Yle: Kansan keskuudessa juhlii suurin oppositiopuolue

Ylen lehtikatsaus: Kansan keskuudessa juhlii suurin oppositiopuolue

Perussuomalaiset ovat Ylen mielipidemittauksen mukaan Suomen suurin puolue. Perussuomalaisia kannattaa tällä hetkellä 23 prosenttia. Kokoomuksen kannatus on 21 prosenttia ja sosialidemokraattien 18 prosenttia. Keskustan kannatus on pudonnut ennätyksellisen alas 13,8 prosenttiin.

Perussuomalaiset ovat nostaneet kannatustaan toukokuusta 2,4 prosenttiyksikköä. Kaikkien kolmen suuren puolueen kannatus on laskenut toukokuun mittaukseen verrattuna alle prosenttiyksikön.

Ylen lehtikatsauksessa lehdet kommentoivat perussuomalaisten kannatusta.

Perussuomalaisten kannatuksen kasvu viestii politiikan murroksesta, otsikoi perjantain Ilkka pääkirjoituksensa. Lehti viittaa Ylen teettämään kannatuskyselyyn, jossa perussuomalaisten kannatus jatkaa nousuaan. Ilkka arvelee, että jos hallitusneuvotteluihin lähdettäisiin viimeisimmän kyselyn perusteella, Timo Soinin olisi vaikea välttää neuvottelujen vetäjän vastuuta.

Lehti tulkitsee, että kansa ei kyselyn mukaan rokota Soinia ollenkaan samalla tavalla kuin muut puolueet. Hallituksesta poisjääminen ymmärretään linjaukseksi EU-politiikkaan -ei vastuun pakoiluksi.

Ilkka siteeraa kirjoituksessaan Timo Soinia, jonka mukaan kannatuskyselyihin ei pidä höynähtää. Lehden mielestä niistä painuu puolueiden selkäytimeen joka tapauksessa unohtumaton jälki: kyselyt ovat kansan antamaa palautetta.

Ilkka toteaa, että hallituspuolueilla ei ole varaa kansaa kosiskeleviin päätöksiin. Vaikeat päätökset on vain tehtävä ja pyrittävä selittämään äänestäjille parhain päin.

Oppositio juhlii kansan parissa

Savon Sanomat kommentoi hallituksen tilaa todeten, että kansalaisten keskuudessa juhlii suurin oppositiopuolue. Luottamusta edeltävässä eduskuntakeskustelussa hallituspuolueet syyttivät perussuomalaisia vastuunpakoilusta, kun nämä eivät lähteneet hallitusvastuuseen. Ylen uusin mielipidemittaus todistaa kuitenkin toista: perussuomalaisten kannatus on noussut ja on jo reilusti ohi kokoomuksen.

Lehti arveleekin, että Timo Soini viettää elämänsä kesää. Tunnelmat vain paranevat sitä mukaa, kun EU sotkeutuu yhä syvemmälle talouskriisiinsä.

Jymyuutinen: Enemmistö kansalaisista uskoo hallituksen kaatuvan

Perjantain Hesari esitteli TNS Gallupin Helsingin Sanomille tekemän tutkimuksen, jonka mukaan enemmistö kansalaisista ei usko hallituksen pysyvän pystyssä neljää vuotta.

Väitteen ”Hallitus hajoaa ennen seuraavia eduskuntavaaleja” allekirjoittaa 42 prosenttia kansalaisista. Eri mieltä väitteestä on 35 prosenttia ja ”ei osaa sanoa” olevien määrä on 23 prosenttia.

Kokoomuksen kannattajista väitteeseen uskoo 34 prosenttia, sosialidemokraateista 33 prosenttia, perussuomalaisista 73 prosenttia, keskustalaisista 63 prosenttia, vasemmistoliitosta 16 prosenttia, vihreistä 35 prosenttia ja muut 42 prosenttia.

Väitteestä eri mieltä olevien määrät ovat vasemmistoliitossa 55 prosenttia, kokoomuksessa 50 prosenttia, sosialidemokraateissa 45 prosenttia, vihreissä 45 prosenttia ja keskustassa 14 prosenttia.

Tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen pitää tulosta epätavallisena: ”Yleensä hallituspuolueiden kannattajat ovat kyllä olleet sitä mieltä, että hallitus kestää koko vaalikauden.”

Elämme siis hyvin poikkeuksellisia aikoja.

Mikko Lund

Perussuomalaiset: Maahanmuuttajia, feminismiä ja vasemmistoa vastaan

Perussuomalaiset:  Maahanmuuttajia, feminismiä ja vasemmistoa vastaan

Tiedotusvälineet ovat lellineet perussuomalaisia. Heille on annettu kritiikittömästi palstatilaa. Perussuomalaisista on puhuttu  ja taas puhuttu. Harvoin perussuomalaisia on arvioitu, mistä puolueen toiminnassa ja kannatuksessa on todella kysymys. Niin harmittomasta  hommailusta siinä tuskin on kysymys  kuin monista lehdistä on saanut lukea. Muutama huomio asiasta.

Perussuomalaisten vaalivoiton myötä Suomeen jalkautui  oikeistopopulistinen puolue, jota tuskin on voidaan kuitenkaan pitää väkivaltaisena.  Se on valinnut vastustajakseen suoraan vasemmiston, maahanmuuttajat ja feminismin. Puolue  ei ole tyylipuhdas äärioikeistolainen  puolue senkään takia, että kannattajiksi on valikoitunut entisiä demariaktivisteja, puolueeseen pettyneitä tehdastyöläisiä ja EU:ta vastustavia maanviljelijöitä  sekä entisiä nukkuvia Suomen maaseudun puolueen kannattajia.

Toimittaja Antero Eerola kirjoitti hiljattain  artikkelisarjan  Kansan Uutisiin, jossa hän kiitettävästi analysoi  perussuomalaisuuden aatteellisia lähtökohtia. Eerolan mukaan aatteellisen kannatuksen ytimen muodostaa kuppikunta, joka  on pääteemakseen ottanut  muukalaisvastaisuuden. Se allekirjoitti maahanmuuton voimakasta rajoittamista vaatineen niin sanotun vaalimanifestin. Julistuksen 13 allekirjoittajasta kuusi valittiin eduskuntaan kevään vaaleissa.

Eerola kirjoittaa:

”Vaikka Soini on koko ajan pitänyt taktista etäisyyttä puolueensa muukalaisvihamieliseen lahkoon, on hän samalla antanut sen ottaa haltuunsa puolueen retoriikan suhteessa maahanmuuttoasioihin.

Ensimmäinen osoitus tästä oli se, että maahanmuuttopolitiikkaa käsitellyt osa Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa otettiin käytännössä suoraan tästä vaalimanifestista.

Lisäksi joukon ideologinen johtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho nostettiin vaalien jälkeen maahanmuuttokysymyksiä käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.

Hänen kynästään on tunnetusti lähtöisin myös puolueen eduskuntaryhmän niin sanottu rasismin vastainen julkilausuma, joka osoittautui tarkemmalla lukemisella hyökkäykseksi vähemmistöjen tukemista ja ruotsinkielisten kiintiöitä vastaan.”

Eerola nostaa esille  Milla Hannulan alkuvuodesta ilmestyneen  kirjan Maassa maan tavalla – maahanmuuttokritiikin lyhyt historia (Otava 2011).

Hannulan mukaan ”maahanmuuttokriittinen” joukko kiinnittyy elimellisesti suomalaisen antikommunismin ja oikeistonationalismin perinteeseen.

Liikkeen kantaisiin kuului Mikko Mikonmaa -niminen helsinkiläinen antikvariaatin pitäjä, jonka kaupassa liikkeen alkuseurakunta kokoontui.

”Sisulaiset uskoivat, että persut voisivat olla helposti vyörytettävissä ”kansallismieliseen” suuntaan.

”Rotukysymystä ei voi sivuuttaa”

Eerola  osoittaa, että juuri maahanmuutto ja sen väitetyt ongelmat olivat alusta lukien keskeinen teema Sisun keskustelupalstalla.

Sivuilla sallittiin monenkirjava vihapuhe, koska sen katsottiin olevan vastavoima ”virallisen Suomen sensuurille”.

Sensuroituina teemoina he pitivät esimerkiksi sitä, ettei rotujen, nimenomaan mustien ja valkoisten älyllisestä eriarvoisuudesta saanut puhua.

”Ajattelu lähti siitä, että tasa-arvon idea on valheellinen, jos siinä uskotaan, että ihmiset ja rodut syntyvät samanlaisina”, Milla Hannula kirjoittaa.

Huolenaiheiden ytimessä oli kuitenkin se, että suomalaisuutta uhkaa Suomeen erityisesti muslimimaista tulevien maahanmuuttajien hyökyaalto.

Peruskysymys muotoiltiinkin ”onko valkoisilla ihmisillä eli eurooppalaisella populaatiolla oikeus pyrkiä säilymään maapallolla tilanteessa, jossa muut rodut lisääntyvät voimakkaasti ja valkoisten osuus maapallon väestöstä pienenee?”

Maahanmuuttajien ohella viholliseksi nostettiin feminismi, koska se on johtanut perhekielteisyyteen ja suomalaisten lisääntymisen vähenemiseen.

Haiderin ja Mussolinin linjalla

Mutta millaista ”kritiikkiä” maahanmuuttoon kohdistettu arvostelu sitten on? kysyy  toimittaja Antero Eerola Kansan Uutisissa.

Eerola marssittaa esimerkiksi Perussuomalaisten uuden kansanedustajan Juho Eerolan, joka sanoo oman muukalaisvastaisuutensa heränneen töissä kotkalaisessa pakolaisten vastaanottokeskuksessa, jossa ”yhteiskunnan varoilla loisiminen, varastelu, tappelu ja kaikkinainen huijaaminen alkoi näkyä”.

Hänelle Perussuomalaiset oli selkeä valinta.

– Perussuomalaisen puolueen maahanmuuttopoliittiset linjaukset eivät eroa tästä niin sanotusta ”hommalaisuudesta” yhtään mitenkään.

Eerola ilmoittautuu fasismin ja erityisesti Benito Mussolinin ihailijaksi.

Italia saavutti noihin aikoihin täystyöllisyyden ja vahvan valtion. Siitä mallista olisi paljon opittavaa, Eerola kirjoitti Hommaforumilla heinäkuussa 2010.

Itävallan Jörg Haideria puolestaan pitää esikuvanaan eduskunnan kuopus Olli Immonen.

”Vaikka Haider on poissa, niin aate elää”, Immonen kirjoitti, kun Haider sai syksyllä 2008 surmansa auto-onnettomuudessa.

Asikkalalainen kansanedustaja James Hirvisaari puolestaan uskoo, että Suomessa on luvassa muun muassa lasten silpomista, raiskausrikoksia, pedofiliaa, ruoskimisrangaistuksia ja kivityksiä, jos suomalaiset eivät tanssi tarkkaan muslimimaahanmuuttajien pillin mukaan.

Suomi onkin poliittisesti harvinainen maa Euroopassa.

Täällä ei pidetä edes periaatteessa ongelmana, että hallitukseen voi nousta puolue, jonka riveissä kukoistavat tällaiset äärioikeistolaiset, oikeistopopulistiset  ja maahanmuuttovastaiset ajatukset.

Olen arvioinut Soinia ja perussuomalaisia mm. seuraavasti:

"Hallitusneuvotteluista jäi kuva  Soinista  kääntymässä  vallan porstuassa  niin, että  takinliepeet vain hulmusi.  Nyt jää näkemättä vaalivoittajan vastuullinen poliittinen toiminta kansallisten ongelmien ratkaisuissa.

Sen takia voidaan väittää, että Soini ei kykene vastuulliseen poliittiseen toimintaan. Hallitus olisi ollut liian sitova pakkopaita  populistille, joka ei halua mistään vastata. Soinin toiminta on kuin hänen puheensa, hän oikaisee käsitteiden mutkat suoraksi.

Nyt persut voivat vapaasti jatkaa  tyhjää louskutusta, vaikka siihen  voikin ennen pitkää turhautua. Niin moni on oppositiossa turhautunut  jo ennen persuja.  “Mitä siellä tekemässä, kissanpoikia pesemässä,” muistutti jo Kalevi Sorsa aikoinaan kuvaillessaan oppositiopuolueen asemaa.

Soini ei olisi saanut vaihtaa hallitusta raveihin.  Soini on vastuussa toiminnastaan äänestäjille.  Suuren vaalivoittajan vastuu on vähän suurempi ja se ulottuu ihan Suomen kansaan." Nyt hänen toimintansa on paljossa kuin pettäjän toimintaa.

Mikko Lund

Perussuomalaiset huutelevat käpykaartista

Perussuomalaiset huutelevat käpykaartista ja kieltäytyvät vastuusta

Eduskunta kävi tiistaina perinteellisen hallitusohjelmakeskustelun. Keskustelussa päällimmäiseksi nousi perussuomalaisten takinkäännös ja käpykaartiin asettumineen.

Timo Soini  puolusteli  perussuomalaisia sanomalla, että perussuomalaisista ei tullut hallituspuoluetta, koska se ainoana puolueena piti kiinni vaalilupauksistaan.  Muut syyttivät perussuomalaisia takinkäännöstä.

Huutelua käpykaartista

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie vastasi Kansan Uutisissa  Perussuomalaisille. Kansan  Uutiset  kertoo parhaiten keskustelusta ja osoittaa perussuomalaisten syyllistyneen takinkääntöön.

– Ettekö itse luvanneet, että kun pääsette eduskuntaan, alatte vaikuttaa asioihin. Nyt te olette siitä kieltäytyneet.

Lapintie kertasi hallitusohjelmasta vasemmiston vaatimuksia: Euroopan kriisimaiden tukemisen linja kiristyy, kansainvälinen transaktiovero ja pankkivero mainitaan, samoin harmaan talouden ohjelma, työlupien saatavuusharkinnan säilyttäminen, telakkatuki, innovaatiotuki, energiatuki, puolustusvoimien hankinnoista säästäminen.

Lapintie ihmetteli, onko takinkääntöä se, että ollaan mukana hallituksessa, joka sisältää sitä, mitä ennen vaaleja vaadittiin.

– Eikö ole parempi olla painamassa hallituksessa niitä asioita, joita olemme vaatineet ja joita nyt hallitusohjelmasta löytyy, Vasemmistoliiton tuore kulttuuriministeri Paavo Arhinmäkikin kysyi Soinilta. Hän arvioi, että Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten Eurooppa-politiikassa on ollut koko ajan ero.

– Me olemme sanoneet, että sijoittajat ja pankit on saatava vastuuseen, mutta tavallisia ihmisiä voi auttaa. Te olette olleet sitä mieltä, että ketään ei auteta.

Vasemmiston Martti Korhonen arvioi, että ainoa mahdollinen johtopäätös perussuomalaisten linjasta on rintamakarkuruus.

– Käpykaartiin teki mieli. Siellä te olette ja sieltä yritätte huutaa, kuinka kannatte poliittista vastuuta, hän sanoi.

Kulttuuria, jo on aikoihin eletty

Vasemmiston piirissä on jo aiemmin herättänyt hymyä Perussuomalaisten into paheksua vasemmistoa ja erityisesti puoluejohtaja Arhinmäkeä. Nyt Perussuomalaisten Pentti Oinonen puhkui paheksuntaa siitä, että Vasemmistoliitolla on kulttuuriministerin salkku.

– Jo on aikoihin eletty, hän pauhasi.

– Ministeriaitiossa istuvat kokoomuksen ministeri (Jyrki) Katainen ja Vasemmistoliiton ministeri Arhinmäki vierekkäin, kuin varikset männyn oksalla. Ettei vaan kävisi niin, että porvarihenkisyys tarttuisi Arhinmäkeen niin, että pipo vaihtuu sorsannahkastetsoniin.

Oinonen totesi hallitusohjelman lähtevän siitä, että kulttuuri saa keskeisen aseman yhteiskuntaa rakennettaessa.

– Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen välttämättömiä perusasioita, hän luki hallitusohjelmaa.

– Näinköhän on? Olisikohan paikallaan mennä ministeri Arhimäen kysymään, mitä mieltä eläkeläiset, työttömät tai toimeentulotuen varassa elävät ovat kulttuurin välttämättömyydestä, kun vatsa huutaa leipää?

Arhinmäki totesi, että aikoo käyttää pipoa ministerinäkin. Kulttuurista hän muistutti tutkimusten osoittavan, että sillä on valtava merkitys kaikkien ihmisten hyvinvointiin.

– Oleellista on se, että pelkästään leivällä ei elä.Tarvitaan myös sosiaalista hyvinvointia, Arhinmäki sanoi.

– Haluan pitää huolta siitä, että kulttuuri kuuluu kaikille, niin eläkeläisille, työttömille, lapsille kuin leipäjonossa oleville.

Hän totesi Oinosen huoleen leipää huutavista vatsoista, että hallitus taistelee köyhyyttä vastaan hänen elinaikansa suurimmalla panostuksella.

– Edellisen kerran työmarkkinatukea korotettiin noin kymmenen vuotta sitten sadalla markalla kuukaudessa. Nyt sitä korotetaan sadalla eurolla kuukaudessa. Korotus on lähes kuusinkertainen.

Arhinmäki luetteli myös joukon muita korotuksia: toimeentulotuen korotus, asumistuen korotus, opintotuen sitominen indeksiin.

– Jos tutkimukset osoittavat, että hallituksen politiikka tasaa tuloeroja ja lisää verotuksen progressiota, siitä voi olla köyhien ja pienituloisten puolesta ylpeä, hän sanoi.

Puolustus vai perusturva?

Perussuomalaisten Jussi Niinistö puolestaan paheksui sitä, että hallitusohjelma edellyttää leikkauksia myös puolustusvoimien menoihin.

– Onnittelen – lainausmerkeissä – vasemmiston ja vihreiden pasifistisiiven onnistumista yhden perinteisen tavoitteensa, oman maan puolustuksen alasajon edistämisessä. Samalla hämmästelen maanpuolustukseen aiemmin myönteisesti suhtautuneen kokoomuksen leikkausintoa, jopa aloitteellisuutta siinä, hän sanoi.

Lapintie taas ihmetteli tätä.

– Olisiko parempi vaihtoehto, ettemme korottaisi työmarkkinatukea ja perusturvaa? Pistettäisiin se raha puolustusvoimien hankintoihin, joita on loppumaton lista?

Useissa puheenvuoroissa, alkaen pääministerin esittelypuheenvuorosta ja ryhmäpuheista, viitattiin Perussuomalaisten vastuunpakoiluun, kun se ei suostunut mukaan hallitukseen.

Mikko Lund

Ihanuus ja kurjuus riesana velkaelvytyksestä huolimatta

Ihanuus ja kurjuus  meidän riesana

Mikko Majander on historoitsija, joka kirjoitti juuri Demariin erinomaisen artikkelin ”Keynesiläisyyden ihanuus ja kurjuus”

Majander kirjoitti:

Hätkähdyttävä joukko Milton Friedmania ja hänen Chicagon-kollegoitaan polvillaan palvovia, vapaiden markkinoiden taloustieteilijöitä on kerääntynyt riviin säkkiin pukeutuneena ja tuhkaa päälleen sirotellen vannomaan uskollisuutta John Maynard Keynesin muistolle."

Näin kirjoitti viime vuonna kuollut Tony Judt, jonka aate- ja yhteiskuntahistoriallinen testamentti Huonosti käy maan saatiin keväällä suomeksi. Pieni kirja tärkeistä teemoista olisi sopivaa kesäluettavaa niin kansanedustajille ja ministereille kuin valistusta janoaville kansalaisille.

Hallitus toisensa jälkeen poliittiseen väriin katsomatta on pannut viime vuosina valtavat summat julkista rahaa yksityisen sektorin pelastamiseen ja elvyttämiseen, jotta keynesiläisyyden hengessä selvittäisiin yli talouden taantuman ilman 1930-luvun laman kaltaisia vahinkoja.

Valittu strategia on toiminut toistaiseksi kohtuullisen hyvin. Hetken ehti jo tuntua helpommalta hengittää, mutta synkät pilvet eivät ole hälvenneet taloustaivaan horisontista.

Yhdysvaltain budjettivajeiden rasittama kantokyky on yhä polttavampi kysymysmerkki. Eivätkä ongelmat ole Euroopaltakaan ohitse, vaikka muutamissa maissa saadaan tällä hetkellä lievitystä hyvistä kasvuluvuista.

Keynes oli yhteiskunnalliselta taustaltaan aristokraattinen liberaali, joka harrasti moraalifilosofiaa ja modernia kulttuuria. Hänen talousajattelunsa tarjosi perustan ennen muuta sille sosialidemokratialle, joka toisen maailmansodan jälkeen pyristeli irti klassisesta marxilaisuudesta.

Tuotantovälineiden omistus ei ollut enää ratkaiseva kysymys, kun täystyöllisyyttä haettiin kysynnän säätelyn ja suhdannevaihteluiden tasaamisen kautta. Keynesiläisyydestä tuli hyvinvointivaltioiden rakennusajan sekatalousmalli, joka tuotti komeita menestystarinoita.
Ne kelpasivat myös porvaripuolueille, jotka hallitusvastuussa joutuivat osoittamaan olevansa yhtä hyviä "sosialidemokraatteja" kuin vasemmistokin. Aatteellisesti se tosin nakersi itsetuntoa, kun julkinen sektori jatkoi paisumistaan kuin omalakisesti, regiimin vaihdoksista piittaamatta.

Uusliberalismi vapautti oikeiston näistä ristiriitaisuuksista. Toisaalta vuosikymmenten kokemus oli opettanut pragmatismia, joka auttoi hädän hetkellä luopumaan oikeaoppisuuden dogmeista.

Finanssikriisi ei Euroopassa kääntänyt vasemmiston kannatusta kasvuun, kun keskustaoikeistolaiset hallitukset taipuivat joustavasti velkaelvytykseen. Ainoa vallanvaihto koettiin Britanniassa, jossa Labourin pitkä kausi päättyi konservatiivien ja liberaalien voittoon.

Ruotsissa taloustaantuma suorastaan pelasti Fredrik Reinfeldtin porvariblokin, jonka kannatus laahasi pahasti ennen kansainvälistä lamaa. Sosialidemokraateille taas taival talven 2008 gallup-huipusta on ollut yhtä alamäkeä

Keynesiläisyys mielletään helposti pelkästään tehokeinoksi laman selättämiseen. Sen seurauksena on kuitenkin velkataakka, jonka maksaminen ei ole lainkaan helppoa, saati hauskaa edes taloudellisesti hyvinä aikoina. Mutta toista ei saa ilman toista.

Suomessa keynesiläisyyden kurja kääntöpuoli lankeaa nyt paljolti sosialidemokraattien hoidettavaksi. Jutta Urpilaisen tulikasteet jatkuvat, kun hänen tehtävänään on tasapainottaa elvytys kohti kasvupolitiikkaa sekä sen jo edelliseltä vaalikaudelta kumuloitunut hinta.

Aikakauden ei tarvitse nytkään vaihtua kertarytinällä, mutta askelia kohti taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta on otettava joka päivä, ratkaisu kerrallaan.

Mikko Lund

Terveisiä Liettuasta!

Terveisiä  Liettuasta

Yhä useamman suomalaisen matka ei pysähdy vain Suomenlahden rantaan Viroon  ja Tallinnaan, Tartoon, Pärnuun tai Narvaan.  Rohkeimmilla matka jatkuu ihan eteläisimpään Baltian maahan Liettuaan. Liettuan asukasluku on noin 3,6 miljoonaa   ja alueeltaan se on noin viidennes Suomen alueesta 65 200 km 2.  Liettua julistautui ensimmäisenä neuvostotasavalloista itsenäiseksi maaliskuussa 1990. Venäjä tunnusti Baltian maat itsenäisiksi 7. syyskuuta 1991. Liettuasta tuli EU:n  ja Naton jäsen vuonna 2004.

Olimme Liettuan ystävät Riihimäeltä juhannuksen Liettuassa, Vilnassa, Kaunasissa ja juhannusjuhlissa Jonavassa. Vilnassa on n. 550 000 asukasta, Kaunasissa 355 000 ja Jonavan alueella n. 52 000. Jonava on Riihimäen yhteistyökaupunki.

Vilna sijaitsee kahden joen, Neris- ja Vilnajoen varrella.

Vilnan vanhaa kaupunkia pidetään arkkitehtonisesti Euroopan hienoimpiin kuuluvana. Siellä voi tutustua nykyaikaan, kuten presidentinlinnaan, ja historiaan, kuten vuonna 1579 perustettuun itäisen Euroopan vanhimpaan yliopistoon. Keisari Napoleon asusteli aikanaan kuukauden verran idän sotaretkellä  Vilnan presidentinlinnassa.

Neljä viidestä liettualaisesta on roomalaiskatolisia. Kirkolla oli tärkeä rooli maan itsenäisyystaistelussa. Vilnassa on n. 50 kirkkoa, joista tärkeimmät on entisöity.  Paavi Johannes Paavali II on saanut muotokuvansa kunniapaikalle Pietarin- Paavalin kirkkoon, jossa hän vieraili  vuonna 1993. Kirkko on barokkityylinen, sisältä loistokas. Kirkkoa koristaa parituhatta patsasta.

Merkittävä nähtävyys on Liettuan kansanmurhan uhreille omistettu KGB- museo, joka sijaitsee pääkadun Gediminon varrella. Elokuuhun 1991 saakka  rakennuksessa sijaitsi   entisen Neuvostoliiton KGB:n Liettuan päämaja ja vankila. Liettuan neuvostomiehitys  sodan jälkeen käynnisti  terroriaallon. Vuoteen 1953 mennessä noin 350 000 liettualaista kyyditettiin Siperiaan. Terrorin uhrina menehtyneiden määräksi arvioidaan     100 000, mikä on noin viisi prosenttia Liettuan silloisesta väestöstä.

Kaikkiaan KGB:n vankilaan teki tuttavuutta vuoteen 1991 mennessä noin 44 000 liettualaista. Vankeja kidutettiin ennen heidän teloittamistaan. Museossa yhden vankisellin seinällä on neuvostohallintoa vastustaneiden metsäveljien päälliköiden Adolfas Ramanauskasin ja Jonas Zemaitisin valaistut valokuvat.
Vuosina 1944-1953 NKVD:n erikoisjoukot jahtasivat metsäveljiä ja heidän kannattajiaan. Liettuan vastarintaliikkeeseen, partisaanijoukkoihin arvioidaan kuuluneen eri aikoina noin 100 000 miestä. 50 000 miestä oli aktiivisia taistelijoita ja    50 000 toimi aktiivisesti tukijoukoissa. Vuosina 1944 - 1953 Liettuassa kuoli partisaanitoiminnassa 10 000 taistelijaa. Partisaanit toimivat hyvin aktiivisesti ja esimerkiksi Neuvostoliiton KGB:n tilaston mukaan Liettuassa tehtiin vuonna 1947 1 333 hyökkäystä, kun Latviassa tehtiin 106 ja Virossa 39. Partisaanit valtasivat pikkukaupunkeja ja maaseutukyliä, tuhosivat neuvostovirastoja ja vapauttivat vankeja. Lisäksi tuhottiin veroluetteloita, neuvostoaktivisteja tapettiin ja venäläisiä uudisasukkaita ajettiin pois maaseudulta.
Yhdessä KGB-museon sellissä on valokuvanäyttely kiinnijääneistä metsäveljistä. Heidän ruumiinsa silvottiin ja jätettiin kansalle varoitukseksi turuille ja toreille.
Neuvostoliitto käytti partisaaneja vastaan NKVD:n erikoisjoukkoja, joissa toimi  50 000 miestä. Partisaanien toiminnan katsotaan loppuneen komentajaksi valitun Jonas Zemaitisin vangitsemiseen vuonna 1953 ja Adolfas Ramanaukasin vangitsemiseen vuonna 1956. Ks. Aulis Kallio: Liettuan historia, Tampere 2009.

 Kaunas  - Liettuan vanha pääkaupunki

Kaunas toimi Liettuan pääkaupunkina kahden vuosikymmenen ajan 1900- luvun alussa. Kaunasin pääkatu on nimetty Rauhantieksi, Laisves Aleja. Se on 1,7 km pitkä kävelykatu   itä – länsi-suunnassa, jonka varrella on hyviä ravintoloita ja kauppaliikkeitä.

Kaunas  on yliopistokaupunki, jossa on kuusi yliopistoa. Historiallisia nähtävyyksiä ovat mm. Kaunasin linna, Raatihuoneen aukio, presidentin palatsi, vanhan kaupungin sydän. Kaunas on museoiden kaupunki. Kaupungissa on lentokenttä. Vaivattomin ja nopein tapa  päästä Kaunasiin on lentää sinne Tampereelta.

Kaunas on Tampereen ystävyyskaupunki.

Jonava Liettuan juhannuskaupunki

Jonava on Neris- joen  varrella oleva  kaunis Liettuan juhannuskaupunki. Se sijaitsee noin 30 km Kaunasista.  Jonavan erikoisuus on juhannusjuhlien järjestäminen. Ohjelmalavalla esiintyivät Jonavan taidekoulun oppilaat  tanssien ja laulaen. Kolme suurta kokkoa valaisi  juhlapaikan. Juhliin liittyi  myös markkinat. Väenpaljous oli  valtava.  Juhlinnan huipensi  puolen yön aikaan  järjestetty  ilotulitus, jonka veroista emme ole ennen nähneet.

Tutustuimme Jonavassa lasten päiväkotiin ja peruskouluun. Toiminta vaikutti tavoitteelliselta ja tulokselliselta. Toimintaa vaikeutti  liettualaisten maastamuutto. Koulutetut nuoret lähtevät maasta parempien palkkojen ja elintason perään. Isännät valittivat  nuorten maastapakoa. Se on suuri menetys  Liettuan valtiolle ja kunnille.

Totesimme  Liettuan  kauniiksi ja mielenkiintoiseksi matkailumaaksi, jonne turistin on turvallista tulla. Ulkoministeriön matkustustiedote varoittaa auto- ja taskuvarkaista. Liettuassa on 15 000 vankia. Ehkä varoitus on paikallaan. Ryhmämme ei kokenut mitään sellaista, joka olisi tukenut ulkoministeriön tiedotetta. Ulkoministeriö varoittaa myös punkkien lisääntymisestä. Tämä on syytä ottaa huomioon, jos aikoo retkeillä luonnossa tai liikkua metsässä.

Liettuassa tehdään tilastojen mukaan paljon itsemurhia. Epäilimme tätäkin tietoa. Totesimme liettualaiset  hyvin ystävällisiksi ihmisiksi.

Teemme  maahan tarvittaessa uuden matkan. Liettuassa on paljon kiinnostavia matkakohteita. Hintataso on edullinen.

Mikko Lund

Puheenjohtaja

Hämeenlinnan ja Riihimäen Suomi- Viro- Yhdistys, Liettua -jaosto

Viro- ilta Riihimäellä Danny- pubin terassilla ti 28.6. klo 18 alkaen

SAKU- ilta  Riihimäellä Daddy- pubin terassilla  ti 28.6. klo 18:00  os. Hämeenkatu 28

Hämeenlinnan ja Riihimäen Suomi- Viro- yhdistys ry. järjestää Saku- illan 28.6. klo 18 alkaen Daddy- pubin terassilla os. Hämeenkatu 28. Ohjelmassa on puhetta Virosta ja yhteistyöstä  ja Saku- oluesta. Tilaisuuteen tuovat Kiviölin kaupungin tervehdyksen kaupunginjohtaja Dmitri Dmitrijev ja entinen kaupunginjohtaja Tiit Kuusmik, valtuuston puheenjohtaja Eldur Lainjärvi  ja Teet Kuusmik Ida- Virumaan alueen teollisen kehityksen rahastosta.

Hämeenlinnan ja Riihimäen Suomi- Viro- yhdistys ry. on solminut yhteistyösopimuksen Kiviölin kaupunginhallituksen kanssa ja on toteuttanut monenlaista yhteistyötä. Tänä kesänä vaihdoimme lasten kuvataidetöitä. Riihimäkeläisten nuorten työt olivat esillä Kiviölin taidekoulussa ja Kiviölin nuorten työt  Riihimäen kirjastossa. 

Jatkossa keskustellaan elinkeino- ja yrittäjäyhteistyöstä, kielenopetuksen edistämisestä, sosiaalityöstä, koulu-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntayhteistyöstä jne. 

Tervetuloa!

Mikko  Lund 

Puheenjohtaja

Hämeenlinnan ja Riihimäen Suomi- Viro- Yhdistys ry.

Hallitusohjelma on hyvä

Kataisen halltuksen toimintaa yhdistää kolme keskeistä kokonaisuutta: 1. Köyhyysen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. 2.Julkisen talouden vakauttaminen. 3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.. 

Ihan kaunista  ja somaa. Tekstiä on 89 sivua. Silti mieleeen nousee paha epäily. Se tiedetään, että toimet eivät ole riittäviä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen. Toimet  eivät ole myöskään riittäviä julkisen talouden vakauttamiseen. 

Hallitus perustelee ohjelmaansa takataskussaan olevilla kovilla lääkkeillä. Hallitus on valmis ryhtymään uusiin julkisen talouden tasapainotustoimiin, jos julkinen velka riistäytyy käsistä.

Toivotetaan hallitukselle onnea!

Hyvää Juhannusta,  kesää ja kärpäsiä !

Minä lähden juhnnuksen viettoon Liettuaan enkä näin ollen kirjoita vähään aikaan. Palattuani sieltä edessä on muita matkoja ja sitten alkaakin kesäloma. Ihan oikeasti en tiedä, milloin pääsen seuraavaksi kirjoittamaan.

Hyvää kesää kaikille! Älkää pottako itseänne auringossa!  Jutta Urpilainen uskoo suunnanmuutoksen näkyvän hallitusohjelmassa.

Urpilainen: Suunnanmuutos näkyy hallitusohjelmassa

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen hehkuttaa Demarissa hallitusohjelmasta. Hallituksen ohjelmassa näkyy suunnanmuutos, jota eduskuntavaalien tulos edellytti.

–Verot maksetaan maksukyvyn mukaan ja huolehditaan pienituloisten asemasta nostamalla perusvähennystä ja työtulovähennystä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki muistutti, että perusturvaan tehdään isoin korotus koskaan hänen elinaikanaan.

–Kyllä vasemmistoliitto voi ylpeänä puolustaa tämän hallituksen ohjelmaa.

Myös vihreiden Ville Niinistö, RKP:n Stefan Wallin ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kiittelivät puolueiden yhteistä aikaansaannosta. Omat tavoitteet tulivat riittävästi huomioiduiksi.

Seuraavalla nelivuotiskaudella on edessä valtiontalouden tasapainottaminen yhteensä 2,5 miljardilla eurolla. Tarvittava summa kerätään paljolti tavallisen keskituloisen palkansaajan kustannuksella. Palkkaverotus pidetään ennallaan inflaatiotarkistuksin, eikä yleinen arvonlisävero nouse. Muun muassa valmisteverojen nostaminen tietää sitä, että moni asia käy entistäkin kalliimmaksi.

Asuntovelan korkovähennyksen alasajo aloitetaan jo ensi vuonna pienentämällä vähennystä 15 prosentilla. Seuraavina vuosina vähennys kutistuu viidellä prosentilla.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä rajataan 2000 euroon ja korvausprosentti 45:een. Myös autoilu kallistuu. Ajoneuvoverotusta kiristetään käyttöä painottamalla 70 miljoonalla eurolla. Liikennepolttoaineiden verotus nousee portaittain yhteensä 250 miljoonalla eurolla.

Alkoholin, tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien verotus kiristyy.

Pääomatulojen verotus kiristyy 28 prosentista 30 prosenttiin ja yli 50000 euron tuloissa 32 prosenttiin. Lehdistölle ja lehtien tilaajille huono uutinen on, että aiemmin verottomista sanoma- ja aikakauslehtien tilauksista aletaan periä yhdeksän prosentin arvonlisäveroa.

Heikoimmista kannetaan huolta

Hallitus aikoo kuitenkin turvata pienituloisimpien selviytymisen nostamalla työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea peräti 100 eurolla kuukaudessa ensi vuoden alusta alkaen. Perus- ja ansioturvan kytkös työttömyysturvassa säilyy. Vanhustenhoidon tason turvaksi säädetään vanhuspalvelulaki.

–On sivistyneen yhteiskunnan merkki, että se kantaa hyvää huolta erityisesti kaikkein heikoimmista, tuleva pääministeri Jyrki Katainen (kok.) hehkutti.

Heinäluoma tyytyväinen hallitusneuvotteluiden saldoon

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma uskoo, että yksityiskohtainen hallitusohjelma helpottaa uuden hallituksen työtä varsinkin alkuvaiheessa. Asiasta kertoo Demari.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman mukaan tuore hallitusohjelma antaa selvät edellytykset kasvun ja työllisyyskehityksen vauhdittamiseen samoin kuin työvoimapolitiikan uudistamiseen. Sateenkaarihallituksen puolueet ovat myös löytäneet selvän konseptin, miten valtion talous tasapainotetaan.

SDP:n sisäinen yhteistyö neuvotteluissa saa myös Heinäluomalta kiitosta. Sekä neuvottelut että niihin valmistautuminen sujuivat hänen mukaansa poikkeuksellisen hyvin. Säätytalon lisäksi töitä tehtiin niin eduskunnassa kuin puolueen työryhmissäkin.

Uudella hallituksella ei kuitenkaan ole aikaa paistatteluun. Heinäluoma odottaa, että hallitus ottaa työllisyyslisäbudjetin välittömästi työn alle. Taustalla on tieto siitä, että monissa maakunnissa työllisyysmäärärahat uhkaavat loppua, mistä kärsivät erityisesti nuoret.

Hän kertoo myös olevansa hyvin otettu SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ehdotuksesta, jonka mukaan Heinäluomasta tulisi eduskunnan puhemies.

Mikko Lund