Mika Myllylä oli mestari

Mika Myllylä oli mestari

Hiihtäjälegenda Mika Myllylä löydettiin tiistaina kuolleena kotoaan Kokkolasta.

Myllylä oli yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä hiihtäjistä.

Mika Myllylän hiihtoura kuitenkin romahti dopingkäryyn Lahden MM-kisoissa 2001, jolloin Myllylä jäi kiinni plasmalaajentajan käytöstä.

Myllylä julkaisi kiinni jäätyään "testamentin" Suomen kansalle ja ilmoitti lopettavansa hiihtämisen.

Myllylä pyytää juhlavassa testamentissa anteeksi virhettään suomalaisilta ja koko urheilevalta maailmalta.

Iltalehti julkaisi   Myllylän testamentin

Testamenttini Suomen kansalle

Tämä on testamentti, jota en koskaan uskonut joutuvani kirjoittamaan. Minut on kohdannut syvä suru. Sydämeni on murtunut, enkä tuskani määrää voi sanoin kuvata. Iso osa maailmaani mureni 28.2.2001, kun sain suureksi järkytyksekseni kuulla Lahden MM-kisoissa antamani doping-näytteen olevan positiivinen. Elämäni pahin painajainen oli alkanut.

Olen elämässäni aina pyrkinyt itse vastaamaan teoistani ja elämääni koskevista asioista, ja niin teen myös nytkin. Huippu-urheilijana minun olisi itse pitänyt ottaa selville ja olla tietoinen saamani aineen johtavan positiiviseen doping-tulokseen. Nyt saan tästä valtavasta erehdyksestä maksaa kalliin hinnan. Mielessäni pyörii monia kysymyksiä, ja vaikka kuinka yritän kapinoida vastaan, en voi tapahtunutta muuttaa.

Uskon, että Jumala tahtoi näin kohdallani käyvän. Sydämeni pohjasta haluan pyytää virhettäni anteeksi Suomen kansalta ja koko urheilevalta maailmalta. Samalla esitän nöyrät kiitokseni kaikille tukijoilleni vuosien varrelta. Te olette perheeni ohella auttaneet minua jaksamaan. Nyt jos koskaan tuki on tarpeen.

Urheilu antoi minulle paljon, paljon se myöskin otti. Nyt ei ole enää kiire. Taistelu on ohi. On aika uuden elämän. Kauan sitten, kun pienenä poikana Tervanevalle ensimmäisen kerran jalkani upotin, alkoi elämässäni suuri seikkailu, josta tuli loputon tuska. Vajosin ja nousin, yhä uudestaan ja uudestaan. Tuhannet litrat hikeä ja kyyneleitä saivat nyt surun sävyt. Sieltä ammensin myös vahvuuden, jonka avulla selviän tästäkin vastoinkäymisestä.

Vielä kerran korviini kantautuu tuon hiljaisen Tervanevan mystinen kutsu.

Nöyränä, kiitollisena ja yksinäisenä vaellan sinne nyt vastatuulessa viimeisen kerran takaisin, polvistun, myönnän tappioni ja pyydän sielulleni rauhaa.

Haapajärvellä maaliskuun 6. päivänä 2001

Mika Myllylä

TAKAA- AJETTU

Demarin blogi 06.07.2011 Kirjoittaja: punikki

”Mika Myllylä ei koskaan voittanut arvokisoissa takaa- ajoa, vaikka pääsikin usein kärkipäässä matkaan. Kaikki voitot tulivat väliaikalähdöistä, joissa saa hiihtää omaa tahtiaan ja joissa jokainen on tasapuolisesti suurennuslasin alla. Toiset hiihtävät itseään tai kelloa vastaan, kuten Mika, toiset haluavat nujertaa vastustajansa. Tosielämässäkin Mika Myllylä oli vainottu, ei vainoaja.
Hiihtokilpailuissa on säännöt, kaikki keinot eivät ole luvallisia. Urheilu on pohjimmiltaan kuitenkin leikkiä, ja karmein kauhuskenaario on se, että häviää. Siviilielämässä silmätikuksi joutunut ei selviä aivan yhtä helpolla. Yksityishenkilönä kiusattava mobataan pidäkkeiden puutteessa usein hengiltä, mutta saman voi näköjään tehdä myös julkisesti kirkkaassa päivänvalossa.
 Mika Myllylä nautti piristeitä kilpaillessaan ja virvokkeita vapaa- aikanaan. Voisiko tekopyhä lehdistö helpompaa maalitaulua toivoa? Ensimmäisessä muistokirjoituksessa kerrottiin Mikan paistatelleen viime aikoina julkisuudessa lähinnä törttöilyjensä ansiosta- ikään kuin julkisuuteen joutuisi jotenkin automaattisesti. Ei joudu, kyllä siellä porttia vartioi juuri se sama sakki, joka äkkäsi Mikan poikkeuksellisen herkkyyden päivää liian myöhään. Kuolinhetkeensä saakka hänen velvollisuutensa oli kestää kaikki se saasta, mikä hänen silmilleen keksittiin heittää- lehdistön vapauden ja lehdenlukijoiden edun nimissä tietenkin.
Oletetaan, että Mika Myllylä kollegansa Nykäsen lailla todella tilasi lehdistön paikalle aina hummailemaan lähtiessään. Olisiko hänen siitä huolimatta ollut siedettävä minkälaista nöyryytystä hyvänsä? Kenen juopottelu yleensäkään herättää yleistä mielenkiintoa tai vahingoittaa yleistä etua niin, että siitä etenkään tässä maassa kannattaa pitää leppymätöntä julkista tiliä?”

