Kaupunginjohtajaankin on jo iskenyt huoli Riihimäen velkaantumisesta
Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokaseen on iskenyt jo huoli Riihimäen jatkuvasta velkaantumisesta. Tähän asti kaupunginjohtaja on hokenut, että väestönkasvu ja lisääntyneet kaavoitusmaksut, verot ja maksut tulevat kuittaamaan velat. Nyt huoli painaa jo kaupunginjohtajaa ja keinovalikoimaan on tullut lainanoton suitsiminen ja investointien lykkääminen. Lisämausteeksi hän on ottanut luottamushenkilöiden syyllistämisen mittavasta menneiden vuosien investointiohjelmasta.
Riihimäen kaupunki on velkaantunut sangen pahasti. Velkaa oli vuoden 2010 alussa 102,5 miljoonaa euroa eli 3570 euroa/asukas. Se on reippaasti kuntien keskimäärää enemmän. Riihimäen velka, kuten muidenkin kuntien velka, on itse asiassa etukäteistä veronkantoa.
Kaupunginjohtaja on julkistanut ns. kaupunginjohtajan budjettiehdotuksen eikä siinä ole hurraamista. Velka kasvaa 103,8 miljoonaan. Toimintakulut kasvavat 3,2 prosenttia ja yhteensä loppusummaan 177,3 miljoonaa. Verotulot arvioidaan 106,3 miljoonaksi, josta kunnan tulovero 93,4 miljoonaa. Verotulot on arvioitu yläkanttiin.
Hyvältä ei näytä . Kaupungin virka- ja luottamushenkilöjohto eivät ole suhtautuneet velkaantumiseen riittävän vakavasti. Tein noin vuosi sitten ehdotuksen, että kaupunki tekisi velan lyhennysohjelman tavoitteena velan puolittaminen. Mitään ei tapahtunut.
Luottamushenkilöt näyttävät edelleen luottavan kaupunginjohtajaan, vaikka hänellä ei näytä olevan minkäänlaista talousosaamista. Tarvittaisiin uudelleenarviointia ja jämäkkää velkaantumisen kääntämistä laskuun.
Se ei ole helppo tavoite. Jotkut puhuvat veroprosentin nostosta, sen tuotto olisi noin 5,3 miljoonaa euroa. Laskekaapa miten tehokas keino tämä olisi velan lyhentämiseen. 103 miljoonan velan hoitamiseen tällaisella ohjelmalla menisi 19 vuotta.
Olisiko nyt aihetta palata ehdotukseeni velan lyhennysohjelmasta? Velkasalkun hoitoa, velan määrää ja velan lyhennysohjelmaa olisi vakavasti harkittava. Kenovalikoimaan voisi tarvittaessa kuulua veroprosentin nostoa, tarkennettuja säästökohteita ja vähintään neljän kunnan liitos.
Selvää pitäisi olla, että yksin Riihimäki ei selviä.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti