Venäjää ei ole viisasta demonisoida

Venäjää ei ole viisasta demonisoida

Eri lehdissä  monet  isänmaan ystävät ovat olleet huolissaan Venäjän varustautumisesta. Tällaisen kortin ja epäilyksen esittämisen kanssa kanttaa olla tosi varovainen. Epäilyksen heittäminen siitä, että varustautuminen kohdistuisi  Suomea vastaan on virheellinen  eikä perustu  tosiasioihin. Esimerkiksi Pekka Huovilainen kirjoittaa Hämeen Sanomissa 13.10. otsikolla " Venäjä modernisoi asevoimiaan ja lisää joukkoja Suomen lähialueella". Tällainen kirjoittelu lisää Suomessa turhia pelkoja Venäjän aikomuksiin.

Pekka Hovilaisen mukaan Venäjä lisää maavoimien, ilmavoimien ja merivoimienkin joukkoja Suomen rajan tuntumassa. Osa joukoista on erittäin nopean toiminnan joukkoja, ja NE OVAT TÄYDELLISESSÄ LÄHTÖVALMIUDESSA. Miten Suomi varautuu tähän? Sen voisi poliittinen johtomme, tasavallan presidentti, pääministeri, valtiovarainministeri ja puolustusministeri selvittää meille huolestuneille kansalaisille, esittää Hovilainen.

Hovilaisen mukaan siis Venäjä uhkaa Suomea.

Hämeen Sanomat   11.10. tarkasteli pääkirjoituksessaan Suomen armeijaan kohdistuvia säästötarpeita. Maanpuolustus maksaa vuosittain veronmaksajille 2,8 miljoonaa euroa. Tällä summalla koulutetaan asevelvolliset sodanajan tehtäviinsä, maksetaan noin 16 000 ihmisen palkat, ylläpidetään varuskuntia ja sotamateriaalia sekä osoitetaan rahat uuden ase- ja muun puolustusmateriaalin hankintaan. Puolustushallintoon on kohdistettu vaalikauden aikana 200 miljoonan euron säästötavoitteet. Puolustushallinnon virkakunta laatii parhaillaan esitystä, mitkä varuskunnat tullaan lakkauttamaan ja mistä säästetään.

Maanpuolustuskoulun Strategian laitos julkaisi jokin aika sitten kirjasen Venäjän sotilaspoliittinen kehitys ja Suomi. Raportin ovat kirjoittaneet  Stefan Forss, Lauri Kiianlinna, Pertti Inkinen ja Heikki Hult. Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos. Helsinki 2011.

Raportti piirtää uhkakuvaa Venäjän uudesta varustautumisesta, pyrkimyksestä palauttaa Neuvostoliitolla ollut suurvalta-asema ja romuttaa olemassa olevat turvallisuusjärjestelyt.

Venäjä kasvattaa puolustusmenojaan ja keskittää sotilaallista voimaansa Suomen itärajan taakse. Näin on,  mutta pitää ottaa huomioon, miten oli ennen.

IISS:n mukaan Leningradin sotilaspiirissä oli 2010 noin 30 000 sotilasta ja yksi maahanlaskudivisioona. Vielä 1991 siellä oli kymmenen jalkaväkidivisioonaa ja paljon muuta voimaa. Laajamittaiseen mobilisaatioon perustunut vanha venäläinen sotalaitosjärjestelmä on IISS:n mukaan tullut tiensä päähän.

Venäjän sotilaallinen kiinnostus kohdistuu Kaukasukselle ja Kiinaan, ei Suomen suunnalle,”    kirjoittaa  mm. Iltalehti.

Vähemmän Suomessa on puhuttu siitä, mitä Nato- jäsenyys tarkoittaisi ja mitä siitä seuraisi. Sehän tuodaan useasti esille, kun aletaan puhua Venäjä-uhkasta. Tunnetusti Suomen Nato- kiimaisimmat ihmiset löytyvät upseereista ja kokoomuksen kannattajista.

Suomi on varautunut selkeästi  Nato- jäsenyyteen ja  puolustuksen kehittämisessä varmistetaan, ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle synny käytännön estettä. Ks. selonteko 2009, s. 77- 79, 106- 107, 111.

Minusta Nato- jäsenyys ei lisäisi Suomen turvallisuutta. Mahdollisessa kriisi- tai sotatilassa Venäjä joutuisi käyttämään Nato- maata vastaan jo ensi iskuun vähän enemmän tai ainakin riittävästi sotilaallista voimaa.

Mahdollisesta Nato- jäsenyydestä seuraisi vaikeuksia ulkopolitiikkaan rauhankin aikana ns. idän suhteille. Venäjän kanssa pitää pyrkiä kaikissa olosuhteissa ystävällisiin suhteisiin ja myönteiseen ja monipuoliseen kanssakäymiseen.

Siitä ei ole mitään näyttöä, että Venäjä uhkaisi Suomea. Venäjällä ollaan kyllä äärimmäisen herkkiä seuraamaan ja tekemään johtopäätöksiä, mitä Suomessa ajatellaan Venäjästä. Jos kansalaiset vouhkaa  ja lehdistö luo kuvaa Venäjä- uhkasta, seuraus voi olla, että Venäjän vastaus tulee olemaan tilauksen mukainen.

Laajasta työmarkkinaratkaisusta löytyi sopu

Keskusjärjestöjen neuvottelutulos laajasta työmarkkinaratkaisusta on valmistunut. Asian vahvistivat keskusjärjestöjen puheenjohtajat tavattuaan aamulla hallituksen johtoa. SAK:n, STTK:n ja Akavan hallitukset ovat jo ilmoittaneet sopimuksen hyväksymisestä. Niin kutsuttuun raamisopuun on kirjattu yhteensä 4,3 prosentin palkankorotukset hieman runsaan kahden vuoden sopimuskauden aikana.

Korotus on ensimmäisten 13 kuukauden aikana 2,4 prosenttia ja tätä seuraavalla 12 kuukauden jaksolla 1,9 prosenttia.

Ensimmäinen korotus maksetaan 1.10.2011 lukien aloilla, joilla sopimus on päättynyt. Muutoin korotus maksetaan työ- tai virkaehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä tai sopimusten palkkaratkaisun päätymisajankohdasta lukien.

Sopimuksen mukaan siihen sitoutuneiden alojen palkansaajat saavat prosenttikorotusten lisäksi 150 euron suuruisen kertaerän, joka maksetaan vuoden 2012 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Kertaerän maksamisen ajankohdasta ja edellytyksistä on kuitenkin mahdollista sopia myös toisin.

Kertaerän saavat vain henkilöt, joiden työ- tai virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään kolme kuukautta ennen erän maksuajankohtaa.

Työttömäksi jääviä koskeva parannus on se, että lomakorvausten jaksotuksesta luovutaan 1.1.2013 lukien. Näin työtön alkaa saada työttömyyskorvausta heti karenssiajan jälkeen, eikä maksettua lomakorvausta enää jaksoteta hänen tuloikseen työttömyyden alettua. Aiempi esitys oli, että karenssiaikaa olisi lyhennetty kahdella päivällä.

Vuorotteluvapaakorvauksiin ei sopimuksen mukaan tule hallituksen esittämiä muutoksia.

Mikko Lund