Aamuposti: Jo parikymppiset sairastuvat ihosyöpään
Aamuposti kertoi eilen tärkeästä havainnosta. Yhä useammat ja yhä nuoremmat sairastuvat ihosyöpään. Rusketusta ihannoiva kulttuuri ja etelänmatkojen yleistyminen viime vuosikymmenten aikana ovat johtaneet ihosyöpien lisääntymiseen. Melanoomaa eli tummasolusyöpää tavattiin vuonna 2008 vajaa tuhat, mutta viime vuonna jo 1600 uutta tapausta.
Melanooma on ihosyövistä vaarallisin ja sitä saattaa esiintyä hyvin nuorillakin henkilöillä. Sairastumisten keski- ikä on 60- vuotta, mutta se on myös 20- 29 -vuotiaiden toiseksi yleisin syöpä.
Oletko Sinä suojautunut aurinkoa vastaan? Oletko suojannut lapsesi auringon UV- säteilyltä? Vanhemmilla on erityinen vastuu itsestään ja lapsistaan.
Itseään ja ihoaan ei kannata missään tapauksessa polttaa.
Olkaa varovaisia auringon kanssa!
Kreikkaa ajetaan läpi todellisen mankelin
Uutispäivä Demari valaisee Kreikan tilannetta ja kertoo, minkälainen mankeli Kreikkaa ja kreikkalaisia nyt pyörittää. Mikä on se muutos, jota EU säästötoimena ajaa? Viidennes valtion väestä pihalle. Eläkeikä nousee. Kreikka maksoi veloistaan tammi- toukokuussa korkoa 5,8 miljardia euroa. Kreikan ahdingon suuruutta on ulkopuolisen vaikea käsittää.
EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston asiantuntijoiden viimeisimmän tarkastusraportin mukaan maa maksoi tammi-toukokuussa koko ajan kasvavasta velastaan korkoja 5,8 miljardia euroa. Se oli viidesosa kaikista valtion menoista ja 30 prosenttia tuloista.Jos Suomessa valtion budjettiin olisi tälle vuodelle jouduttu kirjaamaan korkomenoihin vastaavankokoinen summa suhteessa tuloihin, se olisi ollut lähes 13 miljardia euroa. Nyt sinne on kirjattu vajaat kaksi miljardia euroa.
Kreikassa ei ainoastaan valtio ole velkaantunut. Kotitalouksien luottojen määrä kasvoi ennen kriisiä viidenneksen vuosivauhtia. Suomessakin kotitalouksien velkaantumisesta kannettiin huolta, mutta lainasumman kasvu oli meillä lähes puolta hitaampaa. Nyt Kreikassa 11 prosenttia luotoista on järjestelemättömiä eli niiden maksusuorituksissa on vaikeuksia. 1990-luvun laman aikana meillä järjestelemättömien luottojen osuus nousi lähes samalle tasolle.
Viidennes valtion väestä pihalle
Kreikka on lainarahan saamiseksi joutunut hyväksymään hirvittävän saneerausohjelman, jolla säästöjen ohella muutetaan rakenteita. kreikka voi saada esimerkiksi sähköisen lääkereseptin ennen kuin Suomi.
Suomessa uuden hallituksen ohjelmassa on yhteensä 2,5 miljardin euron menoleikkaukset ja veronkiristykset neljän vuoden aikana. Kreikan ohjelma Suomen mittakaavassa vastaisi yhteensä noin 20 miljardin euron veronkorotuksia ja leikkauksia.
!990-luvun laman jälkihoitona Lipposen I hallituksen ohjelmaan kirjattiin 20 miljardin silloisen markan menojen leikkaukset neljässä vuodessa. Se oli noin 3,5 prosenttia vuoden 1995 kansantuotteesta. Kreikan saneerausohjelman leikkausten ja veronkorotusten arvioitiin alun perin olevan noin kymmenen prosenttia kansantuotteesta.
Kreikan julkista sektoria on tarkoitus saneerata monin tavoin. Valtion työntekijämäärä on tarkoitus viidessä vuodessa pienentää viidenneksellä eli 150 000 ihmisellä.
Suomessa samanlainen suhteellinen osuus valtion ja kuntien työntekijämäärässä merkitsisi runsaan sadantuhannen työntekijän vähentämistä.
Tänä vuonna Kreikassa saa palkata julkiselle sektorille vain yhden uuden työntekijän kymmentä eläkkeelle lähtenyttä kohti. Ensi vuodesta eteenpäin saa palkata yhden uuden jokaista viittä eläkkeelle lähtijää kohti.
Eläkeikä nousee jatkuvasti
Julkisella sektorilla on leikattu myös palkkoja ja muita etuuksia. Palkkojen leikkauksia ei ole ulotettu yksityiselle sektorille, mutta ilman sitäkin palkat siellä laskivat viime vuonna 2,5 prosenttia. Työehtoja koskevaa lainsäädäntöä on kutienkin tarkoitus löysätä monin tavoin, jotta julkisella puolella tehdyt toimet säteilisivät sinnekin.
Tosin palkat myös nousivat Kreikassa ennen talouskriisiä yli kymmenen prosentin vuosivauhtia ja julkinen sektori toimi koko 2000-luvun palkkajohtajana. Sen palkkamenot kaksinkertaistuivat vuoteen 2008 mennessä, kun kansantalous kasvoi vain 75 prosenttia.
Eläkejärjestelmän pelastamiseksi eläkeikää on nostettu. Jos eläkemenot kasvavat asetettua rajaa enemmän, eläkkeitä leikataan. Vuodesta 2020 eteenpäin eläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen. Tällaista muutosta EU ajaa muuallakin.
Mikko Lund
Kreikassa ei ainoastaan valtio ole velkaantunut. Kotitalouksien luottojen määrä kasvoi ennen kriisiä viidenneksen vuosivauhtia. Suomessakin kotitalouksien velkaantumisesta kannettiin huolta, mutta lainasumman kasvu oli meillä lähes puolta hitaampaa. Nyt Kreikassa 11 prosenttia luotoista on järjestelemättömiä eli niiden maksusuorituksissa on vaikeuksia. 1990-luvun laman aikana meillä järjestelemättömien luottojen osuus nousi lähes samalle tasolle.
Viidennes valtion väestä pihalle
Kreikka on lainarahan saamiseksi joutunut hyväksymään hirvittävän saneerausohjelman, jolla säästöjen ohella muutetaan rakenteita. kreikka voi saada esimerkiksi sähköisen lääkereseptin ennen kuin Suomi.
Suomessa uuden hallituksen ohjelmassa on yhteensä 2,5 miljardin euron menoleikkaukset ja veronkiristykset neljän vuoden aikana. Kreikan ohjelma Suomen mittakaavassa vastaisi yhteensä noin 20 miljardin euron veronkorotuksia ja leikkauksia.
!990-luvun laman jälkihoitona Lipposen I hallituksen ohjelmaan kirjattiin 20 miljardin silloisen markan menojen leikkaukset neljässä vuodessa. Se oli noin 3,5 prosenttia vuoden 1995 kansantuotteesta. Kreikan saneerausohjelman leikkausten ja veronkorotusten arvioitiin alun perin olevan noin kymmenen prosenttia kansantuotteesta.
Kreikan julkista sektoria on tarkoitus saneerata monin tavoin. Valtion työntekijämäärä on tarkoitus viidessä vuodessa pienentää viidenneksellä eli 150 000 ihmisellä.
Suomessa samanlainen suhteellinen osuus valtion ja kuntien työntekijämäärässä merkitsisi runsaan sadantuhannen työntekijän vähentämistä.
Tänä vuonna Kreikassa saa palkata julkiselle sektorille vain yhden uuden työntekijän kymmentä eläkkeelle lähtenyttä kohti. Ensi vuodesta eteenpäin saa palkata yhden uuden jokaista viittä eläkkeelle lähtijää kohti.
Eläkeikä nousee jatkuvasti
Julkisella sektorilla on leikattu myös palkkoja ja muita etuuksia. Palkkojen leikkauksia ei ole ulotettu yksityiselle sektorille, mutta ilman sitäkin palkat siellä laskivat viime vuonna 2,5 prosenttia. Työehtoja koskevaa lainsäädäntöä on kutienkin tarkoitus löysätä monin tavoin, jotta julkisella puolella tehdyt toimet säteilisivät sinnekin.
Tosin palkat myös nousivat Kreikassa ennen talouskriisiä yli kymmenen prosentin vuosivauhtia ja julkinen sektori toimi koko 2000-luvun palkkajohtajana. Sen palkkamenot kaksinkertaistuivat vuoteen 2008 mennessä, kun kansantalous kasvoi vain 75 prosenttia.
Eläkejärjestelmän pelastamiseksi eläkeikää on nostettu. Jos eläkemenot kasvavat asetettua rajaa enemmän, eläkkeitä leikataan. Vuodesta 2020 eteenpäin eläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen. Tällaista muutosta EU ajaa muuallakin.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti