Eliitti juhlii taas itsenäisyyttä

Eliitti juhlii taas itsenäisyyttä

Tasan ei käy onnen lahjat. Pääministeri  Juha Sipilän (kesk) hallituksen politiikka  on lisännyt kuilua ja railoa hyvinvoivan eliitin ja toimeentulotuella  elävän  kasvavan kurjistuvan kansanosan välillä. Hallitus on ylimielisessä sokeudessaan lieventänyt hyvin toimeentulevien verotusta ja kiristänyt sitä pienituloisten kohdalla. Hallitus on leikannut eläkkeitä ja lääkekorvauksia. Tuloerot ja eriarvoisuus  on kasvanut. Hyvä  on herrakansan ja eliitin juhlia 99- vuotista kansakunnan itsenäisyyttä.  Meno on sellaista, että  kaikki eivät ole oikeutettuja samaan veneeseen. Eliitti ja köyhät juhlivat erikseen. Eliitti   juhlii  linnassa ja puhuu itsenäisyydestään ja hyvinvoinnistaan, köyhät eivät  pysty kuin tuijottamaan leivän kannikkaansa  ja seuraamaan juhlintaa  ja siitä  kuvittelemaan.

 

Miten tähän köyhien kyykytykseen pitää suhtautua?  Minkä kannan otamme siihen, onko se väistämätöntä ja onko se oikeudenmukaista? Hallitus on nimenomaan   kohdistanut leikkaukset niihin, joilla on tiukinta.  Tuomitsemme hallituksen. Hallitus ei ymmärrä, mitä on oikeudenmukaisuus.  Harjoitettu politiikka ja sen tuloksena syntynyt kehitys on jyrkässä   ristiriidassa perustuslain  ja kansalaisten 2. luvun  perusoikeuksien §§: ien 6 - 23 kanssa.                                                                                                                                                    

Toteamme myös, että hallitus ei ole pystynyt tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen. Ihmisten muuttoliike ja työpaikat keskittyvät  suuriin kaupunkeihin. Siitä seuraa monenlaisia  kehitys- ja  tasapainottomuusongelmia.

Suomen taloudella, alueilla ja ihmisillä on kuitenkin yllättävän  huono olla.  Eliitti on ummistanut silmät, mitä oikeasti ympärillämme tapahtuu. Hallitus on sokaistunut  kiky-, maakunta- ja sote-ratkaisujen   huumassa  ja se ei ole nähnyt, mitä taloudessa tapahtuu. Vähittäiskaupan ostovoimaa mittaavissa Nielsenin tutkimuksissa Suomessa meni Euroopan toiseksi huonoimmin. Ostovoima  heikkeni   -4,6   prosenttia,  vain Kreikka oli takanamme. Sen sijaan voimme kateellisina ihmetellä, miten  Pohjoismaat Norja, Ruotsi ja Tanska porskuttavat vuodesta toiseen usean prosentin kasvussa.

Pohjoismaat ovatkin harjoittanneet toisenlaista politiikkaa. Lähtökohtana on ollut usko ihmiseen ja  köyhien aktivointi. Se on perustunut  ihmisen  nostamiseen eikä kurittamiseen. Punaisena lankana on  ollut aktiivinen  työllisyyspolitiikka. Esimerkiksi Ruotsissa työllisyysaste on viime vuosina ollut 75,5 %   ja Suomessa 68,5%.  Siitä on seurannut köyhien määrän jatkuva väheneminen Ruotsissa.   Suomen  pitää astua   yhteiseen pohjoismaiseen rintamaan köyhyyden poistamiseksi. Työllisyyspolitiikasta pitää  tehdä   aktiivista.  Sosiaaliturvan leikkaaminen ei paranna työllisyyttä. Sipilän hallituksen politiikasta  voidaan   havaita, että työllisyyspolitiikassa nuukailu ja sosiaaliturvasta tinkiminen johtavat köyhyyden kasvuun ja sen syvenemiseen.                                                                                                                                                         

Mikko Lund