Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyys 5 prosenttiin

Kataisen hallituksen tavoite: Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyys 5 prosenttiin

Työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden laskemiseksi hallitus käynnistää mm. seuraavia toimia

-     kestävää kasvua ja työllisyyttä tukevaa elinkeinopolitiikkaa

-     työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta

-     innovaatiopolitiikan uudelleenjärjestely

-     työllisyyttä tukevat veroratkaisut

-     rakennemuutosalueiden ennakointi ja hoito

-     aktiiviset työvoimapoliittiset toimet

-     työn ja sosiaaliturvan yhteensovitus

-     työn ja perheen yhteensovitus

-     nuorten syrjäytymisen ehkäisy

-     opintojen tiivistäminen

-     aikuiskoulutuksen kehittäminen  sekä

-     vaikeasti työllistyvien aseman parantaminen työmarkkinoilla.

Todella kunnianhimoisen työllisyystavoitteen tueksi  hallitus lupaa työvoimapolitiikan uudistamista, kasvua luovia toimia, kuten verotuksen uudistamista ja työllisyyttä tukevia menokohdennuksia. Erityisesti panostetaan rakenteellisiin uudistuksiin, kuten

-     lisäämällä työpanosta työuria pidentämällä ja purkamalla rakenteellista työttömyyttä

-     huolehtimalla työeläkejärjestelmän kestävyydestä ja riittävästä rahoitustasosta

-     parantamalla talouden kasvupotentiaalia, edistämällä yrittäjyyttä ja vähentämällä olennaisesti harmaata taloutta ja

-     uudistamalla kunta- ja palvelurakennetta sekä parantamalla hyvinvointipalvelujen tuottavuuskehitystä.

Hallituskauden puolivälissä tehdään laajempi talousstrategian toteutumisen arviointi ja tämän perusteella tehdään tarvittaessa loppuvaalikauden osalta lisätoimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.

Uusi  työministeri Lauri Ihalainen on luvannut tehostaa työllisyystoimia ja luoda uusia työpaikkoja.   Globaalia maailmaa katsottaessa paljastuu, että kyseessä on kerta kaikkiaan kova tavoite. Toivotan koko hallitukselle ja työministerille onnea ja menestystä vaikeassa tehtävässä.

Kalle Isokallio uskoi Iltalehdessä, että työpaikkoja kyllä syntyy, jos suomalainen työtunti on kilpailukykyinen. Nyt ei ole, joten jotain tarttis tehdä muutakin kuin mitä edellä on luvattu. Yksi tehtävä on tuottavuuden parantaminen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) mukaan Suomen kanta Kreikalta vaadittujen vakuuksien suhteen on "hyvin tiukka".

Urpilainen toisti Suomen näkemyksen ministerikollegoilleen euroryhmän valtiovarainministerien puhelinkokouksessa illalla.

Hän ei halunnut kommentoida Suomen vaatimuksen saamaa vastaanottoa, mutta kertoi keskustelujen edenneen hyvässä hengessä.

Urpilainen arvioi, että Kreikan uudesta apupaketista päästään sopimaan vasta loppukesästä, mahdollisesti elo-syyskuun vaihteessa.

Yle: Vähän tukea

Yle Uutisten tietojen mukaan ainoastaan Slovenia tukee Suomen vaatimuksia vakuuksista. Myös Alankomaat osoittanut myötämielisyyttä vakuusehtoa kohtan. Käytännössä Suomella ei kuitenkaan näytä olevan mitään mahdollisuuksia saada vaatimuksia läpi, Yle väittää.

Suurimmat euromaat, EU:n komissio ja Euroopan keskuspankki ovat vakuuksien sijaan kiinnostuneita ennemminkin sijoittajavastuun totetuttamisesta, Yle kertoo.

Iltalehti pohtii, mitä perussuomalaisten kannatuksesta jäi kansalaiselle käteen

Iltalehti kirjoittaa:

Perussuomalaisten suursuosio rakennettiin muutaman taitavasti valitun teeman ympärille, mutta mitä tästä kaikesta jää kansalaiselle käteen?

Muiden puolueiden on syytä olla valppaana, sillä on todennäköistä, että perussuomalaisten kannatus paisuu vielä nykyisestä, mikäli euromaiden velkakriisi jatkuu, työttömyys pahenee ja kansalaisten ostovoima laskee.

Kesän aikana perussuomalaisten kannattajien rivit ovat suoristuneet ennennäkemättömällä tavalla: puolueen kannatus ja puolueuskollisuus ovat nyt suuremmat kuin koskaan. Kaksi hyvin valittua teemaa, maahanmuutto- ja EU-kriittisyys, on vienyt perussuomalaisia kohti nyt koettua suursuosiota.

Ennen vaaleja perussuomalaiset ratsasti kohti menestystä kansaa koskettavalla maahanmuuttoteemalla. Lokakuussa 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista kannatti tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, lähimpänä kansalaisten maahanmuuttonäkemyksiä oli perussuomalaisten kriittinen linja.

Perussuomalaiset onnistui vaaleissa realisoimaan kytevän potentiaalin; nappasi liikkuvat äänestäjät ja otti historiallisen jytkyvoiton, joka on kesän aikana vain vahvistunut niin, että puolue on nyt Suomen suurin 23 prosentin kannatuksellaan. Juuri ennen vaaleja perussuomalaiset vaihtoi pääteemakseen kansan oikeustajua riepovan EU:n kriisimaiden rahoituskritiikin. Teemasta tuli myös kynnyskysymys perussuomalaisten hallituspaikalle.

Taitavana poliittisena strategikkona kunnostautuneesta Soinista on vaikea uskoa, että hän olisi kieltäytynyt hallituspaikasta, mikäli olisi hallitukseen tosissaan puolueensa halunnut.

Mitä oppositiossa paisuvien perussuomalaisten ennätyskannatuksesta jää konkreettisesti käteen? Äänekäs räksytys ja muiden haastaminen vailla virallista vastuuta Suomen tulevaisuudesta. Samaan aikaan puolue valmistautuu kulisseissa Soinin johdolla tammikuussa 2012 pidettäviin presidentinvaaleihin ja lokakuussa 2012 käytäviin kuntavaaleihin, ja kouluttaa kiireen vilkkaa kenttäväkeään sekä kokemattomia parlamentaarikkojaan tulevia koitoksia varten.

Mikko Lund