Suomen aselaki uudelleen valmisteltavaksi
Norjan tragedian seurauksena myös Suomen aselakia arvioidaan uudelleen. Aselainsäädännön jatkoa arvioidaan sisäasiainministeriön johtoryhmän kokouksessa ensi viikon alussa, kertoo Ylen TV-uutisten erikoislähetyksessä vieraillut poliisijohtaja Pentti Saira.
- Uuteen hallitusohjelmaan on merkitty aselain toinen paketti, jota valmistellaan parhaillaan. Paketin osalta ei ole käyty vielä syvempiä keskusteluja, mutta tähänkin palataan nyt johtoryhmän kokouksessa, Saira sanoo.
Aselain viimeisimmät muutokset astuivat voimaan kesäkuun alussa. Lakiuudistus kiristi erityisesti käsiaseiden saantia sekä nosti käsiaselupien myöntämisen ikärajan 20 vuoteen. Lakimuutoksen aseluvan hakijat ovat myös joutuneet soveltuvuustestiin.
Aiempiin aselain kiristyksiin vaikuttivat Jokelassa ja Kauhajoella tapahtuneet kouluampumiset.
Aselain viimeisimmät muutokset astuivat voimaan kesäkuun alussa. Lakiuudistus kiristi erityisesti käsiaseiden saantia sekä nosti käsiaselupien myöntämisen ikärajan 20 vuoteen. Lakimuutoksen aseluvan hakijat ovat myös joutuneet soveltuvuustestiin.
Aiempiin aselain kiristyksiin vaikuttivat Jokelassa ja Kauhajoella tapahtuneet kouluampumiset.
Katainen Norjan joukkosurmasta: Järjetön ja tuomittava teko
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) uskoo, että Norjan järkyttävät uutiset koskettavat syvästi jokaista suomalaista.
- Norja on tänään meidän kaikkien mielissämme.
Kataisen mukaan Suomen viranomaiset ja hallitus seuraavat Norjan tilannetta tarkasti.
Katainen kutsuu joukkomurhaa järjettömäksi ja erittäin tuomittavaksi teoksi. Useiden muiden poliitikoiden tavoin hän sanoo, että avoimen yhteiskunnan ja demokratian arvoista ei pidä tinkiä, vaikka niitä kohtaan hyökättäisiin.
- Norjan pääministeri Jens Stoltenberg on osoittanut vahvaa johtajuutta tässä vaikeassa tilanteessa. Olen välittänyt hänelle tapahtuneen johdosta surunvalitteluni kaikkien suomalaisten puolesta.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) välittivät suruvalittelunsa Norjaan jo eilen perjantaina.
Kataisen mukaan Suomen viranomaiset ja hallitus seuraavat Norjan tilannetta tarkasti.
Katainen kutsuu joukkomurhaa järjettömäksi ja erittäin tuomittavaksi teoksi. Useiden muiden poliitikoiden tavoin hän sanoo, että avoimen yhteiskunnan ja demokratian arvoista ei pidä tinkiä, vaikka niitä kohtaan hyökättäisiin.
- Norjan pääministeri Jens Stoltenberg on osoittanut vahvaa johtajuutta tässä vaikeassa tilanteessa. Olen välittänyt hänelle tapahtuneen johdosta surunvalitteluni kaikkien suomalaisten puolesta.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) välittivät suruvalittelunsa Norjaan jo eilen perjantaina.
Tuomioja: Norjan veriteot olivat isku norjalaista sosialidemokraattista hyvinvointivaltiota vastaan
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Norjan veriteot olivat isku norjalaista sosiaalidemokraattista hyvinvointivaltiota vastaan.
- Kun pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvoperustaa vastaan käydään häikäilemättömän väkivallan keinoin ja silmittömän ihmisvihan vallassa, on tärkeää, että emme anna hyökkääjille tuumaakaan periksi arvojemme puolustamisessa, Tuomioja kirjoittaa verkkoblogissaan.
Ministeri Tuomioja toteaa, että vapaassa yhteiskunnassa ei koskaan voida taata täydellistä turvallisuutta ja koskemattomuutta ilman, että tämän takaamiseksi tarkoitetut järjestelyt muuttuvat vapautta ja koskemattomuutta loukkaaviksi.
- Vastuuton puuttumattomuus ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. Vaikka aselainsäädännön tiukentaminen ja vihapuheeseen puuttuminen eivät koskaan pysty estämään kaikkia väkivallantekoja, voivat ne kuitenkin vähentää merkittävästi niiden todennäköisyyttä ja laajuutta.
Ministeri Tuomioja toteaa, että vapaassa yhteiskunnassa ei koskaan voida taata täydellistä turvallisuutta ja koskemattomuutta ilman, että tämän takaamiseksi tarkoitetut järjestelyt muuttuvat vapautta ja koskemattomuutta loukkaaviksi.
- Vastuuton puuttumattomuus ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. Vaikka aselainsäädännön tiukentaminen ja vihapuheeseen puuttuminen eivät koskaan pysty estämään kaikkia väkivallantekoja, voivat ne kuitenkin vähentää merkittävästi niiden todennäköisyyttä ja laajuutta.
Urpilaiselta suruvalittelut Norjan Stoltenbergille
DP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on lähettänyt surunvalittelut Norjan pääministerille ja työväenpuolueen puheenjohtajalle Jens Stoltenbergille eilisen perjantain väkivallantekojen vuoksi.
Urpilainen kirjoittaa, että hirmutöiden suuruutta on vaikea ymmärtää.
- Hyökkäys nuorten kesäleirille on käsittämättömän alhainen teko. Isku hallintokortteliin on avoin hyökkäys Norjan valtiota kohtaan.
- Elämme mukana tuskassanne. Väkivaltaisten ääriainesten toiminnalle on koko Euroopassa laitettava päättäväisesti piste. Olemme valmiita olemaan tukenanne ja puolustamaan avointa yhteiskuntaa rinnallanne.
- Hyökkäys nuorten kesäleirille on käsittämättömän alhainen teko. Isku hallintokortteliin on avoin hyökkäys Norjan valtiota kohtaan.
- Elämme mukana tuskassanne. Väkivaltaisten ääriainesten toiminnalle on koko Euroopassa laitettava päättäväisesti piste. Olemme valmiita olemaan tukenanne ja puolustamaan avointa yhteiskuntaa rinnallanne.
2000-luvulla joukkosurmia lähes vuosittain Euroopassa
Suuria määriä ihmisiä on surmattu 2000-luvulla Euroopassa niin riitojen päätteeksi kuin pommi-iskuissa. Surmia on tehty viime vuosina myös muun muassa kouluissa. Monessa tapauksessa surmaaja on tappanut myös itsensä. YLE Uutiset kokosi menneinä vuosikymmeninä järkyttäneitä tapauksia.
2000-luku
2011 32-vuotias norjalaismies tappoi ainakin 84 ihmistä Norjan työväenpuolueen nuortenleirillä Utøyan saarella. Miestä epäillään myös Oslon keskustan pommi-iskuista, joissa kuoli seitsemän ihmistä tunteja ennen saaren joukkosurmaa.2010 Kuusi romaniperheen jäsentä ja yksi ulkopuolinen kuolivat Bratislavassa Slovakiassa, 14 ihmistä haavoittui. Ampuja surmasi itsensä.
2010 Derrick Bird ampui useissa kaupungeissa Cumbrian maaseudulla Britanniassa. 12 ihmistä kuoli ja 11 haavoittui. Bird tappoi itsensä.
2009 17-vuotias tappoi yhdeksän opiskelijaa ja kolme opettajaa koulussa lähellä Stuttgartia Saksassa. Hän kuoli myöhemmin tulitaistelussa poliisin kanssa.
2009 Ibrahim Shkupolli surmasi entisen naisystävänsä tämän kotona ja naisen neljä kollegaa kauppakeskus Sellossa Espoossa.
2008 Matti Saari surmasi kymmenen ihmistä ja itsensä kauhajokelaiskoulussa.
2007 Pekka-Eric Auvinen ampui kuusi opiskelijaa, kouluterveydenhoitajan ja rehtorin sekä itsensä Jokelassa.
2005 Neljä itsemurhapommittajaa Lontoon liikennevälineissä tappoi 52 ihmistä ja haavoitti 700.
2004 Kymmenen pommia tappoi Madridin lähijunien aamuruuhkassa Espanjassa 191 ihmistä. 1 700 loukkaantui.
2002 Petri Gerdt räjäytti pommin Vantaalla Myyrmannin kauppakeskuksessa. Seitsemän kuoli ja 80 loukkaantui.
2002 Erfurtissa itäisessä Saksassa 19-vuotias Robert Steinhauser tappoi 12 opettajaa, sihteerin, kaksi oppilasta ja poliisin lukion tiloissa. Hän ampui itsensä.
1990-luku
1996 Thomas Hamilton ampui Dunblanen kaupungissa Skotlannissa 16 lasta ja heidän opettajansa sekä itsensä.1995 16-vuotias surmasi Cuersin kaupungissa Ranskassa 16 ihmistä ja itsensä riideltyään vanhempiensa kanssa.
1980-luku
1989 Ranskalaisviljelijä tappoi 14 ihmistä mukaan lukien perheenjäseniään Luxiolin kylässä Ranskassa.1987 Michael Ryan, 27 ampui Hungerfordin kaupungissa Britanniassa 16 ihmistä ja haavoitti 11:tä, ennen kuin ampui itsensä.
Norjan tapahtumat ovat herättäneet tarpeen keskustella terrorismista ja sen taustoista
Ville Jalovaara kirjoittaa Demarissa:
Lauantain aikana kerrottiin, että iskujen takana oli Oslon poliisin luonnehdinnan mukaan ”äärioikeistolainen kristillinen uskonkiihkoilija”. Ampujan Internetiin lataamasta aineistoista ilmeni, että hän on saanut sairaaseen aatemaailmaansa virikkeitä keski-ajan ristiretkeläisideologiasta. Ruotsalaisen Dagen lehden Internet-sivun mukaan ampuja oli luonnehtinut Norjan nykyistä luterilaista kirkkoa vitsiksi. Hän arvosteli pappeja, jotka marssivat farkuissa Palestiinan puolesta, luonnehti kirkkoja kauppakeskuksiksi ja vaati paluuta katolisen kirkon yhteyteen.
Ääri-islamististeiksi itsensä nimenneiden terroristien tekemien iskujen jälkeen tapahtumiin täysin osattomat islamin uskonoppineet ovat viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan joutuneet eripuolilla maailmaa sanoutumaan irti terrori-iskuista ja toteamaan, ettei tekoja voida mitenkään perustella heidän uskolla. Miten on nyt asian laita, kun iskujen tekijä on luonnehdittu ”äärioikeistolaiskeksi kristilliseksi uskonkiihkoilijaksi ”? Vaikka hänen sairaan mielensä aikaansaamia tekoja ei voi mitenkään perustella kristinuskon opetuksilla, pitäisikö kirkkojen johtajien ottaa asiaan kantaa?
Norjan murhenäytelmä osoittaa, että olipa uskonnollinen äärifundamentalismi varustettu millä tahansa etumerkillä, sen vaikutukset voivat olla pahimmillaan hyvin tuhoisat. Tämä on aihe, josta on syytä laajasti keskustella.
Näin Ville Jalovaara ihan eleettömästi ja rehellisesti pohtii,että "olipa uskonnollinen äärifundamentalismi varustettu millä tahansa etumerkillä, sen vaikutukset voivat olla pahimmillaan hyvin tuhoisat. Tämä on aihe, josta on syytä laajasti keskustella."
Olen samaa mieltä. Lisäksi olen sitä mieltä, että niin tämä kuin muutkin terroriteot on aina jyrkästi tuomittava, Oman nuoruuteni sanoma oli, jota en halua hukata, Lapualaisoopperan sanoin, "väkivaltaa emme tahdo, väkivaltaa emme tee".
Mikko Lund
Ääri-islamististeiksi itsensä nimenneiden terroristien tekemien iskujen jälkeen tapahtumiin täysin osattomat islamin uskonoppineet ovat viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan joutuneet eripuolilla maailmaa sanoutumaan irti terrori-iskuista ja toteamaan, ettei tekoja voida mitenkään perustella heidän uskolla. Miten on nyt asian laita, kun iskujen tekijä on luonnehdittu ”äärioikeistolaiskeksi kristilliseksi uskonkiihkoilijaksi ”? Vaikka hänen sairaan mielensä aikaansaamia tekoja ei voi mitenkään perustella kristinuskon opetuksilla, pitäisikö kirkkojen johtajien ottaa asiaan kantaa?
Norjan murhenäytelmä osoittaa, että olipa uskonnollinen äärifundamentalismi varustettu millä tahansa etumerkillä, sen vaikutukset voivat olla pahimmillaan hyvin tuhoisat. Tämä on aihe, josta on syytä laajasti keskustella.
Näin Ville Jalovaara ihan eleettömästi ja rehellisesti pohtii,että "olipa uskonnollinen äärifundamentalismi varustettu millä tahansa etumerkillä, sen vaikutukset voivat olla pahimmillaan hyvin tuhoisat. Tämä on aihe, josta on syytä laajasti keskustella."
Olen samaa mieltä. Lisäksi olen sitä mieltä, että niin tämä kuin muutkin terroriteot on aina jyrkästi tuomittava, Oman nuoruuteni sanoma oli, jota en halua hukata, Lapualaisoopperan sanoin, "väkivaltaa emme tahdo, väkivaltaa emme tee".
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti