Kauppakamari katsoo alueensa menestyksen ytimeen

Kauppakamari  katsoo alueensa menestyksen ytimeen

Aamuposti  7.11. tarjosi  kannatettavaa  luettavaa, kun  Riihimäen ja Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Pevkurinen kirjoitti "Nyt on aika iskeä". 

Pevkuri  aivan oikein romuttaa täällä  varsin vankan kuntahallinnon uskon Helsinki - Tampere kasvukäytävän ihmeitä tekevään autuuteen. "Ei riitä, että ollaan kasvukäytävällä". Tiedämme, että se kasaa kasvun käytävän päihin  Helsinkiin ja Tampereelle.
Pääkaupunkiseudulla ja Tampereen   valtakunnanosakeskuksen  ympärillä  tapahtuu  väistämätöntä  kasvua  eli ihmiset, ideat, yritykset ja työpaikat  tulevat rikastuttamaan ja lisäämään edelleen suurkaupunkiseutujen kasvua. Rakentamisen buumi on ennen näkemätöntä  molemmissa päissä,  ja se jatkuu  tulevaisuudessa eikä kehitys ole vaikeasti ennustettavaa.  Välialueelle ei riitä kuin rippeitä, murusia. Se näyttäytyy  Hämeenlinnan ja Riihimäen väestöpohjan taantumisena, ellei täällä osata tehdä oikeita asioita.

Pevkuri  ehdottaa aktiivista markkinointia.  Kuntien pitää varautua ja sijoittaa tulevaisuuteen.  Kauppakamari  lupaa kantaa kortensa kekoon  asiassa. Se on sinänsä hyvä ja kannatettava ehdotus. Olisiko kauppakamarilla  ehdotuksia ja keinoja investointihalukkuuden lisäämiseksi  alueelle? 

Kunnissa ja seutukunnissa väsätään  parhaillaankin strategioita kuntakehityksen hallitsemiseksi. Mutta  perustuvatko ne ympäröivän todellisuuden uhkien ja mahdollisuuksien oikeaan havaitsemiseen ja johtaako ne oikeisiin painotuksiin  ja osumatarkkoihin tekoihin?  Ollaanko  täällä niin ketteriä ja osaavia, että pystytään tarjoamaan kilpailukykyisiä  mahdollisuuksia?   On tuhannen taalan kysymys, löydetäänkö kilpailutekijät, joiden avulla voi houkutella investointeja ja ihmisiä alueen kuntiin. Pahaa on pelättävissä, kun katsoo taaksepäin. Julkishallinnon puuhastelu saattaa vain jarruttaa välttämätöntä yhteiskunnallista uudistamista ja taloudellista kehitystä. 

Riihimäen lähimenneisyys ja yliIvelkaantuneisuus ovat syöneet  pelimerkkit eikä kovin suuriin uusiin markkinointisatsauksiin ole mahdollisuuksia. Talousaluetta on vaivannut kyvyttömyys yhteistyöhön ja keskinäinen kilpailu. Jatkuesaan se  vain heikentää tilannetta. On syöty niinsanotusti omasta kuormasta  ja pidetty sitä oman kunnan kehityksenä.

 Arolammin alueeen "yrityspuisto" on mahdollinen kasvun moottori  ja  etu koko talousalueelle. Lopen Silmänkantokin on sitä. Arolampi tukenee eninten Hyvinkään kasvua. . Riihimäellä  toivo sen tuomasta hyvästä saattaakin olla toiveunta.  Kaupunkien välinen matka  ja  kilpailutekijät suosivat   todennäköisemmin Hyvinkään kasvua.  Riihimäellä  menneisyys rasittaa -  etääntyvät sotepalvelut ja  ylivelkaisuus ovat syöneet  pelimerkit. Ero veroprosenteissa on jo merkittävä asuinpaikkaa valittaessa. Nousevat vero- ja maksurasitukset ovat todennäköisiä  vetovoimaa vähentäviä tekijöitä Riihimäellä.

Eikö olisi aika  taas yrittää  voimien kokoamista  talousalueella? Onnistuneena loputulemana voisi olla  kuntaliitos, uuden kaupungin synnyttäminen.  Se voisi olla  mahdollisuus säilyttää  talousalueen asema ja sen vetovoimaa lisätä!

Riihimäen kehityksen kohtalonkysymys on ymmärtää yhteys Hyvinkääseen.  Riihimäen avuton hapuilu  Hämeenlinnan suuntaan on kehityksen jarru. Juuttuminen maakuntien rajaan kuvaa ideaköyhyyttä  ja lyhytnäköisyyttä perin juurin muuttuvassa aluerakenteessa.   Riihimäen seudun kohtalonkysymys   on vähävoimainen Kanta- Häme,  joka vireillä olevien hallinnonuudistusten myötä tulee  etäännyttämään sote- palveluja. Siinä ei ole vetovoimaa niin paljon, että siihen takertumisessa  olisi järkeä.  Kauppakamarialueen kuntien yhteistyössä ja integraastiokehityksessä  sen sijaan on  -   paljonkin  kuntaliitokseen  saakka! Siinä se maakuntarajakin katoaisi!

Mikko Lund