Miten käy demokratian?

Miten käy demokratian kuntaliitoksissa?

Demokratian puute, demokratian kaventuminen, ohentuminen ja etääntyminen ovat tavallisimpia ja painavimpia väitteitä kuntaliitoksia vastaan. Totta on, että useamman kunnan laittaminen yhteen kaventaa kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia.

Asia on otettava kerta kaikkiaan vakavasti.

EU:n entinen oikeusasiamies Jacob Söderman on huolissaan kunnallisen demokratian vähentymisestä.

- Olen asunut suurimman osan elämästäni Helsingissä, eikä täällä ole kuntalaisilla käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa. Pomot pyörittävät kuntia. Virastot ja virkamiehet ratkaisevat asiat. Valtuusto on etäinen kuin YK:n yleiskokous, Söderman vertaa.

Kunnallinen demokratia on keskentekoinen. Se perustuu siihen, että vaaleilla valitut luottamushenkilöt, valtuutetut päättävät ja virkamiehet valmistelevat ja laittavat päätökset täytäntöön. Södermanin kritiikki kohdistui valmistelevaan virkakuntaan, jonka valta on lisääntynyt ja valtuustojen sekä luottamushenkilöiden valta kaventunut.

Kuntaliitoksissa on suuri vaara, että valtaa liukuu edelleen luottamushenkilöiltä virkamiehille. Vaara demokratian kaventumisesta on tiedostettava.

Demokratia on vaarassa nykyisissäkin kunnissa. Kuntalaiset eivät koe menoa demokraattiseksi eivätkä luota päättäjiin. Paras todiste tästä on matalat äänestysprosentit kuntavaaleissa. Riihimäki on ollut suorastaan vaalipiirin peränpitäjä äänestysprosenteissa. Riihimäellä vain noin joka toinen on äänestänyt.

On tavoitteellisesti ja tietoisesti lisättävä kuntademokratiaa. Luottamushenkilöiden määrää voidaan lisätä eikä vähentää.

Käyttöön tulee ottaa kaupunginosavaltuustot, joille tulee antaa myös päätösvaltaa. Käyttöön tulee ottaa yhteissuunnittelu ja lähidemokratian lisääminen. Poliittisten kunnallisjärjestöjen toimintaa tulee myöskin kehittää. Tässä muutama pikaresepti  demokratiavajeen hoitamiseen.

Ne tulevat olemaan myös minun ehtoni puhuttaessa Hyri-kaupungista. Demokratia on keskentekoinen, mutta siihen ei tarvitse jäädä. Demokratia tulee nostaa aivan uudelle tasolle.

Kriisikokouksessa sopu hätäavusta Kreikalle

Euroalueen kriisikokouksessa on sovittu 109 miljardin euron uudesta hätäavusta Kreikalle. Sopimuksen nojalla Kreikan lainankorot alenevat alle neljän prosentin ja pankeilta on luvassa lisälainoitusta. Suomen osuus lainasta on runsaat kaksi miljardia euroa, jolle Suomi on saanut vaatimansa vakuudet.
Vakuuksien yksityiskohdista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.
EU-presidentti Herman Van Rompuy sanoo, että Kansainvälinen valuuttarasto IMF on mukana uudessa lainapaketissa, samoin yksityiset sijoittajat - pitkän neuvonpidon jälkeen.
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy laskee, että Kreikka säästää 30 miljardia euroa kymmenessä vuodessa, kun lainankorot alenevat.
Myös yksityinen sektori saatiin pakettiin mukaan, joskin vain vähäisellä osuudella. Yksityiset velkojat, kuten pankit, vakuutuusyhtiöt ja eläkerahastot ovat luvanneet pidentää lainojaan 135 miljardin euron edestä vähintään 15:llä, mutta parhaimmillaan jopa 30 vuodella.
Vuosi siten eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF päättivät 110 miljardin euron lainapaketista velka-ahdingostaan pois pyrkivälle Kreikalle.
Myös Irlannin ja Portugalin lainojen korot alenevat. Asiasta kertoi Yle Uutiset.

Mikko Lund