Kaarina Kivistö pohtii Demarissa: Muuta ei oo

Paljon on kiinni kuluttajan käytöksestä. Ketjujen valta on huomattuEU:ssakin.

Suomi on ketjujen luvattu maa. Harva asutus edistää ketjuuntumista. Mikä ketju tarjoaa palvelujaan kenenkin kotinurkalla?

Kivistö kirjoittaa:

”Ketjujen suuri valta on jo huomattu EU:ssakin, joka tahtoo Suomen helpottavan uusien yritysten pääsyä palvelumarkkinoille. Aiheellinen toive, jota voitaisiin alkaa toteuttaa vaikkapa karsimalla turhaa byrokratiaa ja nippelimääräyksiä.

Suomen harva asutus edistää ketjuuntumista. Peräseinäjoella ei välttämättä menesty kovin moni palveluntarjoaja. Mutta paljon on kiinni myös kuluttajien käytöksestä.

Ketjujen isot marketit, hotellit ja ravintolat edustivat pitkään nykyaikaa ja eteenpäinmenoa. Edelleenkään suuri osa ihmisistä ei taida nähdä viehätystä ehkä hieman nuhjuisessa kylä- tai kivijalkakaupassa tai pikkukuppilassa. Uusi ja iso houkuttaa ja isojen toimijoiden tarjousten perässä juostaan.

Entistä enemmän on kuitenkin myös meitä, joita miellyttäisi yksilöllinen ja kiinnostava enemmän kuin tehokas massatarjonta. Bonuksena asiakkaan tarpeisiin paneutuva palvelutuokio olisi tervetulleempi kuin muutama euro.

Kuluttaja joutuu näkemään nyky-Suomessa vaivaa voidakseen toteuttaa valinnanvapauttaan. Kesäloma on sopiva ajankohta alkaa suosia muita kuin ketjujen palveluita. Kiireettömän lomalaisen kannattaa malttaa katsella ympärilleen ja poiketa tutuilta reiteiltä. Jos piipahtaa ennakkoluulottomasti pieniin liikkeisiin ja kahviloihin tai vaikka etniseen kauppaan ja ravintolaan, kokee elämyksiä. Melkein kuin olisi ulkomailla käynyt.”

Hyvä ei kelpaa EU:n komissiolle eikä monelle euromaalle

Komissaari Olli Rehnin mukaan monet euromaat ja EU:n komissio suhtautuvat epäillen Suomen vaatimuksiin saada vakuuksia mahdolliselle uudelle Kreikka-lainalle.

Suomi on ehdottanut omaisuudenhoitoyhtiön perustamista Kreikan valtionomaisuuden yksityistämiseksi. Suomi voisi siten saada yhtiön osakkeita uuden lainansa vakuudeksi.

- Komissiossa epäillään vakuuksia. Olemme tehneet perusteellisen selvityksen, ja tähän liittyy merkittäviä oikeudellisia ja teknisiä ongelmia, sanoo komissaari Rehn YLE Uutisten haastattelussa.

Talouskomissaari muistuttaa myös, että Kreikan yksityistämisohjelman toteuttamiseksi on perusteilla virasto.

- Virasto on osa kansainvälisen valuuttarahaston ja EU:n Kreikalle asettamia ehtoja, siis myös Suomen asettamia ehtoja, Rehn sanoo.

Rehnin toiminta herättää monta kysymystä. 

Jutta Urpilainen: Kreikan omaisuutta lainojen vakuudeksi 

Kreikan lainoja varten voidaan perustaa omaisuudenhoitoyhtiö, sanoi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) Ylen Aamu- TV:ssä. Siihen voidaan sijoittaa osa Kreikan omaisuudesta. Yhtiö ja sen osakkeet voisivat toimia panttina ja sitä kautta vakuutena uudelle lainalle. - On arvioitu, että Kreikan omaisuuden arvo on 300 miljardia euroa. Siellä on paljon kiinteistöjä, saaria ja omaisuutta. Urpilaisen mukaan Suomen kanta on saanut kannatusta jo muualla Euroopassa.

Maatalouden ympäristötuki remonttiin

Tuore ympäristöministeri turkulainen Ville Niinistö pitää nykyistä maatalouden ympäristötukea tehottomana. Hänen mukaansa maanviljelijät ovat saaneet tukieuronsa vaikka ympäristönsuojelun kannalta tulos on ollut laiha.

Ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo, että maatalouden tukijärjestelmä remontoidaan uuteen uskoon tällä hallituskaudella. Viime vuonna maanviljelijöille maksettiin ympäristukea noin 340 miljoonaa euroa.

- Tukijärjestelmää tullaan muuttamaan tällä hallituskaudella merkittävästi, niin että ympäristötuet oikeasti vähentävät päästöjä. Ravinnekuormitus täytyy saada vähenemään ja siirtyä yhä enemmän luomutuotantoon, sanoo Niinistö Yle Uutisille.

Euroopan komissio tahtoo vähentää maataloustukien osuutta yhteisön budjetista. Komissio  esittää lähivuosien rahoituskehyksissä maatalousmenojen jäädyttämistä. Tuet vähenisivät nykyisestä lähes neljästäkymmenestä prosentista kolmeenkymmeneen kolmeen vuoteen 2020 mennessä. 

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK pitää suunniteltuja leikkauksia rajuina ja katsoo niiden vaarantavan eurooppalaisen ruoantuotannon. Viljelijöiden etujärjestö ei pidä myöskään lisääntyvästä vihertämisestä eli tukien kytkemisestä yhä enemmän ympäristötoimiin

Mikko Lund