Viisi syytä perussuomalaisten nousulle ja romahdukselle

Viisi syytä perussuomalaisten nousulle ja romahdukselle

Helsingin Sanomat julkaisi 3.3.2016 Ylen teettämän tutkimuksen puolueiden kannatuksesta. Perussuomalaisten kannatus oli pudonnut 9 prosenttiin, kun eduskuntavaaleissa puolue sai "jytkyn".Puolue nousi 17,6 prosenttin kannatukseen. Nyt puolueen kannatus on Sipilän hallituksessa sulanut puoleen. Jotain tähän sulamiseen on vaikuttanut kansan ja kannattajien etujen vastainen hallitustyö leikkauksineen ja säästöineen. Esimerkiksi  nurmijärveläinen kansanedustaja  Jussi Niinistö kirjoitti  Aamuposti- lehdessä  14.4.2012 Velkakierre pysäytettävä oikeudenmukaisesti.  Niinistö syytti vanhoja puolueita takinkäännöstä, kun vastuuta kannetaan. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus unohtuu. Nyt Niinistölle  ja perussuomalaisille  on juuri käynyt  hallituksessa samoin kuin hän hallituspuolueita opposiotiosta haukkui. Timo Soini julisti 13.3. HS:ssa puolueensa olevan nykyhallituksen "vakain palikka" tällä hallituspolitiikan tiellä. Totta tosiaan, sen toteavat myös gallupit.
Harva kirjoittaja on kysynyt, mitä puolueen nousuun ja nopeaan romahdukseen on vaikuttanut puolueen oma ideologia. Kai se jotakin vaikuttaa.

Perussuomalaiset on populistinen puolue. Poliittista retoriikkaa viljellään ja perustellaan kansan tahdolla, tavoilla ja ilmaisuilla. Puolue pyrkii elitismin vastaisuuteen. Elitismi on paha -  se on syntipukki. Eliitti on johtanut Suomea ja Eurooppaa ja tuloksena on talouskriisi ja sen kääntöpuolena kansan kurjistuminen. Pääasiassa tällä retoriikalla puolue saavutti "jytkyn".

Tätä täydentää muutama muu lähtökohta.

Toinen lähtökohta on EU- vastaisuus ja monikulttuurisuuden vastustus. Eu- vastaisuus on läpitunkevaa. EU:ssa ei nähdä mitään hyvää. Monikulttuurisuus on kirosanaksi verrattava sana.  Perussuomalaiset eivät hyväksy minkäänlaista maahanmuuttoa. Ulkomaalaisia ei haluta, koska he vievät työpaikat ja alentavat palkkoja.

Kolmas lähtökohta on nationalismi. Perussuomalaisten mielestä nationalismi on myönteinen aate. Sen ydin on, että valtio pitää huolta kansalaisistaan. Perusuomalaiset vastustavat globalisaatiota, sillä se vie valtaa kansallisvaltiolta.

Neljäs lähtökohta on arvokonservatismi. Perussuomalaiset vastustavat homoliittoja ym. muita vastaavia ilmiöitä, jotka heidän mielestään vaarantavat yhteiskunnan perusrakenteet. Niihin  kuuluvat perhe, kirkko, armeija ja poliisi.

Viides lähtökohta on rasismi. Siihen suhtaudutaan riastiriitaisesti. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini on kiistänyt, että hän olisi rasisti tai että edes puolue olisi rasistinen. Siitä oltaneen kuitenkin yhtä mieltä, että puolueessa on paljon rasistisia henkilöitä ja ehkä puoluetta on äänestettykin sillä perusteella, että puolueessa nähdään rasitisia piirteitä.

Näistä viidestä aineksesta puolueen eduskuntavaalikannatus oli rakennettu ja se selittää kannatuksen nousua, mutta myös laskua.

Mikä selittää puolueen romahduksen kaltaisen kannatuksen katoamisen Sipilän hallituksessa?

Populismi. Ennen vaaleja luvattiin kaikkea hyvää ja syytettiin vanhoja puolueita pettureiksi.  Hallituspolitiikka on merkinnyt takinkäännöstä, populismin
hylkäämistä ja vastuullisen hallituspolitiikan opettelua. Populismi on väistynyt leikkausten ja säästöjen perustelemisella. Neljä muuta syytä ovat alisteisia populismille.

Kun suunsoitto entisessä määrin ei ole ollut hallitusreissun aikana painopisteenä, kannattajat ovat karkonneet ja päässeet vapaammin  arvioimaan politiikan tuloksia. Politiikka on eri asia teoriassa ja käytännössä. Maahanmuuttovastaisuus ei ole jalostanut politiikkaa  menestykseksi, vaan ikäväksi riippakiveksi ja suoranaiseksi kaaokseksi. Kun yhdelle jos toiselle on selvinnyt puolueen takinkäännös, syytöstä ei ole kyetty uskottavasti poisselittämään.

Sanalla sanoen tulokset eivät ole tyydyttäneet. Se näkyy ja todentuu kannatuksen katoamisena.


Mikko Lund