Riihimäki ei ole kyennyt uudelleenarviointiin
Aamuposti 23.6. kertoi maan hallituksen aikovan tehdä kuntarakenteen uudistuksen. Lehden mukaan se tulee nostamaan kuntaliitoksen asialistalle myös Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Asiasta kuultuna kaupunginjohtaja Keskiruokanen pitää todennäköisenä, että jollakin aikavälillä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki yhdistyvät. Sen sijaan Hyvinkään ja Riihimäen yhdistymisessä kaupunginjohtaja ei näe järkeä. Keskiruokanen on edelliselläkin vaalikaudella torjunut kuntaliitoksen, vaikka asiantuntevat selvitykset osoittivat liitoksen tarpeelliseksi ja asukkaiden etujen mukaiseksi.
Alueella tehdyt kuntaliitosselvitykset ennakoivat kuntien ylivelkaantumisen ja tulevaisuutta uhkaavan kestävyysvajeen. Riihimäki ei tule selviytymään niistä yksin. Keskiruokanen ja alueen muut kuntajohtajat torjuivat kuntaliitoksen kykenemättä osoittamaan tehdyssä selvityksessä yhtään virhettä. Alueen poliitikot tyytyivät virkamiesten heikkoon esitykseen.
Hyvinkää ja Riihimäki sekä alueen laaja maaseutu eivät kehity ilman riittävän pitkälle meneviä konkreettisia tavoitteita ja innovaatioita. Kaupungit kilpailevat keskenään. Professori Antti Hautamäki on perehtynyt globaalin talouden haasteisiin ja sanoo, että kilpailun sijasta on metsästettävä asukkaiden ja yritysten kumppanuutta. On kyettävä käyttämään hyödyksi koulutettujen ihmisten osaaminen ja into niin hyvin kuin mahdollista. Tulevaisuuden haasteet ovat vaikeita ja muuttuvia ongelmaryppäitä: väestö ikääntyy, resurssikriisi saa uusia muotoja, osaamisvaatimukset kasvavat. Tarvitaan alueen kaikkia voimavaroja. Kaupungin pitäisi osoittaa ihmisille ja yrityksille yhteinen ja innostava maali.
Tähän alueen kuntajohto ei ole kyennyt. Maakuntarajaesteiden poistaminen on koko Hyvinkään ja Riihimäen seudulle tärkeää. Riihimäen tulisi kyetä ennakkoluulottomasti katsomaan uusiksi niin vaalipiiri, sairaanhoitopiiri kuin maakuntakin. Onko kuntajohdosta tähän?
Keskiruokanen ei ole kyennyt tarvittavaan uudelleenarviointiin. Hän ei ole kyennyt huolehtimaan Riihimäen kaupungin ja kaupunkilaisten edusta. Hän on itse asiassa sotkenut kaupungin edun ja oman edun ja turvannut vain omaa virkapaikkaansa. Riihimäen kaupunginvaltuutettujen tulisi kyetä myöntämään tämä puolueeseen katsomatta. Riihimäen ja Hyvinkäänkin etu on kaupunkien tiivis yhteistyö ja liitos.
Jatkosodan alkamisesta 70 vuotta
Jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 25. päivä kesäkuuta eli juhannuspäivänä 1941. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta, Suomen sodanjohto oli hankkeesta perillä. Suomi ilmoitti olevansa puolueeton, mutta antoi kuitenkin Saksan joukkojen käyttää lentokenttiä ja ilmatilaansa hyökkäyksessä. Neuvostoarmeijan pommittaessa Suomen satamia ja kaupunkeja, Suomi katsoi olevansa sodassa.
Hitler julisti maailmalle Suomen taistelevan liitossa im Bunde- Saksan kanssa. Tämä koettiin Suomessa hyvin kiusallisena. Suomelle kiusallinen termi pyrittiin kääntämään muotoon ”kylki kyljessä”. Suomessa korostettiin Suomen käyvän erillistä sotaa Neuvostoliittoa vastaan.
Suomen armeijan päähyökkäys käynnistyi heinäkuun alkupäivinä 1941, jolloin Mannerheim antoi ns. miekantuppipäiväkäskynsä. Ensimmäisessä vaiheessa Karjalan armeijan painopiste oli Laatokalla. Toisen vaiheen tavoitteena oli edetä Karjalan kannaksella vanhalle rajalle. Kolmannessa vaiheessa hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Syvärille ja Äänisjärvelle.
Elokuun loppuun 1941 Karjalan armeija oli saavuttanut vanhan rajan ja keskeiset kaupungit Sortavala, Käkisalmi ja Viipuri oli vallattu. Petroskoi vallattiin 1.10.1941. Joulukuussa 1941 eduskunta liitti talvisodassa menetetyt alueet takaisin Suomeen ja palautti Tarton rauhan rajat.
Vanhan rajan ylittäminen synnytti rintajoukoissa kiivasta keskustelua sodan päämääristä. Sensuuri yritti hillitä keskustelua. Saksalaiset toivoivat Suomelta apua Leningradin valloitukseen. Mannerheim ei tähän suostunut ja joukkojen eteneminen pysäytettiin. Jatkosodan hyökkäysvaihe kesti noin puoli vuotta. Sodan alussa Suomessa uskottiin ”kesäsotaan” ja nopeaan operaatioon Neuvostoliittoa vastaan. Hyökkäysvaiheen jälkeen rintama vakiintui 1941 lopussa ja alkoi kaksi vuotta kestänyt asemasodan vaihe. Jatkosodassa vuoden 1941 loppuun mennessä oli kuollut 25 500 suomalaista ja haavoittunut noin 50 000.
Jatkosodan alussa presidentti Risto Ryti piti puheen, jossa hän totesi Neuvostoliiton tarkoituksena olevan maamme itsenäisyyden tuhoaminen ja kansamme orjuuttaminen. Suomella oli kuitenkin rinnallaan Suur- Saksan sotavoimat ”nerokkaan johtajansa valtakunnankansleri Hitlerin komennossa”.
Näin Suomen valtiojohto silloin.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti