Pekka Myrskylä: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
Työ ja yrittäjyys
12/2011
Ensinnäkin kiitokset kehittämispäällikkö Pekka Myrskylälle Tilastokeskuksesta nuorten tilanteen selvittämisestä tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan. Selvitys nostaa esille ongelmia ja nuorten syrjäytymisvaaran. Nuoria ei voida jättää oman onnensa nojaan. Nuorista tulee huolehtia, sillä ulkopuolisuudesta ja työttömyydestä sekä syrjäytymisestä kasaantuu yhteiskunalle aivan liian iso lasku. Lisäksi on syytä muistaa, että nuorissa on yhteiskunnan tulevaisuus!
Pekka Myrskylän tutkimus "Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella" perustuu tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. Tutkimuksessa arvioidaan, paljonko nuoria on työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella ja mitkä ominaisuudet heitä luonnehtivat. Yhteiskunnallisten järjestelmien ja palvelujen ulkopuolella olo voi olla syrjäyttävä asia, jolla on vaikutuksia koko nuoren eöinaikaan, mutta se voi olla vain väliaikainen tai myös luonteva ja arvostettu olotila.
Tutkimuksen mukaan ulkopuolisiksi jääneitä ja työttömiä nuoria on yhteensä 48 300, josta 7 700 on hoitovapaalla. Suurimpia riskejä jäädä opiskelun ja työmarkkinoiden ulkopuolelle on vieraskielisillä ja asunnottomilla ja pienin riski on vanhempiensa kanssa elävillä nuorilla. Vieraskielisillä nuorilla on vaara jäädä työelämän ja opiskelun ulkopuolelle moninkertainen kotimaisiin verrattuna.
Taantuman aikana erityisesti nuorten työttömyys on noussut korkeaksi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että osa nuorista jää kaikkien yhteiskunnallisten instituutioiden ja palvelujärjestelmien ulökopuolelle.
Ulkopuolisiksi ja työttömiksi jääneitä nuoria on seurattu vuodesta 2003 vuoteen 2008. Seuranta paljastaa, että 19 prosenttia nuorista on suorittanut jonkin tutkinnon tai opiskelee edelleen. Nuorista 4 prosenttia on jäänyt hoitovapaalle ja 7 prosenttia muuttanut maasta. Nuorista 30 prosenttia on työssä ja 36 prosenttia työttömänä tai ulkopuolisena, loput eläkkeellä tai armeijassa.Ulkomaalaistaustaisista jopa 20 prosenttia on poistunut maasta. Tutkinnon suoritti ulkopuolisista ja työttömistä vain vajaa viidennes.
Opiskeluhalut vähevät iän karttuessa. 16- vuotiaista ulkopuolisista nuorista noin 55 prosenttia suoritti tutkinnon viiden seurantavuoden aikana, mutta 25- vuotiaista enää 15 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että työttömiksi ja ulkopuolisiksi päätyneistä 80 prosenttia ei koskaa suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa. Opiskelu voisi kannattaa, sillä tutkinnon suorittaneista jopa 60 prosenttia on työllistynyt.
Ulkopuolisten nuorten tulotaso on hyvin heikko. Työvoiman keskitulot on 32 200 euroa. Nuorten työttömien suomalaismiesten keskitulot ovat 11 900 euroa, viraskielisten miesten 9 400 euroa. Työttömien tulotaso on noin puolet työvoiman tulotasosta ja muuten ulkopuolisten taas puolet työttömien tulotasosta.
Kotitaustalla on suuri merkitys aikuistuvan nuoren alkutaipaleella. Opiskelun ulkopuolelle ja työttömäksi jääneiden nuorten vanhemmatkin ovat keskimääräistä heikommin koulutettuja ja he kuuluvat alimpiin sosiaaliryhmiin. Runas kolmannes vanhemmistakin on ollut työtön tai ulkopuolinen.
Työvoimapoliittiset toimenpiteet ehkäisevät nuorten syrjäytymistä
Niistä nuorista, jotka vuonna 2003 osallistuivat työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, oli viiden vuoden jälkeen ulkopuolisina tai työttöminä enää 23 prosenttia. Myös heidän menestymisensä työmarkkinoilla oli selvästi parempi kuin niillä työttömillä tai työvoiman ulkopuolisilla, jotka eivät toimenpiteissä olleet mukana.
Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneet tai esim. työharjoittelussa ja palkkatuetussa työssä olleet suorittivat enemmän tutkintoja kuin muut työttömät tai ulkopuoliset.
Keskustelu em. ilmiöstä on jo johtanut mm. yhteiskuntatakuun kehittämiseen ja työpajatoiminnan kasvattamiseen. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö on tavoittanut näitä nuoria hyvin. Tuoreet tiedot valtakunnallisesta etsivän nuorisotyön kyselystä kertovat, että etsivän työn pidempiaikaista tukea sai 5 724 nuorta. Kokemukset etsivästä nuorisotyöstä ovat hyvät. Nuorisolakimuutoksella on edesautettu viranomaisten yhteistyötä. Nuoret ovat päässeet työhön ja koulutukseen ja tarvittaessa heitä on voitu ohjata jopa hoitoon.
Syrjäytyneisyydellä voi olla pitkät juuret
Ulkopuolisuus ei ole irrallinen ilmiö, vaan usein se kumpuaa nuorten heikoista lähtökohdista. Esimerkiksi huostassa olleen nuoren todennäköisyys olla työmarkkinoiden tai opiskelun ulkopuolella on 4–5 kertaa suurempi kuin kaikilla 15–24-vuotiailla nuorilla.
Ulkopuolisuus ja työttömyys siirtyvät ainakin osittain sukupolvelta seuraavalle. Ulkopuolisiksi jäävien vanhemmilla on yleensä vähän koulutusta.
Maahanmuuttajien riski syrjäytyä moninkertainen
Ulkopuolisista suuri osa on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien ulkopuolisuusriski on moninkertainen muihin nuoriin verrattuna. Suomalaisella yhteiskunnalla ei näytä olevan toimivia keinoja saada ulkopuolelle pudonneita takaisin opiskeluun ja työelämään.
Vaikeutta integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille ilmentää sekin, että 20 prosenttia ulkopuolisista ja työttömistä, pelkän perusasteen varassa olevista maahanmuuttaneista nuorista on viiden seurantavuoden aikana lähtenyt maasta.
Osalla ulkopuolisuus ja työttömyys pitkittyvät – osalla vain välivaihe
Vuoden 2003 kouluttamattomia ulkopuolisia ja työttömiä 18–29-vuotiaita seurattiin vuoteen 2008 ja katsottiin mihin he olivat päätyneet. Viiden vuoden kuluttua reilut 60 prosenttia oli siirtynyt pois ulkopuolisten ja työttömien joukosta.
Ulkopuolista kaikki eivät ole syrjäytymisvaarassa. He voivat mm. hoitaa omia lapsiaan tai vanhempiaan. Ulkopuolella olo on osalle nuorista vain välivaihe, he voivat esimerkiksi valmentautua pääsykokeisiin tai toimia ns. kolmannella sektorilla.
Niistä nuorista, jotka vuonna 2003 osallistuivat työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, oli viiden vuoden jälkeen ulkopuolisina tai työttöminä enää 23 prosenttia. Myös heidän menestymisensä työmarkkinoilla oli selvästi parempi kuin niillä työttömillä tai työvoiman ulkopuolisilla, jotka eivät toimenpiteissä olleet mukana.
Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneet tai esim. työharjoittelussa ja palkkatuetussa työssä olleet suorittivat enemmän tutkintoja kuin muut työttömät tai ulkopuoliset.
Keskustelu em. ilmiöstä on jo johtanut mm. yhteiskuntatakuun kehittämiseen ja työpajatoiminnan kasvattamiseen. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö on tavoittanut näitä nuoria hyvin. Tuoreet tiedot valtakunnallisesta etsivän nuorisotyön kyselystä kertovat, että etsivän työn pidempiaikaista tukea sai 5 724 nuorta. Kokemukset etsivästä nuorisotyöstä ovat hyvät. Nuorisolakimuutoksella on edesautettu viranomaisten yhteistyötä. Nuoret ovat päässeet työhön ja koulutukseen ja tarvittaessa heitä on voitu ohjata jopa hoitoon.
Syrjäytyneisyydellä voi olla pitkät juuret
Ulkopuolisuus ei ole irrallinen ilmiö, vaan usein se kumpuaa nuorten heikoista lähtökohdista. Esimerkiksi huostassa olleen nuoren todennäköisyys olla työmarkkinoiden tai opiskelun ulkopuolella on 4–5 kertaa suurempi kuin kaikilla 15–24-vuotiailla nuorilla.
Ulkopuolisuus ja työttömyys siirtyvät ainakin osittain sukupolvelta seuraavalle. Ulkopuolisiksi jäävien vanhemmilla on yleensä vähän koulutusta.
Maahanmuuttajien riski syrjäytyä moninkertainen
Ulkopuolisista suuri osa on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien ulkopuolisuusriski on moninkertainen muihin nuoriin verrattuna. Suomalaisella yhteiskunnalla ei näytä olevan toimivia keinoja saada ulkopuolelle pudonneita takaisin opiskeluun ja työelämään.
Vaikeutta integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille ilmentää sekin, että 20 prosenttia ulkopuolisista ja työttömistä, pelkän perusasteen varassa olevista maahanmuuttaneista nuorista on viiden seurantavuoden aikana lähtenyt maasta.
Osalla ulkopuolisuus ja työttömyys pitkittyvät – osalla vain välivaihe
Vuoden 2003 kouluttamattomia ulkopuolisia ja työttömiä 18–29-vuotiaita seurattiin vuoteen 2008 ja katsottiin mihin he olivat päätyneet. Viiden vuoden kuluttua reilut 60 prosenttia oli siirtynyt pois ulkopuolisten ja työttömien joukosta.
Ulkopuolista kaikki eivät ole syrjäytymisvaarassa. He voivat mm. hoitaa omia lapsiaan tai vanhempiaan. Ulkopuolella olo on osalle nuorista vain välivaihe, he voivat esimerkiksi valmentautua pääsykokeisiin tai toimia ns. kolmannella sektorilla.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti