HS: Kansa kävisi velkaantumisen kimppuun

HS: Kansa kävisi velkaantumisen kimppuun Rakenteiden uusiminen on suosikkivelkalääke

Ihmiset ovat suuresti huolissaan niin valtion, kuntien kuin myös  kanssaihmisten  velkaantumisesta. 

Suomalaisten suosikkikeino maan liiallisen velkaantumisen välttämiseksi on julkisten rakenteiden uusiminen, kertoo Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämä kysely. Uusimista, eli esimerkiksi kuntaliitoksia, toimintojen tehostamista ja ulkoistamista, kannattaa 49 prosenttia kyselyyn vastanneista. 
Kuntaliitoksia ja toimintojen tehostamista kannattaa kokoomuksen kannattajista 69 prosenttia, vihreistä  58 prosenttia, sosialidemokraateista 57 prosenttia, perussuomalaisista 48 prosenttia, vasemmistoliitto 39 prosenttia ja keskusta 29 prosenttia.
Kokoomuksen kannattajista 65 prosenttia olisi valmis karsimaan julkisia menoja ja leikkaamaan palveluita ja etuuksia, keskustalaisista 48 prosenttia, perussuomalaisista 44 prosenttia,  sosialidemokraateista 30 prosenttia, vihreät 30 prosenttia ja vasemmistoliitto 23 prosenttia.
Verojen ja maksujen nostaminen puolestaan saa 41 prosentin kannatuksen. Samoin 41 prosenttia kannattaa menojen karsimista leikkaamalla julkisia palveluita ja etuuksia.
Verojen ja maksujen korottamista kannattavat  vasemmistoliitto 56 prosenttia,  sosialidemokraatit 55 prosenttia, kokoomus 51 prosenttia, vihreät 46 prosenttia ja keskusta 44 prosenttia.
Vain kuusi prosenttia on sitä mieltä, että nykyisestä euroalueen talouskriisistä selviydytään ilman veronkorotuksia tai säästöjä.
Kansalaisten suhtautumista asiaan voi pitää varsin realistisena. Kansalaiset ymmärtävät ylivelkaantumisen vaarat  sekä säästöjen ja rakenteiden uusimisen tarpeen. Poliittisia eroja syntyy, kun ylivelkaantumista ryhdytään torjumaan. Esimerkiksi kokoomuksen, SDP:n ja vihreiden kannattajien enemmistö panisi uusiksi julkisia rakenteita, johon kuuluu hallituksen ajamat kuntaliitokset. Keskustan kannattajat antavat tälle keinolle vähiten kannatusta.
Veroja nostaisi yli puolet vasemmistoliiton, SDP:n ja kokoomuksen kannattajista.
Kyselyyn haastateltiin yhteensä 1134 ihmistä eri puolilta Suomea viime kuun puolivälin tienoilla. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Henna Virkkunen Suomen Kuvalehdessä: Pakko ei ole ainoa keino kuntaliitoksissa

Kuntaministeri Henna Virkkunen  sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa, että hallituksen piirissä ei ole käyty keskustelua kuntauudistuksen ohjauskeinoista. "Hallitusohjelmassa ei ole otettu siihen kantaa. Olemme keskittyneet tähän mennessä siihen, kuinka vahvat peruskunnat muodostetaan. Ohjauskeinot selvitetään syksyn aikana. Selvää on, että keinoja löytyy", sanoo  Virkkunen.
Virkkusen mukaan pakkoliitos ei ole  avainasemassa, vaan kuntien kyky suoriutua palveluista siten, että ohjaus pysyy kunnanvaltuustojen käsissä. "Uudistus ei ole kuntien "pakko", vaan etu. Nykyisillä rakenteilla ei kyetä kohtaamaan ikääntymisen haasteita vuosikymmenen kuluttua", sanoo kuntaministeri Virkkunen. 

Taantuma vai hitaan talouskasvun vaihe?

Kansan Uutiset on haastatellut Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tutkijaa Pekka Sauramoa ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtajaa Jussi Mustosta. 

Toimittaja Risto Korhonen kysyy  lehdessä: "Taantuma vai ei – siinä pulma"

Suomella menee tutkimuslaitosten mukaan vielä hyvin, työttömyyskin on laskussa. Mutta nurkan takana on uhkaa lamahirviö, vai uhkaako?

Tilastojen mukaan työttömyys on Suomessa laskussa ja ennusteiden mukaan se laskee edelleen, vaikka hidastuneena. Samaan aikaan kuitenkin puhutaan liki maailmanlopun kaltaisesta lamasta. Huijataanko meitä?
– Ei meitä huijata, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Pekka Sauramo.
– Kyllä taantuman vaara on olemassa, mutta tottakai työnantajan puolella halutaan dramatisoida tilannetta, Se on selvää. Riski aikojen oleellisesta huonontumisesta on ilman muuta selvä. Kansainvälisen taantuman uhka lisääntyy päivä päivältä,
Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jussi Mustosen mukaan riskit taloustilanteen huonontumisesta kasvavat päivä päivältä. Ei pidä kuvitella, että Suomi selviäisi taantumasta vähäisin vammoin.
– Me olemme erittäin riippuvaisia vientimarkkinatilanteesta. Eurooppa on suurin markkina-alueemme ja jos siellä tapahtuu jotain onnetonta, niin mehän emme voi sitä väistää.

Ylireagointiin ei syytä

Kreikan katsotaan olevan käytännössä jo velkasaneerauksessa, mutta hallitsemattomana se voi keskieurooppalaisten pankkien kautta johtaa luottolamaan.
Jussi Mustosen käsityksen mukaan ylireagointi ei ole hyväksi.
– Ylenpalttinen hötkyily ei ole hyödyllistä. On hyvä pitää kiinni finanssipolitiikan linjaksi valitusta pitkän aikavälin linjauksesta. Ei meitä hirveästi hyödyttäisi, vaikka nyt vedettäisiin liinat tiskiin, päinvastoin.

Iltalehden Pikkutakki  tuumaili puolestaan:

Vihapuhetta piisasi tällä viikolla. Enimmäkseen se suuntautui hyvin pieneen ihmisryhmään, nimittäin VR:n johtoon. Junaliikenne ei ole enää aikoihin toiminut kunnolla, mutta nyt uudistettiin lipunmyyntikin samaan malliin. Matkustajien päreet paloivat pahemman kerran.
Kun junat vielä 1990-luvulla kulkivat aikataulujen mukaan, VR käytti pitempää nimeä Valtionrautatiet. Nyt nimeä voisi lyhentää taas lisää. Pelkkä iso Vee riittäisi. Se vastaisi parhaiten sitä vihapuheen tapaa, jolla yhtiöstä nykyään puhutaan. Juna on niin V:n myöhässä! Olipa taas V-mäinen matkakokemus! Lipunmyynnissä oli taas V:n pitkät jonot! Voihan V, koko junavuoro jäi ajamatta!

Mikko Lund