Terveiset ja menestyksen toivotukset opetusministeri Jukka Gustafssonille

Terveiset ja menestyksen toivotukset, opetusministeri Jukka Gustafsson !

Pelkäsin.että Jukka Gustafssonin valinnasta opetusministeriksi seuraisi se, että eduskunta menettäisi yhden parhaimmista välihuutajista. Mutta Jukka paljastaa, että kyllä hän osaa siirtyä ministeriaitiosta kansanedustajan penkkiin. 

Gustafsson on pohtinut tilannettaan opetusministerinä ja lupaa, että ” kun tilanne kenties joskus vaatii särmää ja terää keskusteluun niin pomppaan sitten istuntosalin paikalleni. En tietystikään jätä tylsistymään kansanedustajan yhtä asetta, joka on sanankäyttö. Toki ymmärrän että ministerin niin kuin kansanedustajankin tulee käyttäytyä arvokkaasti.
Eiköhän se onnistu…”

Gustafsson kirjoittaa:

”Kreikan poliittisesta historiasta kertoi aikanaan hieno elokuva ”Z – hän elää!” . Pääosaa näytteli ranskalainen Yves Montand. Elokuva oli hengeltään ns. vasemmiston puolella – sotilasjunttaa vastaan.
Nyt toivon, että Kreikka löytää tien ulos kriisistään ilman anarkiaa ja ihmisuhreja. Kreikkaa kohtaan pitää olla johdonmukainen ja tiukkakin, mutta samalla tulee antaa maalle realistinen mahdollisuus nousta pystyyn omalla työllä ja uhrauksilla.
Edelleen vaan näyttää siltä, että pankkien omistajatahot eivät ole juurikaan osallistuneet kreikkatalkoisiin. Huoleni on suuri – kun veronmaksajat lisäävät osuuttaan tukipaketeissa, niin samalla pankkiirien suhteellinen osuus vaan pienenee.

Suomen linja on oikea. Ei enää lisätukea ilman vakuuksia. Linjamme on valittu eduskuntavaalien alla. Linja on sama vaalien jälkeen.
Nyt se on koko Suomen linja.”

Pysytäänpä nyt hieman Tampereella ja katsotaan, mitä kirjoittaa paikallinen valtalehti Aamulehti.

Aamulehti pohtii puheenaiheessa Venäjän tulevaa kehitystä

”Putin johtaa kohti kriisiä

Talous: Venäjän suurvaltahaaveet ovat öljyn armoilla. Budjetin pohja pettää, kun öljyn tynnyrihinta painui alle sadan dollarin.

Vakauden hinta: Armeijan uudistamiseen laitetaan satoja miljardeja, ruplan romahdus nostaa elintarvikkeiden hintaa.”

Näin hyvin asiantuntevasti tarkastelee Aamulehdessä toimittaja Pekka Kymäläinen Venäjän kehitystä. Toimittajan Viipurissa haastattelema kadun mies ei usko, että taloudellinen tilanne paranee ainakaan vielä pariin vuoteen.

Venäjän pääministeri, entinen ja tuleva presidentti Vladimir Putin kertoi alkuviikosta haluavansa koota uuden Neuvostoliiton: Euraasian unionin, johon otettaisiin mallia EU:lta.

Maailman talouskriisi ei jätä ravistelematta Venäjää, jonka tuloista valtaosa saadaan öljyn, kaasun ja muiden raaka-aineiden viennistä. Erityisen kauhistuneena Venäjällä seurataan öljyn hintakehitystä. Lisäksi rupla devalvoituu vauhdilla ja pääomat pakenevat jälleen Venäjältä sekä korruptio vaivaa edelleen. Miten maa voi viedä läpi näkyvästi julistetun modernisaation, jos talouden pohja putoaa pois?

Kriittinen rajapyykki ylitettiin, kun öljyn tynnyrihinta laski alle sadan dollarin. Koko maan budjetti on vaarassa, koska sen tasapaino on laskettu 116 dollarin tynnyrihinnalle.

Kun pitkäaikainen talousministeri Aleksei Kudrin erosi – tai erotettiin – hän esitti voimakasta arvostelua maansa johdon taloussuunnitelmia vastaan. Öljyn hintaodotus oli yliarvostettu ja samalla Venäjän budjetissa päätettiin voimakkaasti satsata armeijan uudistamiseen sadoilla miljardeilla euroilla.

Venäjän armeijan uudistamiseen arvioidaan kuluvan lähivuosien aikana jopa 450 miljardia euroa

Kymäläisen mukaan suunnitelman toteuttaminen edellyttää energiatuloja, joita nyt näyttää jäävän saamatta. Öljyn hinta on laskussa, ja sillä on vaikutuksensa viiveellä myös Venäjältä vietävän maakaasun hintaan. Venäjän valtiontalouden riippuvuus kansainvälisistä suhdanteista on kasvanut merkittävästi.

Venäjällä on tosin korkean öljyn hinnan ajalta varastoituna merkittäviä – myös noin 450 miljardin euron – rahastoja, mutta nykybudjetilla ne on nopeasti syöty.

Kansantaloutta rasittaa vielä vähintään 300 miljardin euron korruptio. Näkymiä ei voi mitenkään sanoa positiivisiksi.

Devalvaatio

Kymäläisen mukaan Venäjää vaivaa pääomapako.Talous näkyy venäläisten arkielämässä ruplan kurssin jatkuvana heikentymisenä. Kaikki kallistuu.

Rupla on devalvoitunut useita kuukausia. Nyt eurolla saa jo 44 ruplaa. Venäjän valuutta on menettänyt arvostaan 11 prosenttia suhteessa dollari-euro-koriinsa heinäkuusta alkaen.

Venäjän keskuspankki on yrittänyt tukea ruplaa niin sanotuilla interventioilla, mutta kurssin aleneminen jatkuu edelleen. Tukiostot ovat olleet suurimmat sitten vuoden 2008 talouskriisin.

Venäjän keskuspankin pääjohtaja Sergei Ignatjev myöntääkin, että maata vaivaa jälleen pääomapako.

Tämän vuoden aikana 37 miljardin euron suuruinen pääoma on lähtenyt Venäjältä muualle.

Vuosien 2008–2009 aikana maasta pakeni kaikkiaan noin 285 miljardia euroa. Kaikki tämä heijastuu jo venäläisten arkeen siten, että ulkomailta tuotavat tarvikkeet maksavat entistä enemmän.

Koska Venäjä tuo valtaosan kulutukseen menevistä tavaroista ja hyödykkeistä, kansalaiset joutuvat maksamaan niistä jatkuvasti enemmän. Myös peruselintarvikkeiden hinnat ovat nousseet selvästi, vähintään kymmenen prosenttia.

Samalla esimerkiksi venäläisten matkailu ulkomaille on kallistunut huomattavasti pelkästään ruplan heikkenemisen takia.

Jatkuvasti kallistuvat hinnat eivät ole kovin hyvää vaalimainosta valtapuolue Yhtenäiselle Venäjälle ja sen johtajalle eli pääministeri Putinille.

Liki velaton valtio

Venäjä on entisen talousministeri Kudrinin aikana maksanut liki kokonaan ulkomaisen velkansa. Mutta ulkomaisten valmius ja halukkuus investoida tai rahoittaa Venäjää saattavat heikentyä, jos Vladimir Putin ja nykyinen presidentti Dmitri Medvedev jatkavat nykyistä talouslinjaansa. Korruptio on vain kasvanut.

Kudrin on kritisoinut julkisuudessa voimakkaasti jo päätettyjä veronalennuksia sekä puolustus- ja sosiaalisektorien menonlisäyksiä, jotka hänen mukaansa vaarantavat valtiontalouden ja sen myötä koko kansantalouden vakauden.

Asiantuntija-arvioiden mukaan budjettikuri voi jatkossa höltyä entistä enemmän, kun Kurdin ei ole puolustamassa budjettikuria.

Taloushaasteista huolimatta Venäjän johto jaksaa uskoa, että maa pystyy nousemaan viiden vuoden sisällä maailman viiden suurimman talouden joukkoon. Pääministeri Putinin mukaan se tosin vaatii jatkuvaa vuosittaista 6–7 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Tänä vuonna kasvu näyttää jäävän neljään prosenttiin ja öljyn hinnan laskiessa sen allekin.

Aamulehti varoittaa miehiä syrjähypyistä

Tutkija: Syrjähyppy murtaa usein peniksen

Avioliiton ulkopuolinen seksi saattaa vaarantaa peniksen, varoittaa yhdysvaltalainen urologi. Marylandin yliopiston lääketieteen keskuksen tutkija, tohtori Andrew Kramer on tutkinut peniksen vaurioita ja niihin johtaneita syitä, kertoo yhdysvaltalainen kaapeliuutiskanava MSNBC. Asiasta kertoi Aamulehti.

Kramerin tutkimuksen kohteina olleista penisvaurion kokeneista miehistä puolet oli rikkonut elimensä pettäessään puolisoaan ja suurin osa oli harrastanut seksiä epätyypillisissä olosuhteissa.

Tutkijan selitys syrjähyppyjen ja penisvaurioiden yhteydelle on se, että salaseksiä harrastetaan usein epäsovinnaisissa paikoissa kuten työpaikan vessassa, hississä, autossa tai kylpyhuoneessa. Tällaiseen seksiin liittyy usein epämukavia ja poikkeuksellisia asentoja, ja yhdyntä usein suoritetaan kiireellä.

– Kaiken tämän seurauksena mies ei välttämättä pysty suojaamaan penistään yllättävältä alaspäin suuntautuvalta sysäykseltä, joka johtaa penismurtumaan, Kramer perustelee.

Mikko Lund