvinkään kanssa.

Maakunnallinen byrokratia tarjoaa hallinnoimista ja luottamushenkilöpaikkoja, sekö on Keskiruokasen ”porukka”, joka on vaikuttamisen väline? Mitä hyötyä Riihimäen seudulle on ollut kuulumisesta Hämeenlinnan linnaleiriin, joka on nytkin täynnä hiipuvia hiilloksia? Niihin maakunnan säilyttämisen hypetyksessä pyritään puhaltamaan hehkua. Henkäys on velkojen puristuksessa heikko. Poliittinen vaikutusvalta ei yllä juuri maakuntarajan yli.

Maakunnassa ei ole omaehtoisen kasvun juuria eikä vetureita. Valtion tulonsiirroista riippuvien velkaisten kuntien ja kuntayhtymien rahoituspohja on pettämässä.  Kuntapolitiikan hiekkalaatikko on luottamushenkilöiden omaa napaa tuijottava ”paratiisi”, josta ei juuri löydä uusia ajatuksia ja ideoita..

Kanta-Häme on pienmaakunta ja väki vähenee! Vaikeuksia on nähtävissä niin pitkälle kuin silmä siintää eikä sitä ei pelasta HKI – Tre pääradan kehityshanke. Niin Helsingin seudun kuin Tampereen luonnollinen väestökasvu ja rakennuspaineet pitävät kasvun vähäisenä. Riihimäki ja Hämeenlinna ovat liian kaukana vetovoimatekijöistään –  metropolista ja valtakunnanosakeskuksesta. Niihin Etelä – Suomen kasvupaineet purkautuvat. Tilanne on päälle käypä. Pienmaakunta ei ole pelastus eikä ratkaisu!

Mikko Lund

Sipilän hallitus ajaa veronkiertäjien asiaa?

 

Sipilän hallitus on ajamassa läpi kahta lakihanketta, jotka ovat herättäneet kansalaisten huomiota ja mielenkiintoa. Hallitus esityksillään  edesauttaa veronkiertoa ja toisaalta päästää mahdolliset veronkiertäjät pälkähästä. Hallitus haluaa mahdollistaa osakkeiden hallintarekisteröinnin suomalaisille osakkeenomistajille. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että osakeomistus piilotettaisiin rekistereihin, joihin  julkisuus ei yllä. Lakiesitykset lyövät vahvan leiman hallituksen aikomuksiin ja aikaan saannoksiin. 

 Poliisi ja syyttäjänvirasto ovat arvostelleet suunnitelmaa, koska toteutuessaan sen pelättäisiin lisäävän harmaata taloutta ja sisäpiirikauppoja.

 Toinen arvostelua herättänyt lakihanke on niin sanottu tehokkaan katumisen malli. Kyse on armahduslaista rikkaille veronkiertäjille. Varojaan veroparatiisiin piilottaneet suomalaiset saisivat tuoda varojaan Suomeen ilman, että he saisivat syytteen verorikoksista.

’

Perustuslakivaliokunnan kuulemat neljä oikeustieteilijää tyrmäsivät lakihankkeen perustuslain yhdenvertaisuuspykälien vastaisena.

Yhdessä nämä kaksi hanketta osoittavat, että jostakin syystä veronkiertäjät nauttivat hallituksen erityistä suosiota ja suojelua. Hallitus on ottanut heidän ongelmansa huomioon ja pyrkii lakiehdotuksilla poistamaan ongelmat eli mahdollistaa veronkierto.

 

Emme tiedä kuinka rikas Sipilä itse on? Ja missä määrin hänen oma asia ja kokemukset ovat vaikuttaneet asiaan.

Julkisuudessa ja tiedotusvälineissä  onkin kysytty sangen suoraan ja ihmetelty pääministerin roolia näissä asioissa. Julki on tullut, että Sipilä ei ole mikään tyhjätasku.  Sipilän  omakin omaisuus ja varallisuus on paljossa hajautettu  eikä ole kenen tahansa kadun tallaajan arvioitavana.

 

Mikko Lund

 

 

Toimivatko Riihimäen virkamiehet ja luottamushenkilöt moitittavasti?

Toimivatko Riihimäen virkamiehet ja luottamushenkilöt  moitittavasti?

Mitä on sanottava siitä, että Riihimäellä virkamiehet ja luottamushenkilöt vuodesta toiseen ovat tietoisesti ja tarkoituksellisesti toimineet vastoin lakia ja oikeuden nimenomaisia päätöksiä? Asia on konkretisoitunut   kaupungin tilinpäätösten kumoamisessa vuosilta 2009 ja 2012  sekä viimeisen oikeuden edellyttämän tilinpäätöksen  asiallisen korjaamisen laiminlyöntinä.

KHO  kumosi  Riihimäen kaupungin tilinpäätöksen vuodelta 2009. Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi tilinpäätöksen vuodelta 2012. Tilinpäätös on auki vuodelta 2012, 2013 ja myös vuodelta 2014  valitusaika vielä juoksee.

Perustuslain 2§:n mukaan julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on tarkoin noudatettava lakia. Tästä seuraa myös se, että kunnan viranomaisilla on velvollisuus noudattaa tuomioistuinten lainvoimaista päätöstä.

Riihimäen kaupunginhallitus on toiminut moitittavasti ja ryhtynyt arvioimaan Hämeenlinnan hallinto- oikeuden päätöstä. Arvionsa perusteella  kaupunginhallitus päätti erikseen tilinpäätöksen korjaamisesta virheellisesti  siten, että vähän liitetietoja muutetaan, mutta ei muuteta poistosuunnitelmaa.

Hämeenlinnan hallinto- oikeus  kumosi vuoden 2014 tilinpäätöksen, koska se ei antanut riittäviä tietoja kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Oikeuden päätöksen mukaan suurimpana syynä tähän oli virheellisesti laadittu poistosuunnitelma ja alentuneet  poistot.

Riihimäen vuoden 2014  tilinpäätös ei anna kuntalain 68 §:n  3. momentin edellyttämällä tavalla oikeita ja riittäviä tietoja kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tilinpäätöksen mukaan poistot ja investoinnit eivät vastaan toisiaan. Kirjanpitolautakunnan mukaan  poistojen ja investointien ero saa  olla enintään 10 %. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä  ero on peräti – 48,1 %. Kaupunki ei osaa selittää eron suuruutta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeesta huolimatta kaupunki ei esitä poistosuunnitelman muutostarvetta. Harjoitetulla poistokikkailulla kaupungin tulos on saatu näyttämään paremmalta kuin se muuten on.  Kaupunkia vaivaa  syvä rahoitus- ja kassakriisi. Kaupungin kassa on niin tyhjä, ettei se riitä puoleksikaan päiväksi.

Moitittavasti on toiminut myös Riihimäen tarkastuslautakunta, kun se ei ole järjestänyt  vuoden 2012 tilinpäätöksen  tilintarkastusta puolueettomasti. Hyvä tilintarkastustapa  olisi jo edellyttänyt, että tarkastajana  olisi toiminut toinen yhteisö kuin oikeuden kaatama yhteisö.

Valtioneuvoston oikeuskansleri on 21.2.2011 antanut kunnan ympäristölautakunnalle ja kunnanhallitukselle huomautuksen ryhtyä riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin, että yrityksen ympäristöluvan ehtoja noudatetaan. Oikeuskanslerin mukaan kunnan viranomaisten velvollisuus on panna päätös viipymättä täytäntöön, kun toimivaltainen tuomioistuin on antanut ratkaisunsa. Muunlainen tilanne olisi oikeusvaltioperiaatteen vastainen ja kestämätön. Kysymys olisi myös viranomaistoiminnan uskottavuudesta ja luotettavuudesta.

Oikeuskansleri katsoi em. ratkaisussa, että kunnan ympäristölautakunta oli ylittänyt harkintavaltansa rajat pidättyessään valvonta- ja hallintopakkotoimista tilanteessa, jossa ympäristöluvan ehtoja ei ollut noudatettu. Oikeuskanslerin mukaan tietoinen pidättyminen korkeimman hallinto- oikeuden päätöksen täytäntöön panemiseksi ilmensi oikeusvaltiolle vierasta  ja viranomaiselle sopimatonta ajattelutapaa.

Em. seikat  laittavat vakavasti pohtimaan, että pitäisikö Riihimäellä  pyytää ylimpien oikeusvalvontaviranomaisten kantaa kaupungin harjoittamaan virka- ja poliittiseen kikkailuun ja kaunisteluun.

Mikko Lund

Riihimäki ei osaa hoitaa talouttaan saati korjata tilinpäätöstään

Riihimäki ei osaa hoitaa talouttaan saati  korjata tilinpäätöstään

Näin se on nähtävä. Riihimäki on velkaantunut velkaantumistaan. Kaupungin kassa on tyhjä. Kaupungin maksuvalmius on velan oton varassa. Kaupungin omavaraisuusaste on vain 39%. Talouden tasapainotuksesta on puhuttu  ja asetettu jopa toimikuntia, mutta tilanne on luisunut vuosi vuodelta pahemmaksi. Riihimäki, sen virkamiehet ja luottamushenkilöt eivät osaa hoitaa talouttaan.

Osaamattomuudesta  ja peräti kyvyttömyydestä kertoo sekin, että kaupunki ei osaa ja halua  asiallisesti korjata tilinpäätöstään. KHO  kumosi 2009 tilinpäätöksen ja Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi 3012 tilinpäätöksen. Perusteena oli, että tilinpäätös ei antanut oikeaa kuvaa kaupungin taloudesta. Suurin syy  siihen oli siinä, että  poistosuunnitelmaa  ei ollut laadittu  kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaan. Se johti liian pieniin poistoihin, joka antoi väärän kuvan kaupungin taloudesta.

Tilinpäätöksen korjaaminen olisi edellyttänyt poistosuunnitelman korjaamista, mutta kaupunginhallitus päätti ettei sitä korjata. Sen sijaan liitetietoja vähän korjataan ja muutetaan. Mutta sillä tavalla ei tilinpäätöksen vääristymää saada korjatuksi.

Tilinpäätöksen korjaamista  vääristää myös korjaajien esteellisyys. Kaupunginjohtaja  esittelee asiaa kuin ei mitään ongelmaa  olisi.  Tarkastuslautakunnan tulee järjestää tilintarkastus ja huolehtia sen laillisuudesta ja asiallisuudesta. Asiassa on jo nyt rikottu hyvää tilintarkastustapaa.

Vuoden 2012 tilit tarkastaa sama tilintarkastusyhteisö, joka ne on tarkastanut aiemminkin.  Kyse on siitä, että  pukki toimii nyt kaalimaan vartijana.  Yhteisö ei näe ja tunnista omia virheitään.

Tyhjän kassan politiikan ja kaupunginjohtajan "vahvan talouden" - mainoksen välillä  ammottaa  syvä kuilu. Se kertoo kaupunginjohtajan joko täydellisestä talousmatematiikan ymmärtämättömyydestä tai tietoisesta kansalaisten sumutuksesta. Luulisi 0-kassan johtavan valtuutetut viimeinkin huomaamaan tulleensa perin juurin erehdytetyksi. Suosittelisin hätäavuksi siirtymistä rehellisyyden ja avoimuuden politiikkaan.

Minä näen ainoaksi mahdollisuudeksi vielä kansalaistoiminnan. Meidän tulee saattaa kaupunki kaupunkilaisten kontrollin kohteeksi. Poliittisten luottamushenkilöiden  olisi pitänyt asia hoitaa, mutta heistä on tullut virkamiesten syöttiläitä, poliittisia sätkynukkeja.

Kansalaiset voivat vaatia tietoja, tehdä valituksia ja kirjoittaa kanteluita. Kaupungin koko toiminta on tehtävä  kaupunkilaisten  valvonnan  kohteeksi.  Meidän on herättävä ja tunnustettava, että meille ei riitä tämä kaunistelu ja vääristely,  vaadimme rehellisyyttä, avoimuutta, laillisuutta ja kohtuutta!

Mikko Lund