Yleiskaava ajantasaistettava ja tiivistettävä Riihimäellä
Maanantain Riihimäen kaupunginvaltuustossa oli esillä valtuustoaloitteeni yleiskaavan ajantasaistamisesta ja tiivistämisestä. Nykyinen yleiskaava on hyväksytty vuonna 1997. Kaava tulee tarkistaa ja ajanmukaistaa.
Yleiskaava on valtuuston kannalta keskeinen kaupungin johtamisen kulmakivi. Se on pohja yksityskohtaisessa asemakaavoituksessakin. Yleiskaavan kannanotot sitovat molempia prosesseja eikä ristiriitoja saisi olla. Nythän niin on käynyt esimerkiksi Kalmussa, joka on syrjäyttänyt mm. maakuntakaavan ja yleiskaavan kasvusuunnan ja Riutan alueen ottamisen lähemmän asemakaavoituksen piiriin. Yleiskaavan tehtävä on aidosti ohjata yhdyskuntarakenteen toteuttamista ja toiminnan tasolla taloussuunnittelua aina talousarviopäätöksiin saakka.
Ilman yleiskaavan perusteiden uudelleen harkintaa ja tarkistusta tehdyt kaavahankkeet ovat tietoista valtuuston aseman syrjäyttämistä. Se altistaa myös luottamushenkilöitä ja hallintoa vaaraan joutua mukaan maapolitiikan ja rakennustoiminnan korruptiivisiin kuvioihin. Yleiskaavaprosessille säädetyt muotovaatimukset ja perusteiden tutkimisvelvoitteet tekevät kaupunkisuunnittelusta rationaalista ja avointa kaupungin kehittämistä. Asukkaiden mielipiteet saadaan prosessiin riittävän yleisellä tasolla mukaan, hallinnon ulkopuoliset ihmiset saattavat olla jopa innovaation lähteitä.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaupungin suurien talousongelmien edessä johtamisjärjestelmän tiivistäminen ja uudelleen roolittaminen on MAHDOLLISUUS tulevaisuusuhkien voittamiseen. Siihen tehtävään pitää tarttua eikä ainakaan lakisääteisten johtamisen apuvälineiden käyttöä väheksyä. Yleiskaavoituksessa tulee siirtyä lainsäädännön edellyttämälle tasolle ja käytäntöihin.
Riihimäen yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1997. Se on jäänyt ajastaan jälkeen. Riihimäki on kaavoitustyön pohjaksi tehnyt osayleiskaavoja. Osayleiskaavoituksen vaara on siinä. että se voi olla ristiriidassa yleiskaavallisten lähtökohtien ja tavoitteiden kanssa ja kokonaisuuden hallinta hajoaa. Joka tapauksessa osayleiskaavalla ei voi korvata yleiskaavaa. Yleiskaavan ajantasaistaminen on tässäkin nimenomaisessa mielessä perusteltu hanke, mutta aloitteessani halusin selvyyttä siihen, milloin se Riihimäellä todella tullaan tekemään. Vastaus jättää asian hieman ilmaan. Riihimäen koko kaupunkia koskevat yleiskaavoituksen periaatteet , tavoitteet, vaiheistus ja organisointi on esitetty tehtäväksi vuoden 2010 ja 2011 kaavoitusohjelmassa. Tulevat yleiskaavakohteet Riutta ja Arolampi on esitetty tarpeelliseksi jo 2009 kaavoitusohjelmassa. Yleiskaavatyö tulee riittävästi resurssoida. Yleiskaavoitus tarvitsee päätoimista työn vetäjää ja päätoimista yleiskaavatyöhön keskittyvää henkilökuntaa. Riihimäen kaavoitushenkilökunnan määrä on alimitoitettu vertailukuntiin nähden, kun yleiskaava- arkkitehdin virka lakkautettiin 1990- luvun lamassa. Teknisen lautakunnan tulisi huolehtia yleiskaavatyöhön tarvittavan henkilökunnan palkkaamisesta ja yleiskaavatyön toteuttamisesta.
Maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee yleiskaavaa seuraavasti:
Yleiskaavan tarkoitus
Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.
Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.
Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.
Yleiskaavan laatimistarve
Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla.
Yleiskaavan hyväksyminen
Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Kiellot yleiskaavaa laadittaessa
Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen.
Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kunnan hakemuksesta erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella. (22.12.2009/1589)
Jos kunta on määrännyt 1 momentissa tarkoitetun rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen, ne ovat voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty yleiskaava tai yleiskaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.
Yleiskaavan sisältövaatimukset
Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.
Yleiskaavatavoitteiden puutteen seurauksena kaupunkisuunnittelu on jäänyt ajastaan jälkeen. Kaupunkirakenteen tiivistämisen sijasta kaupunkirakenne on pahasti hajautumassa. Kysymys kaupunkirakenteen tiivistämisestä on valtioneuvoston alueidenkäytön suunnitteluperiaate, ja on tavattoman mielenkiintoinen oikeuskysymys, voidaanko tällaiset periaatteet noin vain sivuuttaa, kuten Riihimäen kaupunki on tekemässä.
Yksi ilmaus tästä on virheellisen kasvusuunnan valinta ja kaupunkirakenteen hajauttaminen. Kalmun hanke on vahvasti epärationaalinen ja merkitsee kaupunkirakenteen hajauttamista ja mm. etäisyyden takia turhan suuria ylimääräisiä jopa noin 3o miljoonan euron kustannuksia.
Mistä ylivelkaantunut kriisikunta ottaa tällaiset rahat? Valtioneuvosto on edellyttänyt yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja Riihimäellä se liittyy hyvin vahvasti oikean kasvusuunnan valitsemiseen. Teknisen viraston ja teknisen lautakunnan pitäisi olla asiantuntijavirasto ja - lautakunta sekä ymmärtää valita oikea kasvusuunta ja huolehtia yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä.
Kasvusuuntavertailun teki konsultti, jolle maksettiin isot rahat. Työ ei ollut laadukas. Täytyisi muistaa, että teknisen viraston paikallinen asiantuntemus on useimmiten parempaa kuin minkään konsultin. Kaupunki turhaan tuhlaa verorahoja ulkopuolisiin konsultteihin ja teettää nollatutkimuksia.
Kaupunkirakenteen tiivistämiseen liittyy raviradan alueen käyttötarkoituksen muutoksen tarpeellisuus. Raviradan alue on n. 12 hehtaaria ja sinne mahtuisi paljon omakotitaloja, miksi ei myös rivitaloja.
Miksi tekninen virasto ja - lautakunta eivät ryhdy kiireellisiin toimenpiteisiin raviradan ottamiseksi asuntotarpeisiin ja toisen alueen osoittamiseksi ravitoimintaan? Mikä lautakuntaa todella estää? Tekninen virasto on ilmoittanut, että asiaa selvitetään. Tämä on hyvä asia. Sen jälkeen, kun tiedämme , mitä mahdolliset aluevaihdot tulisivat maksamaan, asiaan voidaan suhtautua vakavasti.
Arolampi tulevaisuuden asumisen laajentumissuunta
Arolampi on tulevan asumisen laajentumissuunta. Miksi tekninen virasto ei ole esittänyt Arolammille junaseisaketta eikä ryhtynyt toimeen alueen kaavoittamiseksi? Riihimäen kaupungin vastuuseen kuuluu aloitteen teko, ei ratahallinto tule seisaketta tarjoamaan, mutta kaupungin on sitä ehdotettava? Miksi siihen ei ole tartuttu? Olisiko syytä?
Hämeen Ely- keskus on ehdottanut Riihimäen keskustaa merkittäväksi tulvariskialueeksi. Mitä tekninen virasto ja tekninen lautakunta aikoo ehdottaa ja tehdä keskustan tulvariskin pienentämiseksi?
Olisiko kosteikkopuistojen rakentaminen nopea, yksi ja taloudellisesti edullinen mahdollisuus, jottei Vantaa tulvisi keskustaan ja Peltosaareen. Mitä muuta?
Väestönkasvu on tavoitetekijä, jossa ei tule tässä taloustilanteessa ja myös Etelä-Suomen kilpailutilanteessa (Lohja, Karkkila- Forssa ) esittää suuria tavoitteita. On oikein ymmärtää, että ei tavoitella vuoden 2008 2 prosentin kasvua ja että kaupungin strategiassa on varauduttu vuoteen 2025 saakka 1,5 prosentin kasvuun. Haluaisin kaupungin talouden tasapainon kannalta painaa väestönkasvun noin 1 prosentin kasvuun. Kaupunginhallitus voisi selvittää optimaalisen kasvutavoitteen Riihimäelle.
Haluan kiittää teknistä virastoa ja lautakuntaa myönteisestä vastauksesta yleiskaavan tarkistamiseen ja Arolammin alueen huomioimiseen asumisen laajentumissuuntana.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti