Oikeistopopulismi teki läpimurron Suomeen jo kuntavaaleissa
Pohdin viikonloppuna maailman menoa. Yritin löytää mielessäni selitystä perussuomalaisten kannatukselle. Rehellinen kun on itselleen oivaltaa ja huomaa asioita, jotka muuten voisivat jäädä huomaamatta. Oikeistopopulismi teki läpimurron Suomeen jo kuntavaaleissa. Sain selville, että emeritusprofessori Tuomo Martikainen oli itse tykönänsä pohtinut asiaa: "ihmiset ovat tyytymättömiä siihen, että oikeita isoja asioita on ratkaisematta". Ehkä juuri YK- päivänä tähän asiaan on hyvä kiinnittää huomiota.
Helsingin Sanomissa 28.10.2008 professori Tuomo Martikainen antoi haastattelun ja katsoi, että perussuomalaisten huikea vaalivoitto kuntavaaleissa merkitsee oikeistopopulismin jonkinasteista läpimurtoa myös Suomeen. Maailmalla oikeistopopulistiset liikkeet ovat olleet "iso juttu" jo pitkään. "Ihmiset ovat tyytymättömiä siihen, että oikeita isoja ongelmia on ratkaisematta", politiikan professri selittää perussuomalaisten nousua. Tästä näkökulmasta kuntavaaleja voi pitää myös protestivaaleina.
Perussuomalaisten nousun takaa Martikainen erottaa ennen kaikkea ulkomaalais- ja maahanmuuttokysymyksen, joka on ollut keskeinen tekijä oikeistopopulismin nousussa myös Norjassa ja Tanskassa.
Perussuomalaisten nousun takaa Martikainen erottaa ennen kaikkea ulkomaalais- ja maahanmuuttokysymyksen, joka on ollut keskeinen tekijä oikeistopopulismin nousussa myös Norjassa ja Tanskassa.
Maahanmuuttoon liittyy ihmisten mielissä paljon muita ratkaisemattomia ongelmia, esimerkiksi katujen turvattomuus, rikollisuus ja huoli työpaikoista, ja ne ovat lisätekijöitä perussuomalaisten kannatuksen kasvussa.
Maahanmuuttopolitiikkaa on Martikaisen mielestä hyssytelty. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinikin on puhunut asiasta varovasti, mutta ongelma muhii pinnan alla. Maahanmuuttoon liittyy ihmisten mielissä paljon muita ratkaisemattomia ongelmia, esimerkiksi katujen turvattomuus, rikollisuus ja huoli työpaikoista, ja ne ovat lisätekijöitä perussuomalaisten kannatuksen kasvussa.
Martikaisen arvion mukaan perussuomalaiset ovat verottaneet Sdp:n kannatusta erityisesti perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla muun muassa työllisyyskysymyksen takia ja keskustaa maaseudulla protestiksi EU-asioiden hoidolle. Maahanmuuttopolitiikka hiertää ihmisiä erityisesti kaupungeissa.
"Uudet liikkeet eivät nouse maaseudulta", Martikainen selittää.
Professori muistuttaa, että oikeistopopulistiset liikkeet kehittävät voimansa yleensä paikallistasolla, jossa ulkomaalaisten läsnäolo tuntuu konkreettisesti. Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin mennessä Soinin vetämä liike saattaa kasvaa merkittäväksi myös valtakunnallisella tasolla, Martikainen arvioi. Näinhän on tapahtunut.
"Entiselleen tästä ei palata. Paha uni on nyt täällä. Näin suuri kannatus on pakko noteerata", Martikainen sanoo.
Hänen mielestään maahanmuuttoon liittyvät ongelmat eivät poistu hyssyttelemällä.
Tanskassa oikeistopopulistit ovat jo päässeet asemaan, jossa hallitus joutuu tekemään vastapalveluksia. Siellä on muun muassa maahanmuuttopolitiikkaa kiristetty.
Onko maahanmuuttokielteisyys kuitenkin vasta nousemassa?
Kansan Uutiset on haastatellut Pertti Joenniemeä.
Tanskan kokemusten pohjalta erikoistutkija Pertti Joenniemi ennustaa, että maahanmuuttokielteisyys on Suomessa vasta alullaan. Pahempaa on tulossa.
Pertti Joenniemi siirtyi reilu 15 vuotta sitten Tanskaan Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksen palvelukseen. Joenniemen päätyö liittyy Tanskan ulkopoliittiseen identiteettiin. Siinä yhteydessä hän on joutunut paneutumaan perusteellisesti myös maahanmuuttokysymyksiin ja siirtolaispolitiikkaan, joita tutkija pitää keskeisenä identiteettipoliittisena kysymyksenä Tanskassa.
– Tanskallahan ei turvallisuuspoliittisten oppien mukaan ole vihollista, siis maata, joka uhkaisi Tanskaa. Maalla on toki edelleen sotavoimat ja puolustuspolitiikka, mutta niiden tehtävät ovat pelkästään kansainvälisiä ja niitä myös käytetään aktiivisesti. Tanska on ollut neljässä viidessä sodassa sitten 1990-luvun puolen välin ja Tanska ilmoittaa melko avoimesti, että sitten kun seuraava konflikti tulee, niin ilman muuta osallistutaan taas.
Se, että Tanska on menettänyt ulkoisen vihollisen, ”ulkoisen toisen”, on Joenniemen mielestä hyvin olennainen asia sen vuoksi, että identiteetti määritellään aina suhteessa johonkin toiseen.
– Sulla pitää olla joku, jota sä et ole ja sitä kautta tiedät, että olet olemassa. Siis et itse voi määritellä itseäsi, vaan tarvitset aina jonkun peilin, jonkun toisen. Tanskassa siirtolaisen hahmo, maahanmuuttajan hahmo on aika paljon se tämän hetken toinen, jota Tanska ei ole.
Tanskalaisen identiteettikeskustelun pohjalta on Joenniemen mielestä mielenkiintoista tarkastella myös Suomen tilannetta ja tulevaisuutta.
– Meillä Suomessa, voisi sanoa Luojan kiitos, on vielä se toinen, vastustaja, vihollinen paikallaan. Meillä on kansallinen itseymmärrys, jossa niin sanotusti tiedetään, että ryssä on ryssä ja sillä siisti. Meillä ei ole vielä samaa huolta kuin Tanskassa, ettei meillä enää olisi ulkoista toista. Meillä Suomessa on vakaa identiteetti sen takia, että me tiedämme, mikä me ei olla ja mikä meitä oletettavasti uhkaa.
– Tanskan kokemuksen pohjalta olettaisin, että jos Venäjä menettää uskottavuutensa Suomen kansallisessa keskustelussa sinä uhkaavana toisena, niin meillä on iso pulma. Siinä eivät mene uusiksi pelkästään miinakysymykset, aluemaanpuolustus ja asevelvollisuus, vaan pelissä on koko kansallinen identiteetti mitä syvemmässä määrin.
Joenniemellä on vahva näkemys siitä, mitä suomalaiselle maahanmuuttokeskustelulle voi tapahtua.
– Minun tulkintani mukaan meillä Suomessa maahanmuuttokeskustelu ja maahanmuuttokielteisyys ovat vasta alullaan ja todennäköisesti se saa vielä pahemmat ulottuvuudet. Jotta sen prosessin ymmärtäisi ja siihen kykenisi varautumaan, kannattaa tulla tutustumaan Tanskaan.
Pertti Joenniemen haastattelu julkaistiin Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 16.9.
Tanskan kokemusten pohjalta erikoistutkija Pertti Joenniemi ennustaa, että maahanmuuttokielteisyys on Suomessa vasta alullaan. Pahempaa on tulossa.
Pertti Joenniemi siirtyi reilu 15 vuotta sitten Tanskaan Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksen palvelukseen. Joenniemen päätyö liittyy Tanskan ulkopoliittiseen identiteettiin. Siinä yhteydessä hän on joutunut paneutumaan perusteellisesti myös maahanmuuttokysymyksiin ja siirtolaispolitiikkaan, joita tutkija pitää keskeisenä identiteettipoliittisena kysymyksenä Tanskassa.
– Tanskallahan ei turvallisuuspoliittisten oppien mukaan ole vihollista, siis maata, joka uhkaisi Tanskaa. Maalla on toki edelleen sotavoimat ja puolustuspolitiikka, mutta niiden tehtävät ovat pelkästään kansainvälisiä ja niitä myös käytetään aktiivisesti. Tanska on ollut neljässä viidessä sodassa sitten 1990-luvun puolen välin ja Tanska ilmoittaa melko avoimesti, että sitten kun seuraava konflikti tulee, niin ilman muuta osallistutaan taas.
Se, että Tanska on menettänyt ulkoisen vihollisen, ”ulkoisen toisen”, on Joenniemen mielestä hyvin olennainen asia sen vuoksi, että identiteetti määritellään aina suhteessa johonkin toiseen.
– Sulla pitää olla joku, jota sä et ole ja sitä kautta tiedät, että olet olemassa. Siis et itse voi määritellä itseäsi, vaan tarvitset aina jonkun peilin, jonkun toisen. Tanskassa siirtolaisen hahmo, maahanmuuttajan hahmo on aika paljon se tämän hetken toinen, jota Tanska ei ole.
Tanskalaisen identiteettikeskustelun pohjalta on Joenniemen mielestä mielenkiintoista tarkastella myös Suomen tilannetta ja tulevaisuutta.
– Meillä Suomessa, voisi sanoa Luojan kiitos, on vielä se toinen, vastustaja, vihollinen paikallaan. Meillä on kansallinen itseymmärrys, jossa niin sanotusti tiedetään, että ryssä on ryssä ja sillä siisti. Meillä ei ole vielä samaa huolta kuin Tanskassa, ettei meillä enää olisi ulkoista toista. Meillä Suomessa on vakaa identiteetti sen takia, että me tiedämme, mikä me ei olla ja mikä meitä oletettavasti uhkaa.
– Tanskan kokemuksen pohjalta olettaisin, että jos Venäjä menettää uskottavuutensa Suomen kansallisessa keskustelussa sinä uhkaavana toisena, niin meillä on iso pulma. Siinä eivät mene uusiksi pelkästään miinakysymykset, aluemaanpuolustus ja asevelvollisuus, vaan pelissä on koko kansallinen identiteetti mitä syvemmässä määrin.
Joenniemellä on vahva näkemys siitä, mitä suomalaiselle maahanmuuttokeskustelulle voi tapahtua.
– Minun tulkintani mukaan meillä Suomessa maahanmuuttokeskustelu ja maahanmuuttokielteisyys ovat vasta alullaan ja todennäköisesti se saa vielä pahemmat ulottuvuudet. Jotta sen prosessin ymmärtäisi ja siihen kykenisi varautumaan, kannattaa tulla tutustumaan Tanskaan.
Pertti Joenniemen haastattelu julkaistiin Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 16.9.
Maahanmuuttokriitikot nousivat Soinin takana
Perussuomalaisten vaalimenestys ei selity pelkästään protestiäänillä ja puheenjohtaja Timo Soinin suursuosiolla. Soinin takana valtuustoihin nousi joukko maahanmuuttokriittisillä kannanotoilla profiloituneita ehdokkaita, joita esitteli Helsingin Sanomat 27.10.2008.
Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttopolitiikan arvostelijoista valtuustoon nousi etunenässä helsinkiläinen Jussi Halla-aho. Sitoutumaton Halla-aho keräsi 2 916 ääntä, mikä oli 14:nneksi suurin äänipotti koko maassa.
Perussuomalaisten vaalimenestys ei selity pelkästään protestiäänillä ja puheenjohtaja Timo Soinin suursuosiolla. Soinin takana valtuustoihin nousi joukko maahanmuuttokriittisillä kannanotoilla profiloituneita ehdokkaita, joita esitteli Helsingin Sanomat 27.10.2008.
Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttopolitiikan arvostelijoista valtuustoon nousi etunenässä helsinkiläinen Jussi Halla-aho. Sitoutumaton Halla-aho keräsi 2 916 ääntä, mikä oli 14:nneksi suurin äänipotti koko maassa.
Espoossa valtuustoon meni perussuomalaisten listoilta uutena valtuutettuna Teemu Lahtinen. Suomen Sisu -yhdistyksen yhtenä nokkahahmona tunnettu Lahtinen keräsi 428 ääntä.
Vantaalla maahanmuuttokriittisiä kannanottoja on esittänyt Johannes Nieminen. Hän meni Vantaan valtuustoon viimeisenä uusista valtuutetuista perussuomalaisten listalta.
Turussa maahanmuuttopolitiikasta runsaasti puhunut Maria Lohela sai 434 ääntä ja nousee uutena kasvona kaupunginvaltuustoon. Tampereella uutena valtuutettuna valtuustoon meni perussuomalaisten listoilta maahanmuuttokriittinen Heikki Luoto 300 äänellä.
Myös moni muu perussuomalaisten listoilta läpi mennyt ehdokas on erottautunut arvostelemalla nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. Arvostelijoiden mukaan keskustelu aiheesta on "hyssyttelevää" eikä kipukohdista uskalleta puhua.
Kannanotot ovat herättäneet närää etenkin vihreiden ja Rkp:n riveissä. Puoluejohtaja Soini sai torjua rasismisyytöksiä vaalien alla ja joutui palaamaan samaan aiheeseen myös vaali-iltana.
Ääniharava Halla-aho ilmoitti puolestaan, että hänen tavoitteenaan on tehdä maahanmuuttopolitiikasta "salonkikelpoinen" puheenaihe.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti