Paavo Väyrynen: Suomen on irrottauduttava eurosta

Paavo Väyrynen: Suomen on irrottauduttava eurosta

 

Suomen on varauduttava irrottautumaan euroalueesta, Paavo Väyrynen (kesk) kirjoittaa blogissaan.

- Euroalueen velkakriisin syventyessä Suomi on joutumassa kantamaan kerta kaikkiaan kohtuutonta taakkaa muiden jäsenmaiden auttamisesta. Samalla itsenäisyytemme uhkaa kaventua, kun euroaluetta kehitetään ylikansallisen liittovaltion suuntaan, Väyrynen kirjoittaa.

Nyt Suomen täytyy varautua irrottautumaan yhtenäisvaluutasta ja ottamaan sen rinnalla käyttöön oma kansallinen rahansa, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.

Konkaripoliitikon mukaan euroalue on hajoamisen partaalla.

- Tällöin tulee pyrkiä siihen, että euroalueeseen jäisivät vain jotkut Keski-Euroopan maat, ja muut EU:n jäsenmaat käyttäisivät euroa yhteisenä rahana oman kansallisen valuuttansa rinnalla, hän kirjoittaa.

 

 

 

HS: Asuntoministeri Krista Kiuru  (sd) lupaa uusille vuokra-asunnoille vuokraa alentavaa tukea

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) lupaa, että uusien vuokra-asuntojen vuokrat laskevat. Kiuru sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtion tukea lisätään niin, että uusien vuokra-asuntojen vuokrat putoavat 3 - 4 euroa neliömetriltä.

Uuden yksiön vuokra laskisi nykytasosta 120 – 160 euroa ja kaksion 180 – 240 euroa kuussa.

Hallituksen on määrä päättää valtion korotetusta korkotuesta vielä syksyn aikana. Ensimmäisiä halvempia vuokra-asuntoja tulisi tarjolle vuoden 2012 lopulla ja vuoden 2013 alussa. Lisätukea annettaisiin vuosittain 3 000 – 4 000 uuden vuokra-asunnon rakentamiseen.

Kiurun mukaan asuminen on kallistunut etenkin metropolialueella kohtuuttoman kalliiksi.

Asuntoministerin johdolla ryhdytään etsimään ensi syksynä uusia vaihtoehtoja rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja.

Taloussanomat: Kreikan kuuri romuttaisi Suomen talouden

On hyvä arvioida, mitä Kreikka- paketin leikkaukset aiheuttaisivat Suomessa. Asiaa on käsitellyt Taloussanomat.

Ankara tukipaketti pitää sisällään 78 miljardin euron säästötoimet. Yli puolet summasta eli noin 50 miljardia euroa tulee valtion omaisuuden myynnistä ja loput 28 miljardia erilaisista menoleikkauksista ja veronkorotuksista. Uusi säästöohjelma tulee viime vuonna toteutettujen noin 12 miljardin euron päälle. Tuolloin muun muassa 80 000 valtion virkamiestä sai potkut ja eläkkeitä leikattiin kymmenellä prosentilla.

Kreikan ohjelman ankaruus korostuu, kun sitä vertaa Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisen hallituksen (1995–1999) leikkausohjelmaan. Suomen lamanjälkeisiä säästöjä pidettiin rajuina, mutta Kreikan säästötavoite on moninkertaisesti kovempi. Saksalaisen Spiegel-lehden laskelmien mukaan viisivuotisen kreikkakuurin säästöt  vastaavat noin 17 prosenttia maan viime vuoden bruttokansantuotteesta.

Suomeen suhteutettuna tämä tarkoittaisi karkeasti ottaen noin 30 miljardin euron säästöjä. Lipposen hallituksen neljän vuoden menoleikkaukset olivat noin 20 miljardia markkaa (noin 3,5 miljardia euroa) eli noin 3,5 prosenttia Suomen vuoden 1995 bruttokansantuotteesta. Uuteen hallitusohjelmaan kirjattu sopeutustavoite tälle vaalikaudelle on 2,5 miljardia euroa, joka koostuu sekä menoleikkauksista että verokiristyksistä.

Säästöohjelma jaetaan tämän jutun journalistisessa yksinkertaistuksessa mittaluokan havainnollistamiseksi karkeasti kahtia, jolloin sekä menoleikkauksista että verokorotuksista pitäisi kerätä viidessä vuodessa noin 15 miljardia euroa.

”Mahdoton
toteuttaa”

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo, että Suomessa ei pystyttäisi kasvattamaan verotuloja niin paljon kuin Kreikassa on tavoitteena.

– Tällaista ei kertakaikkiaan pysty tekemään Suomessa, ainakaan niin, että se tasapainottaisi talouden ja budjetin. Näin kova leikkaaminen johtaisi vain talouden hyvin syvään ja pitkäaikaiseen lamaan, Lehtinen sanoo Taloussanomille.

Hänen mukaansa seurauksena olisi umpikuja. Suuret veronkorotukset voivat päinvastoin johtaa verotulojen laskuun veropohjan supistumisen seurauksena.

– Jos veroperusteita yritetään kiristää näin paljon, se kaikki olisi pois talouden rattaiden pyörityksestä, kulutuksesta ja ostovoimasta, mikä tarkoittaisi suomeksi sitä, että mennään lamaan ja veropohja hupenee alta pois.

Satakunnan Kansa: Kirjailija Arvo Salo on kuollut

Kirjailija, professori Arvo Salo oli kuollessaan 79-vuotias.

Kirjailija, professori ja entinen poliitikko Arvo Salo on kuollut kotonaan Merikarvialla viikonvaihteessa, kertoo Satakunnan Kansa. Salo oli kuollessaan 79-vuotias.

Salo toimi SDP:n kansanedustajana kahteen otteeseen ja oli myös 1980-luvulla toisena kulttuuriministerinä.

Kirjailijana Salo tuli tunnetuksi muun muassa runoistaan ja näytelmistään. Hän kirjoitti muun muassa näytelmän Lapualaisooppera. 

Kaj Chydenius: Salo oli tavattoman taitava sananikkari

Arvo Salon kirjoittama ooppera oli sadankomitealaisen sukupolven teatteritapaus. Ooppera oli samalla lähtölaukaus 1960- ja 70-luvun yhteiskunnalliselle teatterille.

Oopperan ohjasi Kalle Holmberg, ja musiikista vastasi Kaj Chydenius. Arvo Salo lähetti tekstinsä Chydeniukselle, joka teki sävellyksiään armeijan harmaissa.

- Tekstit tulivat tasaiseen tahtiin keltaisella makulatuuripaperilla. Oli valtavan hieno elämys saada ne tekstit, koska niistä heti näki, että tästä tulee sensaatio ilman muuta.

Chydenius kuvailee Saloa elinvoimaiseksi runoilijaksi.

- Silloin kun me tutustuttiin, niin hän oli valtavan elinvoimainen ja charmikas ja edusti uutta tapaa kirjoittaa. Hän oli ensimmäisiä, jotka halusivat tuoda protestilaulun Suomeen.

- Hän oli tavattoman taitava sananikkari, hän tykkäsi kirjoittaa iskeviä tekstejä. Parhaimmillaan ne olivat ihan häikäisevän hyviä, sanoo Chydenius.

 Mikko Lund