perjantai 6. toukokuuta 2016

Rasismi on levinnyt laajalle ja voi hyvin

Rasismi  on levinnyt  laajalle ja voi hyvin

Mistä  rasismi on tupsahtanut  keskuuteemme?  Sitä kohdataan tänään niin kaduilla kuin koulussa. Itseasiassa  joka paikassa yhteiskunnassa. Se on siinnyt muukalaisvihasta  ja kasvanut, kehittynyt  rasismiksi. Se ei ole vain  pahaa puhetta  muukalaisista. Se on jo väkivaltaa, pahoinpitelyitä, nyrkkitappeluita.  Eikö sitä ole kyetty taltuttamaan? Ei tämä meno ole syntynyt yhdessä yössä.
Todella.  Katetta tälle  arviolle saamme  Osmo Virrankoskelta. Virrankoski  teki väitöskirjansa  20-vuotta  sitten vuonna 1994  "Muukalaisuuden kohtaaminen peruskoulun päättöluokalla. Moraalikasvatus peruskoulussa ja päättöluokan oppilaiden kansalliset muukalaisuskomukset sekä ennakkoluulot kognitiivisena rakenteena". Työtään varten  Virrankoski haastatteli  noin tuhatta peruskoulun päättävää nuorta Suomessa.

Virrankoski osoitti, että runsas neljännes peruskoulun päättävistä oli suvaitsevia ja kolmannes hyvin epäileviä ja kielteisiä muukalaisia kohtaan. Mutta vain 15 prosenttia oppilaista myönsi 20 vuotta sitten avoimesti vihaavansa muukalaisia. Vihan taustana oli uskomukset siitä, että ulkomaalaiset uhkaavat työpaikkojamme, palkkoja, asuntoja, verotusta, elintasoa, yhteiskuntarauhaa ja jopa suomalaista kulttuuria.

Väitökirjan mielenkiintoisin anti oli havainto siitä. että pojat olivat hyvin innokkaita isänmaallisia. Tutkija kutsuikin tätä uusisänmaallisuudeksi, joka ei erotellut sosiaaliryhmiä, vaan kylläkin sukupuolen.
Tytöt olivat merkittävästi suvaitsevaisempia kuin pojat. Pojat olivat taas tyttöjä isänmaallisempia.

Väitöskirja osoitti, että asennoitumisen taustalla oli myös  luokkaerot, vanhempien sosiaaliryhmien erot. Muukalaisten luokittelulla on sosiaalinen alkuperä. Vanhempien kouluttautuneisuus vaikutti asenteisiin.
Mitä enemmän vanhemmilla oli koulutusta sitä suvaitsevaisempia oppilaat olivat. Jos isä tai äiti on joutunut työttömäksi, nuoren vihamielisyys kasvaa ulkomaalaisia kohtaan.

Yksittäisistä  seikoista havaittiin esimerkiksi matkustelun vaikuttavan. Koskeasti koulutettujen vanhempien lapsista 42 prosenttia oli matkustanut kaksi kertaa enemmän kuin muut. Paljon matkustelleet nuoret olivat muita suvaitsevaisempia.

Voitaisiinko tästä tehdä yleistys ja johtopäätös  tähän aikaan?  Oletan niin, että nyt jokainen Suomessa voi suurella todennäköisyydellä kohdata muukalaisen. Kohtaaminen antaa mahdollisuuden uskomusten realisoitumiseen.
Mutta myös toisella tavalla rasistien elämä käy sietämättömäksi. Mitä enemmän tieto lisääntyy, mitä enemmän uskomukset joutuvat koeteltaviksi, sitä vähemmän uskomuksilla on elintilaa. Kun rasismi- uskomukset  joutuvat  yhteiskunnassa yleisen mielipiteen tuomitsemiksi tai  rasistisista teoista annetaan oikeuden tuomioita, rasismi kärsii tappioita ja menettää kannatusta.

Kaikki  järjenvastaiset liikkeet  onpa ne mitä tahansa, niitä kuvaa yksi yhteinen piirre. Uskomukset elävät vain niitä toistelemalla ja todistamalla  porukassa. Turhaan ei sanota. että  joukossa tyhmyys tiivistyy. Lausuma kuvaa rasismin ja muiden järjenvastaisten uskomusten
yleistä pohjaa.

Tällä haluan sanoa, että rasistit ovat torjuttavissa ja voitettavissa. Järjenvastaisille ajatuksille ja niiden esittäjille ei pidä antaa tilaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa on keskusteltava rasismista.
Rasismi on hyökkäys ja loukkaus ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia vastaan.  Siksi sitä ei tule hyväksyä!




Petteri Orpo pelasti kokoomuksen

Ei sisäministeri Petteri Orpo arvannut, miten vaikuttavan päätöksen hän teki ilmoittaessaan  asettumisesta kokoomuksen puheenjohtajakisaan. Orpo itse asiassa pelasti kokoomuksen. Puheenjohtaja Stubb  oli jo henkisesti  menettänyt puheenjohtajuuden.  Puolueessa vellonut   tyytymättömyys  ja masennus  oli kiertynyt  kuristavan otteen tavoin  puheenjohtaja Stubbin  persoonan ja tekemisten  ympärille. Stubbin suurin ongelma oli  puheiden ja tekojen ristiriita.  Kokoomuksen kenttä kaipasi  suurempaa  rehellisyyttä. Puheenjohtajakisa avaa keskustelun puolueen tilasta ja tavoitteista. Se on kuin kevätjäiden lähtö!


Mikko Lund








Ei kommentteja: