Kuntajohtajaksi on aina valittava pätevin

Kuntajohtajaksi on aina valittava pätevin

Selvää on, että Riihimäen ajautumisesta kriisikunnaksi eniten on vastuussa kaupunginjohtaja. Merkityksetöntä ei niin ollen

ole sillä, kuka valitaan uudeksi kaupunginjohtajaksi. Tällä en suinkaan ole vähättelemässä luottamushenkillöiden osuutta ja

syyllisyyttä kehitykseen. Riihimäen luottamushenkilöt ovat liian paljon vain luottaneet.

Keskiruokanen näytti vievän luottamushenkilöitä mennen tullen kuin tyhjää kuoriämpäriä. Mutta asiaan huomiota kiinnittä-

mällä  asia saadaan ainakin tietoisuuteen. Toiminta ja käyttäytyminen  ei useinkaan muutu ennen kuin tietoisuus muuttuu.

Vuosia sitten kun luottamus Keskiruokaseen alkoi rapista, luottamushenkilöiltä löytyi sen verran pontta, että he yhdessä yrittivät

huomauttaa Keskiruokaselle  viran hoidosta. Koko luottamushenkilöporukka kalppi vähin äänin karkuun, kun  Keskiruokanen uhkasi

heitä  kunnianloukkausjutulla.

Kompurointi uuden johtajan valinnassa osoittaa, että  valintaporukka on tekemässä samat virheet, kuin tapahtui  nykyisen johtajan

valinnassa. Silloin ei hakijoista valittu pätevintä ja osaavinta, vaan oikeistoryhmittymälle sopivin. Jäljet pelottavat.

Hakijatietojen perusteella on todettavissa. että  nytkään pätevintä ei ole kutsuttu testeihin. Pätevin  yritetään sivuuttaa.

Tästä ei kunniakukko tule luottamushenkilöitä kiittämään.

Pätevimpänä osaajana on pidettävä  Tuusulan kunnanjohtajaa, Hannu Joensivua. Hän on pankki- ja kuntakokemuksen  perusteella

rahoitusalan ammattilainen ja pätevöitynyt hoitamaan  kriisikuntaa. Forssan kaupunginjohtajana hän osoitti kykynsä saneerata

talouden hallinnan menettänyttä kaupunkia. Nyt hän on vuodesta 2001 alkaen hankkinut kokemusta kehittämällä  Tuusulan kuntaa.

Hän on osoittanut  omaavansa myös moraalista selkärankaa.  Hän ei ole ollut  sorakeisarin ym. vietävissä ja lahjottavissa, vaan on

ympäristönäkökulmankin huomioiden vaalinut  päämäärä- ja määrätietoisesti  Tuusulan kehittämistä.

Riihimäki ei mistään voi saada Hannu Joensivua pätevämpää johtajaa. Olen sitä mieltä, että kuntajohtajaksi on aina valittava pätevin.

Jos Joensivu tullaan sivuuttamaan, se on vakavuudeltaan oikeusmurhaan verrattava teko!

Mikko Lund

Uudessa johtajassa mahdollisuus nousuun

Uudessa johtajassa mahdollisuus nousuun

Uuden kaupunginjohtaja valinta Riihimäelle on mahdollisuus. 
Mutta oivaltaako Riihimäki tilaisuutensa? Ensimmäinen hakukierros 
ei tyydyttänyt kaupunginhallitusta. Hakuaikaa jatkettiin. 
Jatketun hauan jälkeen saatiin 15 hakijaa. Seuraavaksi 
on tarkoitus kuulla hakijoita.

Kuulemistilaisuuteen kutsuttiin 3 hakijaa, joista yksi oli yllätys-
nimi, musta hevonen, täysin hakijoiden ulkopuolelta. Yllätysnimi ei 
halua nimeään julkisuuteen. Hän ei ole hakenut virkaa. Häntä on 
pyydetty Riihimäelle. Menettely ei herätä luottamusta hyvään 
hallintoon.


Toinen suoranainen ihmettelyn aihe on se, että valitsijat  eivät 
luota oman kaupungin virkamiehiin. Hakijoissa oli kaksi kaupungin 
johtoryhmässä toimivaa virkamiestä. Hakijoina oli hallintopäällikkö 
ja elinkeinoasiamies. Heitä ei  kutsuttu kuulemistilaisuuteen. 
Entinen pitkäaikainen kaupungin luottamustehtävissä toiminut Jorma 
Höök moittikin päättäjiä. Kyllähän siinä on ihmettelyä,että omia 
virkamiehiä pitää ylen katsoa ja syrjiä.

Tällaisissa asioissa pitäisi olla hyvin varovainen.Sittemmin
virkamiehet on kutsuttu kuultaviksi. 

Olen aikaisemminkin kirjoittanut  siitä, että nyt olisi 
tärkeää selvittää, mitä kaupunginjohtajalta edellytetään ja 
kuka hakijoista olisi tästä näkökulmasta  pätevä ja ansioitunut. 
Riihimäki on todellisuudessa kriisikunta. Jos tilinpäätöksiä 
ei kaunisteltaisi,kaupunki olisi ollut kriisikunta jo vuodesta 
2006 alkaen.Esimerkiksi keskimääräisten investointien ja poistojen 
erotus oli 61%, kun se ei saisi olla yli 10%.  

Siksi kaupunginjohtajan valintaan tulee kiinnittää erityistä 
huomiota.


Yksi  hakija täyttää edellytykset. Hän on rahoituksen ja talouden 
asiantuntija. Hän on toiminut saneeraajana ja kehittäjänä ja hankkinut 
pitkän kuntakokemuksen. Hän on kiistattomasti ansioitunein. 
Hän on minun ehdokkaani.

Toivon,että kaikki valtuustopuolueet voisivat olla valitsemassa 
pätevintä ja ansioituneinta hakijaa Riihimäen johtajaksi.


Mikko Lund

Rasismi on levinnyt laajalle ja voi hyvin

Rasismi  on levinnyt  laajalle ja voi hyvin

Mistä  rasismi on tupsahtanut  keskuuteemme?  Sitä kohdataan tänään niin kaduilla kuin koulussa. Itseasiassa  joka paikassa yhteiskunnassa. Se on siinnyt muukalaisvihasta  ja kasvanut, kehittynyt  rasismiksi. Se ei ole vain  pahaa puhetta  muukalaisista. Se on jo väkivaltaa, pahoinpitelyitä, nyrkkitappeluita.  Eikö sitä ole kyetty taltuttamaan? Ei tämä meno ole syntynyt yhdessä yössä.

Todella.  Katetta tälle  arviolle saamme  Osmo Virrankoskelta. Virrankoski  teki väitöskirjansa  20-vuotta  sitten vuonna 1994  "Muukalaisuuden kohtaaminen peruskoulun päättöluokalla. Moraalikasvatus peruskoulussa ja päättöluokan oppilaiden kansalliset muukalaisuskomukset sekä ennakkoluulot kognitiivisena rakenteena". Työtään varten  Virrankoski haastatteli  noin tuhatta peruskoulun päättävää nuorta Suomessa.

Virrankoski osoitti, että runsas neljännes peruskoulun päättävistä oli suvaitsevia ja kolmannes hyvin epäileviä ja kielteisiä muukalaisia kohtaan. Mutta vain 15 prosenttia oppilaista myönsi 20 vuotta sitten avoimesti vihaavansa muukalaisia. Vihan taustana oli uskomukset siitä, että ulkomaalaiset uhkaavat työpaikkojamme, palkkoja, asuntoja, verotusta, elintasoa, yhteiskuntarauhaa ja jopa suomalaista kulttuuria.

Väitökirjan mielenkiintoisin anti oli havainto siitä. että pojat olivat hyvin innokkaita isänmaallisia. Tutkija kutsuikin tätä uusisänmaallisuudeksi, joka ei erotellut sosiaaliryhmiä, vaan kylläkin sukupuolen.
Tytöt olivat merkittävästi suvaitsevaisempia kuin pojat. Pojat olivat taas tyttöjä isänmaallisempia.

Väitöskirja osoitti, että asennoitumisen taustalla oli myös  luokkaerot, vanhempien sosiaaliryhmien erot. Muukalaisten luokittelulla on sosiaalinen alkuperä. Vanhempien kouluttautuneisuus vaikutti asenteisiin.
Mitä enemmän vanhemmilla oli koulutusta sitä suvaitsevaisempia oppilaat olivat. Jos isä tai äiti on joutunut työttömäksi, nuoren vihamielisyys kasvaa ulkomaalaisia kohtaan.

Yksittäisistä  seikoista havaittiin esimerkiksi matkustelun vaikuttavan. Koskeasti koulutettujen vanhempien lapsista 42 prosenttia oli matkustanut kaksi kertaa enemmän kuin muut. Paljon matkustelleet nuoret olivat muita suvaitsevaisempia.

Voitaisiinko tästä tehdä yleistys ja johtopäätös  tähän aikaan?  Oletan niin, että nyt jokainen Suomessa voi suurella todennäköisyydellä kohdata muukalaisen. Kohtaaminen antaa mahdollisuuden uskomusten realisoitumiseen.
Mutta myös toisella tavalla rasistien elämä käy sietämättömäksi. Mitä enemmän tieto lisääntyy, mitä enemmän uskomukset joutuvat koeteltaviksi, sitä vähemmän uskomuksilla on elintilaa. Kun rasismi- uskomukset  joutuvat  yhteiskunnassa yleisen mielipiteen tuomitsemiksi tai  rasistisista teoista annetaan oikeuden tuomioita, rasismi kärsii tappioita ja menettää kannatusta.

Kaikki  järjenvastaiset liikkeet  onpa ne mitä tahansa, niitä kuvaa yksi yhteinen piirre. Uskomukset elävät vain niitä toistelemalla ja todistamalla  porukassa. Turhaan ei sanota. että  joukossa tyhmyys tiivistyy. Lausuma kuvaa rasismin ja muiden järjenvastaisten uskomusten
yleistä pohjaa.

Tällä haluan sanoa, että rasistit ovat torjuttavissa ja voitettavissa. Järjenvastaisille ajatuksille ja niiden esittäjille ei pidä antaa tilaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa on keskusteltava rasismista.
Rasismi on hyökkäys ja loukkaus ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia vastaan.  Siksi sitä ei tule hyväksyä!




Petteri Orpo pelasti kokoomuksen

Ei sisäministeri Petteri Orpo arvannut, miten vaikuttavan päätöksen hän teki ilmoittaessaan  asettumisesta kokoomuksen puheenjohtajakisaan. Orpo itse asiassa pelasti kokoomuksen. Puheenjohtaja Stubb  oli jo henkisesti  menettänyt puheenjohtajuuden.  Puolueessa vellonut   tyytymättömyys  ja masennus  oli kiertynyt  kuristavan otteen tavoin  puheenjohtaja Stubbin  persoonan ja tekemisten  ympärille. Stubbin suurin ongelma oli  puheiden ja tekojen ristiriita.  Kokoomuksen kenttä kaipasi  suurempaa  rehellisyyttä. Puheenjohtajakisa avaa keskustelun puolueen tilasta ja tavoitteista. Se on kuin kevätjäiden lähtö!

Mikko Lund