Mistä Riihimäelle saadaan tolkun
kaupunginjohtaja?
Luottamushenkilöiden tehtävä on valita Riihimäelle mahdollisimman hyvä johtaja. Tämän takia haluan herättää asiasta keskustelua, jotta ei tehtäisi virheitä, vieläpä samoja virheitä,
joita on tehty aiemmin. Joka tapauksessa nyt on aika muodostaa käsitystä, mitä kaupunginjohtajalta edellytetään. Viime valtuuston lopuksi järjestetty keskustelu 7.3.2016, mitä
näkökohtia on otettava huomioon uutta kaupunginjohtajaa valittaessa, oli vasta lämmittelyä itse asiaan.
Valtuusto myönsi kaupunginjohtajalle eron marraskuusta alkaen. Käyty keskustelu osoitti, ettei luottamushenkilöillä ole ymmärrystä kaupunginjohtajan tehtävään ja ominaisuuksiin.
Luottamushenkilöt nostavat esille ainoastaan yksittäisiä näkökohtia, mutta kokonaisuuden ymmärrys kaupunginjohtajalta edellytettävistä ominaisuuksista ja tehtävistä oli vahvasti
metsän puolelta. Saan olettamukselleni tukea myös nykyisen johtajan valinnasta vuonna 2000.
Silloin apulaiskaupunginjohtajana ollut Seppo Keskiruokanen valittiin kaupunginjohtajaksi. Hälytyskellojen olisi luullut silloin jo soivan, kun apulaiskaupunginjohtaja ei ollut täysin hyvin
selviytynyt esittelytehtävistään. Kaupunginjohtaja oli ottanut esittelyjä itselleen. Vaikeuksia tuntui olleen jo silloin tulla toimeen työtovereiden kanssa. Mutta tämä ei enemmistöä
valtuutetuista häirinnyt, vaan valtuusto valitsi Keskiruokasen johtajaksi yhden äänen enemmistöllä kokoomuksen, keskustan, kritillisten ja vihreiden äänillä. Olisiko pitänyt olla tarkempi?
Luottamushenkilöt näyttivät kritiikittömästi antaneen luottamuksensa kaupunginjohtajalle. Kritiikkiä ei ole paljoa kuultu. Seurauksena on ollut kaupunginjohtajan holtiton ja hallitsematon
menojen ja tulojen käsittely ja talouden ajaminen kriisikunnaksi. Kirjanpidollisella poistojen alimitoituksella, investointien ja velkaantumisen ylimitoittamisella kaupungin rahoitustasapaino
on pahasti pielessä ja kassa ei riitä edes puolta päivää.
Luottamushenkilöt ovat odottaneet johdolta ehdotuksia taloustilanteen ratkaisemiseksi, mutta turhaan. Luottamushenkilöhallinnon suurin ongelma on virkamieshallinnon ylivalta.
Soteuudistuksessa ja kuntien tehtävien karsinnassa jopa puolet nykyisistä tehtävistä tulee siirtymään kunnilta pois. Mihin Riihimäellä enää tarvitaan perinteistä kaupunginjohtajaa?
Odotin, että kaupunginhallitus olisi käyttänyt harkintaa kaupunginjohtajan viran täyttämisen sijaan ja huolehtinut luottamushenkilöhallinnon vahvistamisesta.
Hyvin perusteltu olisi ollut hanke luottamushenkilöjohtoisen pormestarin valinnasta vaalikaudeksi. Ehdotin tätä, mutta se ei saanut miltään taholta kannatusta. Riihimäen luottamushenkilöt
laittavat silmät umpeen ja odottavat, että virkahallinto hoitaa asioita kaupunkilaisten parhaaksi. Ihmetellä vain voi, miten tällainen usko voi elää kriisikaupungissa. Eikö luottamushenkilöillä ole
muuta tehtävää kuin luottaminen epäonnistuneeseenkin virkajohtoon?
Kaupunginjohtajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on johtaminen ja talouden tasapainottaminen. Esimerkiksi Riihimäen tarkastuslautakunta kiinnitti jo vuonna 2009 arviointikertomuksessaan huomiota kaupungin johtamisen kehittämiseen. Tarkastuslautakunta kaipasi valppautta ja tulevaisuuteen suuntautumista. "Riihimäen talouden katasrofi on osoittanut, että kaupunki ei ole reagoinut riittävän nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Johtamisjärjestelmää tulee uudistaa siten, että se toteuttaa oivaltavaa suunnittelua, tavoitteellista ja strategista suunnittelua, seurantaa ja ajantasoista raportointia."
Tarkastuslautakunnan huoli valui maahan, mutta ei sytyttänyt valtuuston tahtoa. Kuntajohtaminen on todettu isoksi ongelmaksi koko maassa. Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön vuoden 2009 tutkimuksen tulokset osoittivat ongelman yleisyyden. Kuntajohtajat eivät nähneet johtamisessa mitään ongelmia. Kunnanvaltuutetut antoivat arviossaan kuntajohtamiselle heikoimmat arvosanat.
Edellä mainituilla perusteilla olen vaatinut Riihimäellä parempaa johtamista ja parempaa talouden hoitamista. Kaupunki on rehellisesti katsoen kriisikunta. Tarvitaan johtaja, joka
ymmärtää taloutta ja kriisijohtamisen välttämättömyyden. Sillä ilman tätä otetta Riihimäki valuu hukkuvaksi kunnaksi. Kuka on se henkilö, joka uskaltaa ottaa haasteen vastaan?
Kaupunginjohtajan tulee ymmärtää uudelleen suuntautumisen välttämättömyys myös maakunnalisesti ja soteratkaisussa. Riihimäen etu ei voi olla tukea hiipuvaa Kanta- Hämettä, kun
vieressä on maan kehittynein alue - Uusimaa ja pääkaupunkiseutu. Elinkeinoelämä on ymmärtänyt suuntautua oikein. Mutta julkishallinnon on turha potkia tutkainta ja kehitystä vastaan.
Uuden kaupunginjohtajan on ymmärrettävä elinkeinoelämän tarpeet. Se on Riihimäen ja koko Riihimäen seudun etu!
Mutta mistä Riihimäelle saadaan hyvä, tolkun kaupunginjohtaja?
Luottamushenkilöiden tehtävä on valita Riihimäelle mahdollisimman hyvä johtaja. Tämän takia haluan herättää asiasta keskustelua, jotta ei tehtäisi virheitä, vieläpä samoja virheitä,
joita on tehty aiemmin. Joka tapauksessa nyt on aika muodostaa käsitystä, mitä kaupunginjohtajalta edellytetään. Viime valtuuston lopuksi järjestetty keskustelu 7.3.2016, mitä
näkökohtia on otettava huomioon uutta kaupunginjohtajaa valittaessa, oli vasta lämmittelyä itse asiaan.
Valtuusto myönsi kaupunginjohtajalle eron marraskuusta alkaen. Käyty keskustelu osoitti, ettei luottamushenkilöillä ole ymmärrystä kaupunginjohtajan tehtävään ja ominaisuuksiin.
Luottamushenkilöt nostavat esille ainoastaan yksittäisiä näkökohtia, mutta kokonaisuuden ymmärrys kaupunginjohtajalta edellytettävistä ominaisuuksista ja tehtävistä oli vahvasti
metsän puolelta. Saan olettamukselleni tukea myös nykyisen johtajan valinnasta vuonna 2000.
Silloin apulaiskaupunginjohtajana ollut Seppo Keskiruokanen valittiin kaupunginjohtajaksi. Hälytyskellojen olisi luullut silloin jo soivan, kun apulaiskaupunginjohtaja ei ollut täysin hyvin
selviytynyt esittelytehtävistään. Kaupunginjohtaja oli ottanut esittelyjä itselleen. Vaikeuksia tuntui olleen jo silloin tulla toimeen työtovereiden kanssa. Mutta tämä ei enemmistöä
valtuutetuista häirinnyt, vaan valtuusto valitsi Keskiruokasen johtajaksi yhden äänen enemmistöllä kokoomuksen, keskustan, kritillisten ja vihreiden äänillä. Olisiko pitänyt olla tarkempi?
Luottamushenkilöt näyttivät kritiikittömästi antaneen luottamuksensa kaupunginjohtajalle. Kritiikkiä ei ole paljoa kuultu. Seurauksena on ollut kaupunginjohtajan holtiton ja hallitsematon
menojen ja tulojen käsittely ja talouden ajaminen kriisikunnaksi. Kirjanpidollisella poistojen alimitoituksella, investointien ja velkaantumisen ylimitoittamisella kaupungin rahoitustasapaino
on pahasti pielessä ja kassa ei riitä edes puolta päivää.
Luottamushenkilöt ovat odottaneet johdolta ehdotuksia taloustilanteen ratkaisemiseksi, mutta turhaan. Luottamushenkilöhallinnon suurin ongelma on virkamieshallinnon ylivalta.
Soteuudistuksessa ja kuntien tehtävien karsinnassa jopa puolet nykyisistä tehtävistä tulee siirtymään kunnilta pois. Mihin Riihimäellä enää tarvitaan perinteistä kaupunginjohtajaa?
Odotin, että kaupunginhallitus olisi käyttänyt harkintaa kaupunginjohtajan viran täyttämisen sijaan ja huolehtinut luottamushenkilöhallinnon vahvistamisesta.
Hyvin perusteltu olisi ollut hanke luottamushenkilöjohtoisen pormestarin valinnasta vaalikaudeksi. Ehdotin tätä, mutta se ei saanut miltään taholta kannatusta. Riihimäen luottamushenkilöt
laittavat silmät umpeen ja odottavat, että virkahallinto hoitaa asioita kaupunkilaisten parhaaksi. Ihmetellä vain voi, miten tällainen usko voi elää kriisikaupungissa. Eikö luottamushenkilöillä ole
muuta tehtävää kuin luottaminen epäonnistuneeseenkin virkajohtoon?
Kaupunginjohtajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on johtaminen ja talouden tasapainottaminen. Esimerkiksi Riihimäen tarkastuslautakunta kiinnitti jo vuonna 2009 arviointikertomuksessaan huomiota kaupungin johtamisen kehittämiseen. Tarkastuslautakunta kaipasi valppautta ja tulevaisuuteen suuntautumista. "Riihimäen talouden katasrofi on osoittanut, että kaupunki ei ole reagoinut riittävän nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Johtamisjärjestelmää tulee uudistaa siten, että se toteuttaa oivaltavaa suunnittelua, tavoitteellista ja strategista suunnittelua, seurantaa ja ajantasoista raportointia."
Tarkastuslautakunnan huoli valui maahan, mutta ei sytyttänyt valtuuston tahtoa. Kuntajohtaminen on todettu isoksi ongelmaksi koko maassa. Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön vuoden 2009 tutkimuksen tulokset osoittivat ongelman yleisyyden. Kuntajohtajat eivät nähneet johtamisessa mitään ongelmia. Kunnanvaltuutetut antoivat arviossaan kuntajohtamiselle heikoimmat arvosanat.
Edellä mainituilla perusteilla olen vaatinut Riihimäellä parempaa johtamista ja parempaa talouden hoitamista. Kaupunki on rehellisesti katsoen kriisikunta. Tarvitaan johtaja, joka
ymmärtää taloutta ja kriisijohtamisen välttämättömyyden. Sillä ilman tätä otetta Riihimäki valuu hukkuvaksi kunnaksi. Kuka on se henkilö, joka uskaltaa ottaa haasteen vastaan?
Kaupunginjohtajan tulee ymmärtää uudelleen suuntautumisen välttämättömyys myös maakunnalisesti ja soteratkaisussa. Riihimäen etu ei voi olla tukea hiipuvaa Kanta- Hämettä, kun
vieressä on maan kehittynein alue - Uusimaa ja pääkaupunkiseutu. Elinkeinoelämä on ymmärtänyt suuntautua oikein. Mutta julkishallinnon on turha potkia tutkainta ja kehitystä vastaan.
Uuden kaupunginjohtajan on ymmärrettävä elinkeinoelämän tarpeet. Se on Riihimäen ja koko Riihimäen seudun etu!
Mutta mistä Riihimäelle saadaan hyvä, tolkun kaupunginjohtaja?
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti