Kunnat varautuneet heikosti muutoksiin ja tulevaisuuteen

KUNNAT VARAUTUNEET HEIKOSTI MUUTOKSIIN JA TULEVAISUUTEEN
Taantuma paljastaa johtamisen puutteet

Riihimäellä tilanne kärjistynyt

Kuntajohtamisen kolme tärkeintä kehittämiskohdetta ovat johtamisen ja päätöksenteon asiantuntevuus ja tehokkuus, varautuminen äkillisiin muutoksiin sekä työnjako virkamiesjohdon ja poliittisen ohjauksen välillä. Tämä käy ilmi Aspectum Oy:n KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiölle tekemästä tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi yli 2000 valtuutettua ja kuntajohtajaa toukokuussa 2009.

Tärkeimmät lähtökohdat kunnan johtamisen kehittämiseen ovat kunnan koosta ja vastaajan asemasta riippumatta toimintaympäristön ja sen muutosten hallinta, kuntatalouden kiristyminen sekä sosiaali- ja terveysalan kasvava palvelutarve.
Valtuutetut ja kuntajohtajat antoivat yleisarvosanaksi kunnan johtamisesta 7,29. Myönteisimpiä olivat kuntajohtajat (8,04) ja kriittisimpiä valtuutetut (7,16).  

Yhdistettäessä vastaajien taustatekijät myönteisimmin kunnan johtamisen tilan näki kunnalla töissä oleva, yli 50-vuotias, vähintään toisen kauden valtuutettu alle 6000 asukkaan kunnasta (Pohjanmaalta). Kriittisin puolestaan oli alle 30-vuotias, työtön, ensimmäisen kauden valtuutettu (Kymenlaaksosta).

Kuntajohtamisen vahvuudet ovat kuntien selkeästi määritelty visio ja strategia sekä tosiasiatieto päätöksenteon pohjana. Kunnan toiminnan kehittämisen painopistealueet ovat hyvin selvillä. Muutosvoimat ja riskit on tunnistettu.

Vähiten tärkeinä johtamisen osa-alueina pidettiin yhteistyön tuloksellisuutta naapurikuntien sekä valtion alue- ja paikallishallinnon kanssa. Strategia ei myöskään ohjaa yhteistyötä kunnan sisällä. Yhteistyö kunnan ja kunnassa toimivien sidosryhmien välillä ei ole avointa ja tehokasta.

Riihimäki ei ole kyennyt uudelleenarviointiin

Maan hallitus tulee tekemään kuntarakenteen uudistuksen, joka nostaa kuntaliitoksen esille myös Hyvinkäällä ja Riihimäellä.  Tähän on alueen kehitysnäkymien valossa suoranainen tilaus. Hyvinkään ja Riihimäen talousalue kaipaa vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamista. Yksi parhaimmista keinoista tähän olisi kuntaliitos.

Riihimäen kaupunginjohtaja totesi (Aamuposti 23.6. ), että Hyvinkään ja Riihimäen yhdistymisessä ei ole järkeä. Edesvastuuttomasti Keskiruokanen torjui kuntaliitoksen myös vuonna 2007, vaikka liitoksen selvitysmiehet Kauko Aronen ja Pentti Meklin osoittivat liitoksen tarpeelliseksi ja taloudellisesti välttämättömäksi.

Kuntaliitosselvitys ennakoi  Riihimäen ja Hyvinkään seudun kuntien ylivelkaantumisen ja tulevaisuutta uhkaavan kestävyysvajeen. Keskiruokanen yhdessä muiden kuntajohtajien kanssa torjui kuntaliitoksen. Poliitikot nielaisivat virkamiesten heikon esityksen.

Nyt ollaan taantumassa ja tarvittaisiin vahvaa kuntataloutta. Kuntaliitos olisi antanut valtion porkkanarahojen kanssa paremman liikkumavaran selvitä  taloustaantumasta. Keskiruokanen  ja muut kunnanjohtajat pitäisi laittaa kanteella vastuuseen virkatoimistaan ja talouden vaikeuttamisesta.

Alueen kuntien kilpailu syö mahdollisuuksia selviytyä tulevaisuuden haasteista. Professori Hautamäki sanoo, että kilpailun sijasta tulisi luoda olosuhteet, jossa metsästetään asukkaiden ja yritysten innovaatioita ja kumppanuutta. On kyettävä käyttämään hyödyksi koulutettujen ihmisten into ja osaaminen. Tarvitaan uusi kuntaliitos, HYRI- kaupunki, joka antaa ihmisille ja yrityksille yhteisen maalin.

Riihimäen kaupunginjohtaja ja Riihimäen kaupunginhallitus  eivät ole kyenneet uudelleenarviointiin. Riihimäen ja sen asukkaiden etu olisi maakuntarajaesteiden pikainen poistaminen, mutta se olisi myös koko Hyvinkään seudun etu. Samalla tulee järjestää uusiksi vaalipiiri, sairaanhoitopiiri ja maakuntarajat. Paikallispoliitikot  ovat antaneet kaupunginjohtajalle turhan suuren vallan. Nyt olisi jo aika nähdä, että Seppo Keskiruokasella ei ole visiota Riihimäen kaupungille, sen asukkaille  eikä Riihimäen  seudulle.

Mikko Lund