torstai 14. heinäkuuta 2011

Voiko Suomi jättää euron? Sailas: Puolueilta meni pupu pöksyyn

Väyrysen ehdotus synnyttää keskustelua. Iltalehti osallistuu keskusteluun ja kysyy, voidaanko eurosta luopua.
 Väyrynen ehdotti, että meidän tulisi irrottautua euroalueesta ja valita rahayksiköksi markka.


ILTALEHTI: Pääkirjoittaja pohtii: Voiko Suomi jättää euron?


Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen taistelema päänavaus luototukselle mahdollisesti saatavista takauksista on pieni askel kohti järkevää taloudenpitoa. On hyvä, jos tällainen periaate hyväksytään. Sillä voidaan ehkä ostaa aikaa Kreikan auttamiselle Suomessa.
Kuin vastauksena puoluetoverinsa Olli Rehnin manaamaan järjestelmäkriisiin tohtori Paavo Väyrynen esittää, miten koko ongelma tulisi meidän osaltamme ratkaista. Meidän tulisi irrottautua euroalueesta ja ottaa rahayksiköksi Suomen markka. Sen rinnalla voisi käyttää myös euroa.
Eurosta eroamiseen riittää Väyrysen mielestä sama menettelytapa, jolla siihen liityttiin. Siihen tarvitaan vain hallituksen tiedonanto, jonka eduskunnan enemmistö hyväksyy.
Nähtäväksi jää muuttuuko Kreikan tilanne kenties piankin sellaiseksi, puheenjohtaja Mari Kiviniemen aiempaa lausuntoa mukaellen, että keskusta alkaa ajaa Suomea irti eurosta yhdessä perussuomalaisen kanssa. Suomalaisten enemmistö on tähän saakka kannattanut eurossa pysymistä.
Euron yhä vain syvenevä kriisi vaatii, että kaikki vaihtoehdot vedetään keskusteluun. Eikä sekään riitä. On myös aktiivisesti varauduttava suuria muutoksia vaativiin päätöksiin.



Sailas: Puolueilta on mennyt pupu pöksyyn

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mielestä uuden hallituksen puolueilla ei ole ollut kanttia tarttua riittävän jämäkästi työurien pidentämiseen.
Sailas sanoo, että puolueilta meni pupu pöksyyn jo vaalikampanjan aikana, eikä kukaan uskaltanut todeta suoraan, että vanhuuseläkkeen alaikärajaa pitää nostaa.
Porissa SuomiAreenassa puhunut Sailas pitää edelleen eläkeiän nostoa ainoana keinona pidentää suomalaisten työssäoloaikaa. Hänen mukaansa keskustelu työurien pidentämisestä voitaisiin lopettaa heti kymmeneksi vuodeksi, jos päätös eläkeiän nostosta 65 vuoteen tehtäisiin nyt

Että silleen, sano: Kansa yllättää!
Kysely: Kansa haluaa tiukempaa talouspolitiikkaa
·          
Lähes puolet suomalaisista haluaa julkiset tulot ja menot tasapainoon lähimpien neljän vuoden aikana. Tämä selviää Suomen Yrittäjien teettämästä kyselystä.
Kyselyn mukaan kansa leikkaisi valtion palkkamenoja, kehitysapua ja puolustusmenoja. Lisäksi osinko-, tupakka- ja alkoholiveroja ollaan valmiita korottamaan.
Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi viime kuun puolivälissä lähes 1 400 suomalaista.


Isokallio: Velkaantuminen on ongelma

Isokallio kirjoittaa Iltalehdessä velkaantumisesta. Näin Isokallio:

Toiset sanovat, ettei velkaantuminen ole ongelma. Minun mielestäni se on. Valtion velan korot ovat vuosittain hieman alle neljä miljardia euroa. Sen verran valtio kerää joka vuosi veronmaksajilta ja lähettää rahat ulkomaille. Korkorahoilla ei siis hoideta Suomen, vaan jonkun muun maan hyvinvointia. Jotta summa asettautuisi raameihin, ilman velanhoidon kustannuksia kaikki Suomen eläkeläiset voitaisiin vapauttaa veronmaksusta. Tai jokaiselle suomalaiselle palkansaajalle voitaisiin tarjota verovapaus tuloveroista joka viides vuosi.
Hallituspuolueet, demarit etunenässä ilmoittivat, ettei julkisen sektorin menoja voida karsia niin paljon, että edes velkaantumisen kasvu pysähtyisi. Minun mielestäni karsimisvaraa löytyy helposti enemmänkin. Sen sijaan, että jokainen uusi ministeri käyttää aikaansa keksimällä uusia maksuja kansalaisille, he voisivat käyttää älynsä ja tarmonsa perkaamalla vastuualueidensa budjetteihin vuosien varrella kerääntyneitä turhia menoja.
Jotta työ helpottuisi, annan neuvon. Jokainen ministeri voisi pyytää kansliapäällikköään esittelemän budjettinsa seuraavalla jaolla:
1) Todellisten, välttämättömien peruspalvelujen tuottaminen.
2) Mukavien, muttei välttämättömien palvelujen tuottaminen.
3) Kivojen palvelujen tuottaminen erikoisryhmille, jotka tulisivat toimeen ilmankin.
4) Tarpeettomien palvelujen tuottaminen, joita tuotetaan vain siksi, että niiden tuottamista varten on olemassa joku organisaatio.
5) Suorat tulosiirrot aktiiviväestöltä passiiviväestölle.
6) Tarpeettomien harrasteiden tukeminen aktiiviväestöltä kerätyillä rahoilla.
Kun tuo jako on ministerin pöydällä, niin muuta ei tarvita kuin punakynä. Jos sellaisia, niin kuin ulkopuolisesta tuntuu, ei ole valtionhallinnossa, lupaan kustantaa punakynän jokaiselle ministerille.
Jos ministerit vielä pitäisivät mielessä, että hyvinvointivaltion tarkoituksena ei ole tarjota kaikille kaikkea, vaan tarjota perusturva niille, jotka eivät omin voimin kykene asioistaan huolehtimaan, silloin valtion velka lähtisi jo huomenna laskuun.
Jos paisutamme hyvinvointivaltion käsitettä kattamaan kaiken kaikille, se tappaa hyvinvointivaltion nopeammin kuin rosvokapitalismi. Sellaistakin ajatusta kannattaisi harkita, että jos puhutaan minimipalkasta, pitäisi uskaltaa puhua myös maksimietuisuuksista. Ja määritellä niiden suhde niin, että minimipalkalla töitä tekevän elintaso on aina maksiminetuisuuksia nauttivaa korkeampi. Muuten ei nuoriso ymmärrä, miksi töihin pitäisi mennä.
 

Keskusjärjestöjen tulisi yhdistyä

Vajaan 40 prosentin mielestä työntekijäpuolen keskusjärjestöissä tulisi tapahtua fuusioita. Eniten yhdistymisten puolella ovat kokoomuksen ja SDP:n kannattajat. Tämä selviää Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn tutkimuksesta, joka julkistettiin keskiviikkona SuomiAreenalla Porissa.
Jos työntekijäpuolen keskusjärjestöissä tapahtuisi fuusioita, paras vaihtoehto olisi STTK:n ja SAK:n yhdistyminen. Tätä mieltä on 28 prosenttia suomalaisista.
Lähes yhtä paljon kannatusta eli 24 prosenttia saa myös STTK:n ja Akavan yhdistyminen. SAK:n ja Akavan yhdistymistä pitää luontaisena vain 5 prosenttia kansalaisista.
TNS Gallupin toteuttamaan tutkimukseen haastateltiin lähes 5 000 suomalaista.
Puoluetausta jakaa mielipiteitä
Mielipiteissä keskusjärjestöjen fuusioitumisesta on puoluekohtaisia eroja. STTK:n ja SAK:n yhdistyminen saa eniten tukea SDP:n kannattajilta, vähiten puolestaan keskustan sekä vihreiden kannattajilta.
STTK:n ja Akavan yhdistelmä saa eniten kannatusta kokoomuksen kannattajilta ja vähiten perussuomalaisten leiristä.
Työntekijäpuolen keskusjärjestöjen parissa tapahtuvia yhdistymisiä pitää tarpeellisena kaikkiaan 36 prosenttia suomalaisista. Yhdistymisiä vastustaa 26 prosenttia vastaajista. Peräti 39 totesi, ettei tiedä, miten asiassa tulisi toimia.
Keskusjärjestöjen yhdistymisien puolella on lähes puolet kokoomuksen ja SDP:n kannattajista, mutta vain noin kolmannes vasemmiston ja vihreiden äänestäjistä.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, pitäisikö Suomessa palata takaisin keskusjärjestövetoisiin perinteisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin (tupo) nykyisten liittokohtaisten neuvottelukierrosten sijaan.
Tupon paluu saa enemmän kannatusta
Tupojen uudelleensynnyttämistä kannattaa 39 prosenttia vastaajista ja vastustaa 30 prosenttia. Noin kolmannes ei osannut sanoa kantaansa.
Puoluekohtaisesti eniten paluuta tupoihin kannattavat demarien (68 prosenttia) ja vasemmiston (63 prosenttia) äänestäjät, vähiten puolestaan kokoomuksen ja vihreiden kannattajat (29 prosenttia). Perussuomalaisten kannattajista 46 prosenttia ottaisi tupot uudelleen käyttöön.


Kolmannes nuorista ylittää tilinsä


Kolmannes nuorista suomalaisaikuisista ylittää tilinsä ainakin kerran vuodessa. Pohjoismaisittain suomalaisnuorten tilanne on kuitenkin hyvä – esimerkiksi norjalaisista tili ylittyy lähes 40 prosentilla.
Sampo-pankin tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa joka kuukausi tili ylittyy seitsemällä prosentilla 18–27-vuotiaista.
Suomalaisnuoret hoitavat pankkiasiansa nykyään pääosin verkossa. Ainoastaan neljä prosenttia käyttää muita laskunmaksutapoja.
Vain puolet nuorista koki saaneensa koulusta riittävästi valmiuksia taloutensa hoitamiseen.
Tutkimukseen haastateltiin 3 000 nuorta aikuista Pohjoismaissa ja Irlannissa. 

Mikko Lund

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Paavo Väyrynen: Suomen on irrottauduttava eurosta

Paavo Väyrynen: Suomen on irrottauduttava eurosta
 
Suomen on varauduttava irrottautumaan euroalueesta, Paavo Väyrynen (kesk) kirjoittaa blogissaan.

- Euroalueen velkakriisin syventyessä Suomi on joutumassa kantamaan kerta kaikkiaan kohtuutonta taakkaa muiden jäsenmaiden auttamisesta. Samalla itsenäisyytemme uhkaa kaventua, kun euroaluetta kehitetään ylikansallisen liittovaltion suuntaan, Väyrynen kirjoittaa.

Nyt Suomen täytyy varautua irrottautumaan yhtenäisvaluutasta ja ottamaan sen rinnalla käyttöön oma kansallinen rahansa, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.

Konkaripoliitikon mukaan euroalue on hajoamisen partaalla.

- Tällöin tulee pyrkiä siihen, että euroalueeseen jäisivät vain jotkut Keski-Euroopan maat, ja muut EU:n jäsenmaat käyttäisivät euroa yhteisenä rahana oman kansallisen valuuttansa rinnalla, hän kirjoittaa.
 
 
 
HS: Asuntoministeri Krista Kiuru  (sd) lupaa uusille vuokra-asunnoille vuokraa alentavaa tukea


Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) lupaa, että uusien vuokra-asuntojen vuokrat laskevat. Kiuru sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtion tukea lisätään niin, että uusien vuokra-asuntojen vuokrat putoavat 3 - 4 euroa neliömetriltä.

Uuden yksiön vuokra laskisi nykytasosta 120 – 160 euroa ja kaksion 180 – 240 euroa kuussa.
Hallituksen on määrä päättää valtion korotetusta korkotuesta vielä syksyn aikana. Ensimmäisiä halvempia vuokra-asuntoja tulisi tarjolle vuoden 2012 lopulla ja vuoden 2013 alussa. Lisätukea annettaisiin vuosittain 3 000 – 4 000 uuden vuokra-asunnon rakentamiseen.

Kiurun mukaan asuminen on kallistunut etenkin metropolialueella kohtuuttoman kalliiksi.
Asuntoministerin johdolla ryhdytään etsimään ensi syksynä uusia vaihtoehtoja rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja.

Taloussanomat: Kreikan kuuri romuttaisi Suomen talouden

On hyvä arvioida, mitä Kreikka- paketin leikkaukset aiheuttaisivat Suomessa. Asiaa on käsitellyt Taloussanomat.
Ankara tukipaketti pitää sisällään 78 miljardin euron säästötoimet. Yli puolet summasta eli noin 50 miljardia euroa tulee valtion omaisuuden myynnistä ja loput 28 miljardia erilaisista menoleikkauksista ja veronkorotuksista. Uusi säästöohjelma tulee viime vuonna toteutettujen noin 12 miljardin euron päälle. Tuolloin muun muassa 80 000 valtion virkamiestä sai potkut ja eläkkeitä leikattiin kymmenellä prosentilla.
Kreikan ohjelman ankaruus korostuu, kun sitä vertaa Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisen hallituksen (1995–1999) leikkausohjelmaan. Suomen lamanjälkeisiä säästöjä pidettiin rajuina, mutta Kreikan säästötavoite on moninkertaisesti kovempi. Saksalaisen Spiegel-lehden laskelmien mukaan viisivuotisen kreikkakuurin säästöt  vastaavat noin 17 prosenttia maan viime vuoden bruttokansantuotteesta.
Suomeen suhteutettuna tämä tarkoittaisi karkeasti ottaen noin 30 miljardin euron säästöjä. Lipposen hallituksen neljän vuoden menoleikkaukset olivat noin 20 miljardia markkaa (noin 3,5 miljardia euroa) eli noin 3,5 prosenttia Suomen vuoden 1995 bruttokansantuotteesta. Uuteen hallitusohjelmaan kirjattu sopeutustavoite tälle vaalikaudelle on 2,5 miljardia euroa, joka koostuu sekä menoleikkauksista että verokiristyksistä.
Säästöohjelma jaetaan tämän jutun journalistisessa yksinkertaistuksessa mittaluokan havainnollistamiseksi karkeasti kahtia, jolloin sekä menoleikkauksista että verokorotuksista pitäisi kerätä viidessä vuodessa noin 15 miljardia euroa.

”Mahdoton
toteuttaa”
Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo, että Suomessa ei pystyttäisi kasvattamaan verotuloja niin paljon kuin Kreikassa on tavoitteena.
– Tällaista ei kertakaikkiaan pysty tekemään Suomessa, ainakaan niin, että se tasapainottaisi talouden ja budjetin. Näin kova leikkaaminen johtaisi vain talouden hyvin syvään ja pitkäaikaiseen lamaan, Lehtinen sanoo Taloussanomille.
Hänen mukaansa seurauksena olisi umpikuja. Suuret veronkorotukset voivat päinvastoin johtaa verotulojen laskuun veropohjan supistumisen seurauksena.
– Jos veroperusteita yritetään kiristää näin paljon, se kaikki olisi pois talouden rattaiden pyörityksestä, kulutuksesta ja ostovoimasta, mikä tarkoittaisi suomeksi sitä, että mennään lamaan ja veropohja hupenee alta pois.

Satakunnan Kansa: Kirjailija Arvo Salo on kuollut

Kirjailija, professori Arvo Salo oli kuollessaan 79-vuotias.
Kirjailija, professori ja entinen poliitikko Arvo Salo on kuollut kotonaan Merikarvialla viikonvaihteessa, kertoo Satakunnan Kansa. Salo oli kuollessaan 79-vuotias.
Salo toimi SDP:n kansanedustajana kahteen otteeseen ja oli myös 1980-luvulla toisena kulttuuriministerinä.
Kirjailijana Salo tuli tunnetuksi muun muassa runoistaan ja näytelmistään. Hän kirjoitti muun muassa näytelmän Lapualaisooppera. 

Kaj Chydenius: Salo oli tavattoman taitava sananikkari

Arvo Salon kirjoittama ooppera oli sadankomitealaisen sukupolven teatteritapaus. Ooppera oli samalla lähtölaukaus 1960- ja 70-luvun yhteiskunnalliselle teatterille.
Oopperan ohjasi Kalle Holmberg, ja musiikista vastasi Kaj Chydenius. Arvo Salo lähetti tekstinsä Chydeniukselle, joka teki sävellyksiään armeijan harmaissa.
- Tekstit tulivat tasaiseen tahtiin keltaisella makulatuuripaperilla. Oli valtavan hieno elämys saada ne tekstit, koska niistä heti näki, että tästä tulee sensaatio ilman muuta.
Chydenius kuvailee Saloa elinvoimaiseksi runoilijaksi.
- Silloin kun me tutustuttiin, niin hän oli valtavan elinvoimainen ja charmikas ja edusti uutta tapaa kirjoittaa. Hän oli ensimmäisiä, jotka halusivat tuoda protestilaulun Suomeen.
- Hän oli tavattoman taitava sananikkari, hän tykkäsi kirjoittaa iskeviä tekstejä. Parhaimmillaan ne olivat ihan häikäisevän hyviä, sanoo Chydenius.

 Mikko Lund

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Skinnari:Meidän on nyt ajettava Suomen etua

Skinnari: Meidän on nyt ajatettava Suomen etua

Kansanedustaja Jouko Skinnari (sd) kannattaa Urpilaisen ehdotusta Kreikan omaisuuden yhtiöittämisestä lainojen vakuudeksi.

Skinnari ei  usko, että lisää rahaa sinne tänne kylvämällä Kreikka nousee jaloilleen.
Saksalaiset, ranskalaiset, kreikkalaiset ja muut pankit ja rahoituslaitokset pelastunevat, mutta Kreikan valtio ja tavallinen kansa kokee kovia. Mistä ja missä ajassa löytyy se uusi taloudellinen menestys, joka nostaisi Kreikan. Menee aikaa, että Kreikka pystyy saamaan normaalisti lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Koska Kreikka alkaisi maksaa takaisin velkojaan?
Skinnarin mukaan säästöpankkikriisi maksoi Suomen valtiolle 52 miljardia markkaa, josta korkojen osuus oli 17 miljardia. Suomen lainat ja takaukset  eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen pankkikriisiin ja pankkien sijoitusvaltioiden kriiseihin ovat jo nyt huomattavasti suuremmat kuin Suomen oma kriisi. Eurorahastojen lisäksi Suomelle lankeavat Euroopan Keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n osuudet.

Skinnari kertoo vaatineensa Kreikan valtion omaisuutta pantiksi lainoille jo vuosi sitten

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajana   Jouko Skinnari  vaati 8.5. 2010  sekä 12.5. ja 19.5. kannanotoissa ja puheissaan eduskunnassa Kreikan valtion omaisuutta pantiksi lainoille. On hyvä, että nyt viimein Euroopan Unionin euromaissa on vakavasti herätty tähän luonnolliseen asiaan.
Eihän kukaan tervejärkinen anna lainaa, ellei saa vakuuksia. Sama koskee takauksien antamista. Euroopan keskuspankki EKP tai pankkikriisin keskeiset toimijat Euroopassa saksalaiset, ranskalaiset, brittiläiset ja muutkin pankit ovat aina vaatineet vakuudet. Nyt nämä itsestäänselvyydet tulevat SDP:n vaatimuksina euromaidenkin ehdoiksi antaessaan lainaa tai takauksia.


Helsingin Sanomat antaa tunnustusta valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle (sd)
Helsingin Sanomat kirjoitti eilen pääkirjoituksessa seuraavaa:
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen tekee historiaa. Hän puhkaisi Suomen julkisen hallinnon viimeisiä lasikattoja, kun hänestä tuli valtiovarainministeri. Hän tekee historiaa myös siinä suhteessa, että hän ottaa virkansa vastaan taloudellisesti ehkä epävarmemmissa oloissa kuin kukaan hänen rauhanajan edeltäjistään.
Kansainvälistä taloutta uhkaa hämmästyttävä ja pöyristyttävä poliittinen umpikuja Yhdysvalloissa, kun republikaanit kieltäytyvät antamasta aiemmin rutiiniluonteisesti myönnettyä lupaa ylittää laissa säädetty liittovaltion velkaraja. Jollei velkakaton ylittämisestä päästä pian sopimukseen, Yhdysvallat uhkaa ajautua tilanteeseen, jossa liittovaltio ei pysty vastaamaan kaikista sitoumuksistaan. Luokituslaitos Standard & Poor's on varoittanut, että silloin edessä saattaa olla Yhdysvaltain valtionlainojen luokituksen romahtaminen, ja sen vaikutukset maailmantaloudelle olisivat arvaamattomat.
Euroopan talousnäkymiä synkentävät vaikeuksiin ajautuneiden euromaiden velkakriisit, joiden pelätään pahenevan ja leviävän muihin maihin. Suurimmassa tartuntavaarassa ovat suuret kansantaloudet Espanja ja Italia.
Suomen rooli tässä kriisissä on noussut keskipisteeseen, kun uusi hallitus on sosiaalidemokraattien vaatimuksesta linjannut, että Suomi ei enää osallistu uusiin pelastuspaketteihin ilman vakuuksia. Tämän vaatimuksen takana on pelko siitä, että suomalaisten veronmaksajien rahoja heitetään hukkaan, ja närkästys siitä, että eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla pelastetaan velkamaita lainoittaneet sijoittajat tappiolta.

Luottoluokittajien luotettavuus alkoi horjua

Demari 8.7. kertoi, että luottoluokittajien luotettavuus on kyseenalaistettu mm. Jutta Urpilaisen, Euroopan komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson ja Saksan liittokansleri Angela Merkelin toimesta.
Aktian pääekonomistin Timo Tyrväinen pitää laitosten luotettavuuden kyseenalaistamista perusteltuna, koska ne eivät painaneet hälytysnappia siinä vaiheessa, kun niiden olisi pitänyt. 
Riskien aliarvioinnista luottoluokituslaitokset ovat siirtyneet nyt toiseen ääripäähän. Hän uskoo, että ylikorostaminen voi vaikeuttaa talouskriisin hoitamista.

Tyrväinen muistuttaa, että tähän asti EU- maiden toiminta on tukenut sitä odotusta, että kriisi pystytään hoitamaan. Nyt sen sijaan luottoluokituslaitosten Portugalista esittämät arviot voivat hankaloittaa tilannetta. Saattaa olla, että ne tekevät omilla toimillaan mahdottomaksi sen, että asiat oikenevat pehmeästi.
Talousjärjestö OECD liittyi luottoluokitusyhtiöiden arvostelijoihin. Luottoluokittajat pahentavat euroalueen kriisiä luomalla "itseään toteuttavia profetioita", sanoo OECD:n pääekonomisti italialaisen Stampa- sanomalehden haastattelussa.

 Lopuksi vähän kevennystä.

Linnareissu

Iltalehden pakinoitsija Pikkutakki riemuitsi kokoomuslaisten mukana jättipotista

Ensin nousi Jyrki Katainen pääministeriksi. Ja nyt ovat Sauli Niinistö ja Ilkka Kanerva molemmat ehdolla linnaan!

Niinistöä ajetaan presidentinlinnaan vähintään kuudeksi vuodeksi. Kanervalle syyttäjä vaatii vähintään kahta vuotta vankeutta.
Linnahankkeita yhdistää sekin, että molemmissa on mukana liikemies Arto Merisalo. Hän tukee Niinistöä presidentiksi ja saman miehen tuen takia uhkaa Kanervaakin linnareissu.

Kansanluonteissa on totisesti suuri ero, arvioi  Pikkutakki. Siinä missä suomalaisia hyveitä ovat rehellisyys ja huumorintaju, kreikkalaiset näyttävät epärehellisiltä ja yrmeiltä.
Suomalainen ajattelee nytkin, että rehellisyys maan perii. Kataisen hallitus aikoo ilmeisesti periä Kreikasta pari saarta ja Akropolis-kukkulan. Suomi vaatii vakuuksia uudelle Kreikka-tuelle.
Sikäläinen käsitys vakuudesta saattaa tosin olla hiukan erilainen. Jokainen Kreikassa lomalla käynyt tietää Pikkutakin mukaan, millainen takuu kreikkalaisilla vöillä ja matkamuistoilla on. Se päättyy, kun ostaja nousee lentokenttäbusiin.

 Mikko Lund

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Portugalin tukipaketista,vasemmistosta ja hallitukseen osallistumisesta

Portugalin tukipaketin sopimusehdot huolettavat Anna Kontulaa
Anna Kontula kirjoittaa blogiaan Aamupostiin. 3.7. blogissa hän kirjoittaa uusliberalistisesta matokuurista, "jos tauti ei tapa, niin lääkkeet sen varmasti tekevät".
Kontula kirjoittaa:
Enemmän huolettavat ne sopimusehdot, joilla rahaa jaetaan. Esimerkiksi Portugalin tukipaketissa on kaikkiaan 222 pienellä präntättyä kohtaa, jotka sisältävät leikkauksia palkoista, sosiaaliturvasta ja kouluilta. Lisäksi edellytetään strategisesti tärkeän valtion omaisuuden polkumyyntiä. Listalla ovat satamien, lentokenttien ja energiayhtiöiden yksityistämiset.

Velkaantuneille maille tarjotaan sellaista uusliberalismin matokuuria, että jos ei tauti vielä tapa, lääkkeet sen varmasti tekevät.

Sopimusehdoista syntyy negatiivinen kierre, jossa vaaditut leikkaukset vähentävät kulutuskysyntää ja siten vaikeuttavat kotitalouksien ja yritysten mahdollisuuksia selvitä veloistaan. Tämä puolestaan kasvattaa pankkien roskalainataakkaa, pienentää valtion verotuloja ja lisäävät työttömyyden kustannuksia.

Suomalaiset ovat syyttömiä tilanteeseen ja siksi aiheesta harmissaan, kun nyt joutuvat maksumiehiksi. Toisaalta, eivät tätä sotkua tehneet myöskään velkamaiden kansalaiset. Meidän rahamme voimalla heidät pannaan luopumaan sosiaaliturvasta, palveluista ja työoikeuksista. Ei ihme, että myös kreikkalaisia ja portugalilaisia harmittaa.

Samaan aikaan Euroopan keskuspankki valmistelee pysyvää rahastoa, jolla varmistettaisiin ylikansallinen pankkituki myös tulevaisuudessa. Sen myötä Eurooppaan vakiinnutetaan vastuuton ja riskitön luototustoiminta, jonka myötä maa toisensa jälkeen ajautuu kriisiin ja pakotetaan uusliberalisointiohjelmiin. Monet asiantuntijat ovat arvostelleet, ettei tällainen vakaussopimus suinkaan vakautta tuo, päinvastoin: nyt rakennetaan turvattomuuden, tukahdutettujen talouksien ja kasvavien tuloerojen Eurooppaa.
Rehellinen vasemmisto
Vasemmistoliitossa oli kaksi kansanedustajaa, jotka äänestivät hallitusohjelmaa vastaan: Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä eli toverituomioistuin  erotti vastaan äänestäneet eduskuntaryhmästä. He eivät perustaneet omaa ryhmää, mutta heitä on alettu kutsua uudella nimellä:
Rehellinen vasemmisto.
Markus Mustajärvi  puhui eduskunnassa mm. seuraavaa:
En olisi vielä vaalitaistelun aikana uskonut, että maahan rakennetaan hallitus tältä pohjalta ja tällaisella ohjelmalla, enkä olisi uskonut sitäkään, että itse joudun pitämään tällaisen puheenvuoron, enkä myöskään sitä, että oma puolueeni lähtee hallitukseen, jonka Eurooppa-politiikka, linja yksittäisten euromaiden tukeen ja pysyvän vakausmekanismin luomiseen on päinvastainen kuin puolueen linja vielä vaalitaistelun aikana. Vasemmistoliiton tiedotteessa 8.4. otettiin kantaa seuraavasti: "Vasemmisto haluaa kaataa eurooppalaisen pankkituen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki pitää eurooppalaista vakausmekanismia pankkien ehdoilla toimivana rahastusautomaattina.
Eurooppalaiset suurpankit ovat jo nyt tehneet satoja miljardeja kriisimailta perityillä ylisuurilla koroilla, eikä näitä rahoja haluta kaataa veronmaksajien niskaan.

Kiviniemen ja Kataisen ylimielisyys on pöyristyttävää, kun he jo ennen vaaleja ilmoittavat, että hallitukseen pääsee vain hyväksymällä vakausjärjestelmäksi kutsutun pankkituen. Demokratiaan kuuluu, että kansa voi vaaleissa valita toisin."

Ja edelleen: "Pankit pitää laittaa vastuuseen. Pankeille on luotu rahapumppu, jolla ne saavat yhä suurempia tuottoja vailla riskiä.


Järjestelmä pitää korjata ennen kuin on liian myöhäistä. Suomen seuraavan hallituksen on otettava vastuullinen rooli Euroopassa, jossa politiikkaa tehdään ihmisten eikä pankkien ehdoilla. Ensimmäisenä askeleena on Portugalin takausten hylkääminen."

Minä uskoin vilpittömästi, että tämä on puolueen linja vaalien jälkeenkin, mutta ei. Monet äänestäjät tuntevat itsensä huijatuiksi, mutta niin tunnen myös minä. Portugali-äänestyksen jälkeen vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ottaa kyllä uusia askelia, mutta aivan päinvastaiseen suuntaan kuin aiemmin.

Olen kysynyt itseltäni, onko tämä iso asia, ja vastaus on kyllä. Olen kysynyt itseltäni myös, onko tämä asia periaatteellinen, ja vastaus on kyllä.

Sen jälkeen minulle ei jää mitään muuta vaihtoehtoa kuin mennä sen mukaan, mitä sydän sanoo ja pää käskee.
Minä en vaan taivu siihen, että isossa periaatteellisessa asiassa muuttaisin kantani aivan toiseksi kuin mitä itse kerroin äänestäjille vaalitaistelun aikana ja mitä kertoivat kaikki muutkin vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaat.

Eivätkä euromaiden tukeminen ja pysyvän vakausmekanismin luominen ole mitään kaukaisia, toisarvoisia asioita.
Euroalueen varmuudella syvenevä ja laajeneva kriisi heijastuu heti hallitusohjelman talouspoliittisten voimalausekkeiden kautta politiikan sisältöön. Kun valtiontalous heikkenee, käynnistyy uusi vaihe leikkauksissa ja verojen korotuksissa. Silloin hallitusohjelman hyvät ja huonot puolet menevät aivan uuteen arviointiin.

Ei liene sattuma, että pääministeri Jyrki Katainen hallituksen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa korosti taloustilanteen vaikeutta ja nopeaa reagointia heikkenevään valtiontalouden tilaan.

Vasemmistoliitto joutuu siivoamaan rajoittamattoman kapitalismin oksennuksia sellaisten juhlien jälkeen, joihin ei kutsuttu Suomen mutta ei myöskään Kreikan tai Portugalin vähäosaisia. Edellisen kerranhan kannoimme vastuuta 1990-luvun pankkikriisin jälkeen.
Ymmärrän kyllä sen, että hallitusohjelmaa tehtäessä väännetään kättä esimerkiksi jonkin etuuden tasosta, ja lopputulos on jotain sellaista, johon kaikki osapuolet ovat tyytymättömiä. Mutta isoissa periaatteellisissa asioissa raja tulee joskus vastaan, ja minulla se raja kulkee tässä. Demokraattisen sentralismin nimissä minuakin yritetään saada toimimaan vastoin omaatuntoani ja puolueen vaalilupauksia, siitä huolimatta, mitä perustuslaki sanoo kansanedustajan asemasta.
En minä pode mitään kokoomuskammoa. Olen kaksi kertaa ollut valitsemassa kotikaupunkiini kokoomuslaista kaupunginjohtajaa.
Vasemmistoliiton ryhmä on kummallakin kerralla ratkaissut sen valinnan, enkä minä sen takia yöuniani ole menettänyt. Mutta hallitusohjelman suhteen tein jo varhain arvion, että tuli ja vesi eivät ole yhteensovitettavissa. Kun hallitusohjelma hahmottui ja lopulta valmistui, niin käsitykseni vain vahvistui.

Hallitusohjelman perusongelma on edelleenkin siinä, että tekstiosa ja rahat eivät täsmää.
Viimeistään syksyllä, kun hallitusohjelman talousluvut on saatu revittyä auki, muuttuu monen edustajan arvio siitä, mitä rahalla saa: onko toinen myynyt epäkuranttia tavaraa ja toinen ostanut väärällä rahalla.

Jos esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuuta ei rakenneta niin, että lakiin kirjoitetaan subjektiivinen oikeus kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen määräaikaiseen työpaikkaan, jää takuu edelleenkin torsoksi.

Sinällään oikeansuuntaisista sosiaaliturvan parannuksista iso osa sulaa pois etuuksien yhteensovittamisen ja veroratkaisujen myötä. Tasaverot, joita korotetaan, koskettavat kaikkein kipeimmin juuri kädestä suuhun elävää tavan kansalaista.

Myös kunnallisia palveluita joudutaan pakosta karsimaan. Palvelut siirtyvät yhä kauemmas samaan aikaan, kun kulkeminen kallistuu. Mutta kulutuskäyttäytymistään muuttaa vain se, joka pystyy uusia ratkaisuja tekemään. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Tuskin mökin mummo tai pappa vaihtaa vanhan ladansa hybridiautoon siitä riemusta, että maahan on saatu tällainen hallitus.

Minä tiedän ja tunnustan eduskuntaryhmän säännöt, mutta jos oma linjani peruskysymyksissä on nyt eri kuin eduskuntaryhmällä ja puoluejohdolla, ja vaikka olen kaikin voimin yrittänyt kannustaa heitä olemaan itsensä kanssa samaa mieltä, otan vastaan sen, mitä tuleman pitää. Jotain politiikan ihmeellisestä maailmasta kertoo se, että niitä, jotka pitävät vaalilupauksistaan kiinni, rangaistiin, ja tuomion antoivat ne, jotka lupaukset ovat rikkoneet.

Siksi esitänkin seuraavaa:

"Eduskunta toteaa, että hallitusohjelman seurauksena Suomi joutuu ottamaan kohtuuttomia vastuita ja riskejä, kun euroalueen talouskriisi syvenee ja laajenee.

Se heijastuu valtiontalouden tilaan ja johtaa lisäleikkauksiin sekä veronkorotuksiin.


Tästä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."
Työväenliikkeen ongelma koko olemassaolon ajan on  ollut se, voidaanko porvarilliseen hallitukseen osallistua porvarienemmistön aikana  siten, että sen avulla voidaan hankkia työväenluokalle  etuja ja oikeuksia enemmän kuin oppositiossa. Yleinen havainto on, että oppositiossa ei voida saada mitään aikaan. Puhutaan ja puhutaan, mutta kannattajienkin usko alkaa pettää. Rohkeakaan puhe ei synnytä tyytymättömyyden paloa. 
Toki on myönnettävä, että työväenliike ei ole pystynyt sen paremmin hallituksessa kuin oppositiossakaan  joukkomittaiseen edunvalvontaan. "Taistelu"  on kuivunut  yläkerroksen puuhaksi.
Minusta tässäkin hallituksessa on saatu aikaan hallitusohjelma, jonka kirjauksia ei olisi syntynyt ilman vasemmistoa. Kannattajille on luvassa etuja ja oikeuksia. Voidaan sanoa, että paljon enemmän olisi tarvittu, mutta ottaen huomioon valtiontalous  ja poliittiset voimasuhteet, enempään ei olut varaa ja mahdollisuutta. Lisäksi, jos koko vasemmisto olisi jäänyt oppositioon, maassa olisi jouduttu todennäköisesti uusiin vaaleihin, joissa olisi käynyt vielä huonommin. Mikään ei olisi muuttunut paremmaksi.
Lyhyesti sanoen. Hallitukseen osallistuminen on työväenliikkeelle  tässä tilanteessa taistelua poliittisesta olemassaolosta ja uskottavuudesta. Kiviniemen ja Kataisen hallitus oli ajanut valtiontalouden kuralle. Jos valtiontaloutta ei tasapainoteta, siitä seuraisi vielä suuremmat leikkaukset ja säästöt, joiden kärsijöiksi joutuisivat syrjäytyneet  työttömät ja tosi köyhät.
Vasemmisto on hallitukseen osallistumalla voittanut ensimmäisen erän ikään kuin pikkusormen. Poliittista taistelua on käytävä poliittisen suunnan muuttamiseksi koko ajan, sillä vaarana on muutoin koko käden, koko vasemmiston ja työväenliikkeen menetys. Hallitusohjelmaa on pyrittävä tulkitsemaan ja toteuttamaan  vasemmiston etujen mukaan. Elämme merkittäviä aikoja. Jos vasemmiston ote nyt pettää, siitä ei Suomelle hyvää seuraa.
Mikko Lund

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Jo parikymppiset sairastuvat ihosyöpään

Aamuposti: Jo parikymppiset sairastuvat ihosyöpään
 
Aamuposti kertoi eilen tärkeästä havainnosta. Yhä useammat ja yhä nuoremmat sairastuvat ihosyöpään. Rusketusta ihannoiva kulttuuri ja etelänmatkojen yleistyminen viime vuosikymmenten aikana  ovat johtaneet ihosyöpien lisääntymiseen. Melanoomaa eli tummasolusyöpää tavattiin vuonna 2008 vajaa tuhat, mutta viime vuonna jo 1600 uutta tapausta.
 
Melanooma on ihosyövistä vaarallisin ja sitä saattaa esiintyä hyvin nuorillakin henkilöillä. Sairastumisten keski- ikä on 60- vuotta, mutta se on myös 20- 29 -vuotiaiden toiseksi yleisin syöpä.
 
Oletko Sinä suojautunut aurinkoa vastaan? Oletko suojannut lapsesi auringon UV- säteilyltä?  Vanhemmilla on erityinen vastuu itsestään ja lapsistaan.
Itseään ja ihoaan ei kannata missään tapauksessa polttaa.
 
Olkaa varovaisia auringon kanssa!
 
 
Kreikkaa ajetaan läpi todellisen mankelin
 
Uutispäivä Demari valaisee Kreikan tilannetta ja kertoo, minkälainen mankeli Kreikkaa ja kreikkalaisia nyt pyörittää. Mikä on se muutos, jota EU  säästötoimena ajaa? Viidennes valtion väestä pihalle. Eläkeikä nousee. Kreikka maksoi veloistaan tammi- toukokuussa  korkoa 5,8 miljardia euroa. Kreikan ahdingon suuruutta on ulkopuolisen vaikea käsittää.
 
 
EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston asiantuntijoiden viimeisimmän tarkastusraportin mukaan maa maksoi tammi-toukokuussa koko ajan kasvavasta velastaan korkoja 5,8 miljardia euroa. Se oli viidesosa kaikista valtion menoista ja 30 prosenttia tuloista.Jos Suomessa valtion budjettiin olisi tälle vuodelle jouduttu kirjaamaan korkomenoihin vastaavankokoinen summa suhteessa tuloihin, se olisi ollut lähes 13 miljardia euroa. Nyt sinne on kirjattu vajaat kaksi miljardia euroa.
Kreikassa ei ainoastaan valtio ole velkaantunut. Kotitalouksien luottojen määrä kasvoi ennen kriisiä viidenneksen vuosivauhtia. Suomessakin kotitalouksien velkaantumisesta kannettiin huolta, mutta lainasumman kasvu oli meillä lähes puolta hitaampaa. Nyt Kreikassa 11 prosenttia luotoista on järjestelemättömiä eli niiden maksusuorituksissa on vaikeuksia. 1990-luvun laman aikana meillä järjestelemättömien luottojen osuus nousi lähes samalle tasolle.

Viidennes valtion väestä pihalle

Kreikka on lainarahan saamiseksi joutunut hyväksymään hirvittävän saneerausohjelman, jolla säästöjen ohella muutetaan rakenteita. kreikka voi saada esimerkiksi sähköisen lääkereseptin ennen kuin Suomi.
Suomessa uuden hallituksen ohjelmassa on yhteensä 2,5 miljardin euron menoleikkaukset ja veronkiristykset neljän vuoden aikana. Kreikan ohjelma Suomen mittakaavassa vastaisi yhteensä noin 20 miljardin euron veronkorotuksia ja leikkauksia.
!990-luvun laman jälkihoitona Lipposen I hallituksen ohjelmaan kirjattiin 20 miljardin silloisen markan menojen leikkaukset neljässä vuodessa. Se oli noin 3,5 prosenttia vuoden 1995 kansantuotteesta. Kreikan saneerausohjelman leikkausten ja veronkorotusten arvioitiin alun perin olevan noin kymmenen prosenttia kansantuotteesta.
Kreikan julkista sektoria on tarkoitus saneerata monin tavoin. Valtion työntekijämäärä on tarkoitus viidessä vuodessa pienentää viidenneksellä eli 150 000 ihmisellä.
Suomessa samanlainen suhteellinen osuus valtion ja kuntien työntekijämäärässä merkitsisi runsaan sadantuhannen työntekijän vähentämistä.
Tänä vuonna Kreikassa saa palkata julkiselle sektorille vain yhden uuden työntekijän kymmentä eläkkeelle lähtenyttä kohti. Ensi vuodesta eteenpäin saa palkata yhden uuden jokaista viittä eläkkeelle lähtijää kohti.

Eläkeikä nousee jatkuvasti

Julkisella sektorilla on leikattu myös palkkoja ja muita etuuksia. Palkkojen leikkauksia ei ole ulotettu yksityiselle sektorille, mutta ilman sitäkin palkat siellä laskivat viime vuonna 2,5 prosenttia. Työehtoja koskevaa lainsäädäntöä on kutienkin tarkoitus löysätä monin tavoin, jotta julkisella puolella tehdyt toimet säteilisivät sinnekin.
Tosin palkat myös nousivat Kreikassa ennen talouskriisiä yli kymmenen prosentin vuosivauhtia ja julkinen sektori toimi koko 2000-luvun palkkajohtajana. Sen palkkamenot kaksinkertaistuivat vuoteen 2008 mennessä, kun kansantalous kasvoi vain 75 prosenttia.
Eläkejärjestelmän pelastamiseksi eläkeikää on nostettu. Jos eläkemenot kasvavat asetettua rajaa enemmän, eläkkeitä leikataan. Vuodesta 2020 eteenpäin eläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen. Tällaista muutosta EU ajaa muuallakin.

Mikko Lund 

lauantai 9. heinäkuuta 2011

HS: Leif Salmén: "Euro - erään utopian kuolema"

Torstaina Hesarin mielipiteissä kirjoitti Leif Salmén  aika napakasti "Euro - erään utopian kuolema". Eilisessä Hesarissa lehti haastattelee Lipposta ja miten onkaan, että
Lipponen tunnustautuu  EU- ja Euro- uskovaiseksi.

HS: Salmén: Euro  - erään utopian kuolema

Salménin mukaan runsas vuosi sitten EU:n komissio, EKP  ja kaikki johtavat europoliitikot vakuuttivat meille, että 110 miljardin euron lainapaketti Kreikalla palauttaa rauhan Euroopan finanssimarkkinoille ja maa selviää velkakriisistään. Uusia lainoja ei enää tarvita. Samaa toisti Jyrki Katainen, joka vakuutti ja vannoi, että pensaspalo ei leviä metsäpaloksi.

EU- johtajat ovat osoittautuneet epäpäteviksi

Salménin mukaan  nämä johtajat ovat osoittautuneet epäpäteviksi. Heihin ei voi luottaa. Vuodessa eurokriisi on pahentunut, syventynyt ja laajentunut.

Politiikka on epäonnistunut

Viimeaikaiset tapahtumat velkamarkkinoilla kertovat Salménin mukaan, että entistä karmeampaa on luvassa. Kriisimaiden, myös Belgian ja Italian velkapapereiden korot ovat nousseet. Kreikan kymmenen vuoden velkakirjoista on vaadittu melkein 17 prosentin korkoa. Samalla Kreikan lainaohjelman ehtojen täyttäminen ajaa maan talouden syvään lamaan, josta sen on mahdoton toipua. Eurojohtajat, talouskomissaari Olli Rehn etunenässä, vaativat lisää samaa: ”Politiikka on epäonnistunut, siis jatkakaamme sitä!”

Salménin mukaan hallitun velkasaneerauksen hylkääminen lisää tulevia luottotappioita, vaikeuttaa prosessia eikä auta Kreikkaa jaloilleen. Jotta Kreikka selviäisi veloistaan, sen olisi vuosikymmenien ajan ylläpidettävä viiden prosentin vuotuista budjettiylijäämää. Sellaiseen temppuun ei kykene edes paroni von Münchhausen.

Kohta Kreikalla on pääosin vain julkisia luotottajia. Melkein kaikki yksityiset riskit on sosialisoitu. Prosessi piirtää Salménin mukaan ”karmean kuvan johtavien europoliitikkojen pelkuruudesta, epäpätevyydestä ja harkintakyvyn puutteesta. Syvälle piintynyt ryhmäajattelu ja epä-älyllinen ongelmien kieltäminen  ovat estäneet eliittiä näkemästä. että kriisi on ilmentymä euron valuviasta, koko järjestelmän toimimattomuudesta”.

Poliitikot sulkivat silmänsä valuuttaunionin riskeiltä

”Nyt toteutuu se riski, jonka rahaliittoa ajaneet poliitikot ottivat 1990- luvulla, kun he sulkivat silmänsä kaikilta niiltä ongelmilta, jotka sisältyivät valuuttaunioniin ilman talousunionia.”

Liittovaltiolla ei ole legitimiteettiä

Salménin mukaan eliitti haluaa paeta ikävää kriisiä kohti liittovaltiota.

”Sellaisella ei ole meidän Euroopan kansalaisten silmissä minkäänlaista legitimiteettiä. Sellaisen toteuttaminen  – verotusoikeuksineen, lainsäädäntöineen ja sanktioineen  -
tulee kohtaamaan eurooppalaisten vastarinnan, johon verrattuna Madridin ja Ateenan protestit ovat kilttejä lastenkutsuja”.


 HS: EX- puhemies Paavo Lipponen arvostelee  rahaliittoa löysästä menosta

Eilisaamun Helsingin Sanomat  yllätti. Helsingin Sanomat oli haastatellut Paavo Lipposta ja Lipponen antaa  vähän opetusta, miten EU:ssa pitäisi toimia. Lipposen mielestä ”populistit ovat saaneet monopolin EU- kritiikissä”. Suomi ei ole EU:ssa vain ”jököttämässä ja jankuttamassa”, vaan etsii ratkaisua muiden kanssa, sanoo entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd).

Lipposen mielestä populistit ovat saaneet monopolin EU- kritiikissä. ”On turhaan annettu joillekin kriitikon rooli. Me olemme EU:n ytimessä  siksi, että meillä on vielä suurempi oikeus arvostella. Kritiikkiä pitää esittää silloin, kun siihen on tarvetta. ”Tässähän on  kyse kansalaisten tyytymättömyydestä, protestista tätä menoa kohtaan. Päätöksiä tehdään liikaa suljettujen ovien takana”, sanoo Lipponen.

Rahaliitossa Lipponen näkee virheitä. Ensin suuret maat näyttivät huonoa mallia rikkomalla vakaussopimuksen. ”Ei ollut riittävästi kontrollia eikä mahdollisuutta saada tilastoja maista. Tässä on oltu liian löysiä. Euro on sinänsä ollut järkevä projekti Suomen kannalta”, sanoo Lipponen.

Suomen linja eurokriisin hoidossa on Lipposen mielestä ollut likellä suurten jäsenmaiden kantoja. ”Kun katsoo, mitä Saksa nyt tekee, niin Suomi on hyvin lähellä sitä. Saksassakin otetaan eurokriisin hoidossa enemmän huomioon kansalaisten mielipiteet”, arvioi Lipponen  Helsingin Sanomissa.


Mikko Lund

perjantai 8. heinäkuuta 2011

Mika Myllylä oli mestari

Mika Myllylä oli mestari

Hiihtäjälegenda Mika Myllylä löydettiin tiistaina kuolleena kotoaan Kokkolasta.

Myllylä oli yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä hiihtäjistä.

Mika Myllylän hiihtoura kuitenkin romahti dopingkäryyn Lahden MM-kisoissa 2001, jolloin Myllylä jäi kiinni plasmalaajentajan käytöstä.

Myllylä julkaisi kiinni jäätyään "testamentin" Suomen kansalle ja ilmoitti lopettavansa hiihtämisen.
Myllylä pyytää juhlavassa testamentissa anteeksi virhettään suomalaisilta ja koko urheilevalta maailmalta.

Iltalehti julkaisi   Myllylän testamentin

Testamenttini Suomen kansalle

Tämä on testamentti, jota en koskaan uskonut joutuvani kirjoittamaan. Minut on kohdannut syvä suru. Sydämeni on murtunut, enkä tuskani määrää voi sanoin kuvata. Iso osa maailmaani mureni 28.2.2001, kun sain suureksi järkytyksekseni kuulla Lahden MM-kisoissa antamani doping-näytteen olevan positiivinen. Elämäni pahin painajainen oli alkanut.

Olen elämässäni aina pyrkinyt itse vastaamaan teoistani ja elämääni koskevista asioista, ja niin teen myös nytkin. Huippu-urheilijana minun olisi itse pitänyt ottaa selville ja olla tietoinen saamani aineen johtavan positiiviseen doping-tulokseen. Nyt saan tästä valtavasta erehdyksestä maksaa kalliin hinnan. Mielessäni pyörii monia kysymyksiä, ja vaikka kuinka yritän kapinoida vastaan, en voi tapahtunutta muuttaa.

Uskon, että Jumala tahtoi näin kohdallani käyvän. Sydämeni pohjasta haluan pyytää virhettäni anteeksi Suomen kansalta ja koko urheilevalta maailmalta. Samalla esitän nöyrät kiitokseni kaikille tukijoilleni vuosien varrelta. Te olette perheeni ohella auttaneet minua jaksamaan. Nyt jos koskaan tuki on tarpeen.

Urheilu antoi minulle paljon, paljon se myöskin otti. Nyt ei ole enää kiire. Taistelu on ohi. On aika uuden elämän. Kauan sitten, kun pienenä poikana Tervanevalle ensimmäisen kerran jalkani upotin, alkoi elämässäni suuri seikkailu, josta tuli loputon tuska. Vajosin ja nousin, yhä uudestaan ja uudestaan. Tuhannet litrat hikeä ja kyyneleitä saivat nyt surun sävyt. Sieltä ammensin myös vahvuuden, jonka avulla selviän tästäkin vastoinkäymisestä.
Vielä kerran korviini kantautuu tuon hiljaisen Tervanevan mystinen kutsu.

Nöyränä, kiitollisena ja yksinäisenä vaellan sinne nyt vastatuulessa viimeisen kerran takaisin, polvistun, myönnän tappioni ja pyydän sielulleni rauhaa.

Haapajärvellä maaliskuun 6. päivänä 2001
Mika Myllylä



”Mika Myllylä ei koskaan voittanut arvokisoissa takaa- ajoa, vaikka pääsikin usein kärkipäässä matkaan. Kaikki voitot tulivat väliaikalähdöistä, joissa saa hiihtää omaa tahtiaan ja joissa jokainen on tasapuolisesti suurennuslasin alla. Toiset hiihtävät itseään tai kelloa vastaan, kuten Mika, toiset haluavat nujertaa vastustajansa. Tosielämässäkin Mika Myllylä oli vainottu, ei vainoaja.
Hiihtokilpailuissa on säännöt, kaikki keinot eivät ole luvallisia. Urheilu on pohjimmiltaan kuitenkin leikkiä, ja karmein kauhuskenaario on se, että häviää. Siviilielämässä silmätikuksi joutunut ei selviä aivan yhtä helpolla. Yksityishenkilönä kiusattava mobataan pidäkkeiden puutteessa usein hengiltä, mutta saman voi näköjään tehdä myös julkisesti kirkkaassa päivänvalossa.
 Mika Myllylä nautti piristeitä kilpaillessaan ja virvokkeita vapaa- aikanaan. Voisiko tekopyhä lehdistö helpompaa maalitaulua toivoa? Ensimmäisessä muistokirjoituksessa kerrottiin Mikan paistatelleen viime aikoina julkisuudessa lähinnä törttöilyjensä ansiosta- ikään kuin julkisuuteen joutuisi jotenkin automaattisesti. Ei joudu, kyllä siellä porttia vartioi juuri se sama sakki, joka äkkäsi Mikan poikkeuksellisen herkkyyden päivää liian myöhään. Kuolinhetkeensä saakka hänen velvollisuutensa oli kestää kaikki se saasta, mikä hänen silmilleen keksittiin heittää- lehdistön vapauden ja lehdenlukijoiden edun nimissä tietenkin.
Oletetaan, että Mika Myllylä kollegansa Nykäsen lailla todella tilasi lehdistön paikalle aina hummailemaan lähtiessään. Olisiko hänen siitä huolimatta ollut siedettävä minkälaista nöyryytystä hyvänsä? Kenen juopottelu yleensäkään herättää yleistä mielenkiintoa tai vahingoittaa yleistä etua niin, että siitä etenkään tässä maassa kannattaa pitää leppymätöntä julkista tiliä?”


Kaarina Kivistö pohtii Demarissa: Muuta ei oo

Paljon on kiinni kuluttajan käytöksestä. Ketjujen valta on huomattuEU:ssakin.
Suomi on ketjujen luvattu maa. Harva asutus edistää ketjuuntumista. Mikä ketju tarjoaa palvelujaan kenenkin kotinurkalla?

Kivistö kirjoittaa:
”Ketjujen suuri valta on jo huomattu EU:ssakin, joka tahtoo Suomen helpottavan uusien yritysten pääsyä palvelumarkkinoille. Aiheellinen toive, jota voitaisiin alkaa toteuttaa vaikkapa karsimalla turhaa byrokratiaa ja nippelimääräyksiä.
Suomen harva asutus edistää ketjuuntumista. Peräseinäjoella ei välttämättä menesty kovin moni palveluntarjoaja. Mutta paljon on kiinni myös kuluttajien käytöksestä.
Ketjujen isot marketit, hotellit ja ravintolat edustivat pitkään nykyaikaa ja eteenpäinmenoa. Edelleenkään suuri osa ihmisistä ei taida nähdä viehätystä ehkä hieman nuhjuisessa kylä- tai kivijalkakaupassa tai pikkukuppilassa. Uusi ja iso houkuttaa ja isojen toimijoiden tarjousten perässä juostaan.
Entistä enemmän on kuitenkin myös meitä, joita miellyttäisi yksilöllinen ja kiinnostava enemmän kuin tehokas massatarjonta. Bonuksena asiakkaan tarpeisiin paneutuva palvelutuokio olisi tervetulleempi kuin muutama euro.
Kuluttaja joutuu näkemään nyky-Suomessa vaivaa voidakseen toteuttaa valinnanvapauttaan. Kesäloma on sopiva ajankohta alkaa suosia muita kuin ketjujen palveluita. Kiireettömän lomalaisen kannattaa malttaa katsella ympärilleen ja poiketa tutuilta reiteiltä. Jos piipahtaa ennakkoluulottomasti pieniin liikkeisiin ja kahviloihin tai vaikka etniseen kauppaan ja ravintolaan, kokee elämyksiä. Melkein kuin olisi ulkomailla käynyt.”


Hyvä ei kelpaa EU:n komissiolle eikä monelle euromaalle

Komissaari Olli Rehnin mukaan monet euromaat ja EU:n komissio suhtautuvat epäillen Suomen vaatimuksiin saada vakuuksia mahdolliselle uudelle Kreikka-lainalle.
Suomi on ehdottanut omaisuudenhoitoyhtiön perustamista Kreikan valtionomaisuuden yksityistämiseksi. Suomi voisi siten saada yhtiön osakkeita uuden lainansa vakuudeksi.
- Komissiossa epäillään vakuuksia. Olemme tehneet perusteellisen selvityksen, ja tähän liittyy merkittäviä oikeudellisia ja teknisiä ongelmia, sanoo komissaari Rehn YLE Uutisten haastattelussa.

Talouskomissaari muistuttaa myös, että Kreikan yksityistämisohjelman toteuttamiseksi on perusteilla virasto.
- Virasto on osa kansainvälisen valuuttarahaston ja EU:n Kreikalle asettamia ehtoja, siis myös Suomen asettamia ehtoja, Rehn sanoo.

Rehnin toiminta herättää monta kysymystä. 

Jutta Urpilainen: Kreikan omaisuutta lainojen vakuudeksi 

Kreikan lainoja varten voidaan perustaa omaisuudenhoitoyhtiö, sanoi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) Ylen Aamu- TV:ssä. Siihen voidaan sijoittaa osa Kreikan omaisuudesta. Yhtiö ja sen osakkeet voisivat toimia panttina ja sitä kautta vakuutena uudelle lainalle. - On arvioitu, että Kreikan omaisuuden arvo on 300 miljardia euroa. Siellä on paljon kiinteistöjä, saaria ja omaisuutta. Urpilaisen mukaan Suomen kanta on saanut kannatusta jo muualla Euroopassa.

Maatalouden ympäristötuki remonttiin

Tuore ympäristöministeri turkulainen Ville Niinistö pitää nykyistä maatalouden ympäristötukea tehottomana. Hänen mukaansa maanviljelijät ovat saaneet tukieuronsa vaikka ympäristönsuojelun kannalta tulos on ollut laiha.
Ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo, että maatalouden tukijärjestelmä remontoidaan uuteen uskoon tällä hallituskaudella. Viime vuonna maanviljelijöille maksettiin ympäristukea noin 340 miljoonaa euroa.
- Tukijärjestelmää tullaan muuttamaan tällä hallituskaudella merkittävästi, niin että ympäristötuet oikeasti vähentävät päästöjä. Ravinnekuormitus täytyy saada vähenemään ja siirtyä yhä enemmän luomutuotantoon, sanoo Niinistö Yle Uutisille.

Euroopan komissio tahtoo vähentää maataloustukien osuutta yhteisön budjetista. Komissio  esittää lähivuosien rahoituskehyksissä maatalousmenojen jäädyttämistä. Tuet vähenisivät nykyisestä lähes neljästäkymmenestä prosentista kolmeenkymmeneen kolmeen vuoteen 2020 mennessä. 
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK pitää suunniteltuja leikkauksia rajuina ja katsoo niiden vaarantavan eurooppalaisen ruoantuotannon. Viljelijöiden etujärjestö ei pidä myöskään lisääntyvästä vihertämisestä eli tukien kytkemisestä yhä enemmän ympäristötoimiin


Mikko Lund