Väestön ikääntymiseen vastattava ennen kuin siitä tulee ongelma

Minulla oli ongelmia yhteyksissä. Sähköposti ei toiminut eikä nettiyhteys pelannut. Lähden lauantai-aamuna Helsingin kirjamessuille ja palaan maanantaiksi. Ehkä yhteydetkin saadaan siihen mennessä toimimaan. Hyvää viikonloppua kaikille!

Nyt kirjoitan vanhustenhoidosta.

Väestön ikääntymiseen vastattava ennen kuin siitä tulee kustannus

Riihimäen kuten muidenkin kuntien tulevaisuuden ongelma on väestön voimakas ikääntyminen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2010    4851 henkilöstä  vuonna 2040   10 040 henkilöön Riihimäellä. Yli 65 – vuotiaiden määrä tulee siis 30  vuodessa yli kaksinkertaistumaan. Väki vanhenee voimakkaasti tulevan 30  vuoden  aikana. Miten selviämme tästä haasteesta?

Vuoden 2008 lopussa sataa työikäistä kohti oli 50,3 huollettavaa. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle tulee tilanne heikkenemään rajusti. Vuoteen 2016 mennessä huoltosuhde ylittää ennusteen mukaan 60 huollettavan tason. Vuoteen 2026 mennessä huoltosuhde  nousisi jo yli 70 tason. Kehitys johtuu pitkään jatkuneesta syntyvyyden vähäisyydestä ja eliniän kasvusta.

Pidentynyt elinikä tarkoittaa tulevaisuudessa yhä enemmän eläkeikäisiä. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan nousevan nykyisestä 900 000 henkilöstä noin 1,6 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. 85 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien  määrän  ennustetaan lähes nelinkertaistuvan nykyisestä.

Väestön ikääntyminen  ja sairastamisen lisääntyminen aiheuttavat palvelujärjestelmille kovan haasteen. Kustannusten lisääntyminen   on  mm. asia, joka pakottaa maalaiskuntia liittymään kaupunkikuntiin.

 Pääkaupunkiseutu  ja  suuret kaupunkiseudut, kuten Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu  näyttävät selviytyvät ikääntymisen haasteesta muita paremmin. Tämäkin toimii perusteena sille, että meillä on oikeasti etsittävä isompaa kuntakokoa. Isommat kaupungit selviävät palvelujen järjestämisestä ja tarjonnasta paremmin.

Nyt ennen kuin ikääntyminen näkyy palvelutarpeessa, aika on käytettävä sen pohdintaan, miten palveluja tulee uudistaa ja mikä on uudelleenarvioinnin tarve.

Laitospalveluista halvempiin avopalveluihin

Riihimäki kuten moni muukin kunta on harjoittanut laitospainotteista vanhuspolitiikkaa. Se tulee tunnetusti kalliiksi. Nyt laitospaikkoja vähennetään ja se on hyvin perusteltu hanke. Vuonna 2006 vanhainkotipaikkoja oli  143  eli 6,6 % 75- vuotta täyttäneitä kohti. Vuonna 2010 vanhainkotipaikkoja on 106  eli 4,7 %  75 – vuotta täyttänyttä kohti.

Perusturvan vanhuspalveluissa tulisi selvittää, mitä ovat tulokselliset ja aktivoivat Riihimäen avopalvelut, jotka vastaavat erilaiseen palvelutarpeeseen  ja toimivat ennaltaehkäisevästi,  mutta estävät  laitossijoituksen.

Riihimäellä on käytössä kotipalvelu, jota vuonna 2010 sai lähes 500 kotitaloutta. Ateriapalveluja sai 259 asiakasta, kylvetyspalveluja 30, siivouspalveluja 11,  turvapalveluja 14, kuljetuspalvelua 107, lounassetelit 14, pyykkipalvelu 24, asiointipalvelut 265 ja omaishoidon tuki 148 asiakasta.

Avun tarvetta on moninaista. Varsin monelle apua pystytään järjestämään. Perusturvan tulisi kriittisesti arvioida, miten palvelut vastaavat kaupunkilaisten tarpeeseen.

Kustannusten vähentämisen kannalta tulisi selvittää ennaltaehkäisevä toiminta, jolla saadaan aikaan tuloksia. Painopistettä tulisi kohdistaa  sellaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan, joka tuottaa tuloksia.

Vanhustenhoito kriisissä

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta- Leena Paunion lääninhallituksilta pyytämässä raportissa vanhusten huonon hoidon yhtenä syynä pidettiin liian vähäistä henkilöstöä. Vanhustenhoito on paikoin surkeassa jamassa. Vanhusten liikkumista on rajoitettu tarpeettomasti. Vanhuksia ylilääkitään mielialalääkkeillä. Ruokailussa on puutteita. Hygienia on puutteellista.
Tapaukset ovat yksittäisiä, joita ei uskoisi esiintyvän vanhustenhoidossa. Asiantilaa selittää henkilöstöpula.

Riihimäellä vanhustenhoito on keskittynyt laitoshoitoon. Suosituksiin perustuen pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien vanhusten osuutta on vähennettävä nykyisestä  3 prosenttiin. Tehostettua palveluasumista, omaishoitoa  ja vanhusten päivätoimintaa ja erilaista muuta toimintaa on lisättävä.              Perusturvalautakunta on suuntaamassa toimintaa tähän suuntaan.

Kirjauksenmäen palvelukeskuksen henkilöstöä on lisättävä. Henkilöstövajaus aiheuttaa turhaa ylikuormitusta, uupumusta ja sairaspoissaoloja. Asiaan on saatava korjaus jo ensi vuoden budjetissa.

Ikäihmiset haluavat asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tarvitaan uusia tukimuotoja ja palveluja. Tarvitaan myös innovatiivisia kodinomaisia palvelumuotoja, jotka korvaavat pitkäaikaishoidon laitoksissa. Vastaavanlaisesta toiminnasta on kokemuksia Ruotsissa ja Tanskassa. Voitaisiinko niistä ottaa oppia?

Mikko Lund