Venäjän media suhtautuu kriittisesti Putiniin

Venäjän media  suhtautuu kriittisesti  Putiniin

Putinia verrataan Venäjällä Brežneviin

Venäjä on meille Suomessa arvoitus. Vain harva osaa venäjää ja pystyy lukemaan venäjänkielisiä lehtiä tai kirjallisuutta. Venäläismedia ei innostu Vladimir  Putinin uudesta presidenttikaudesta. Putinia verrataan jo pysähtyneisyyden symboliin. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sinikukka Saari arvioi  Kansan Uutisten viikkolehdessä  ja Kai Hirvasnoron haastattelussa, että Venäjän nykyinen vakaus on muuttumassa pysähtyneisyydeksi. Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapuristo ja Venäjä- tutkimusohjelmassa työskentelevä  Saari sanoo olevansa yllättynyt venäläismedian kriittisestä suhtautumisesta Putiniin. Nykyisin pääministerinä toimiva Putin ilmoitti presidenttiehdokkuudestaan syyskuussa. Sen jälkeen julkista keskustelua on hallinnut sana stagnaatio, pysähtyneisyys.

Nyky- Venäjällä ja Neuvostoliitolla paljon yhtäläisyyksiä

Saaren mukaan nyky-Venäjästä ja 1970-luvun Neuvostoliitosta on helppo löytää yhtäläisyyksiä. Niitä ovat jatkuvasti lisääntyvä korruptio, kansalaisten oikeusturvan kiistattomat heikkoudet, poliittinen vaihtoehdottomuus sekä innovatiivisuuden ja dynaamisuuden puute taloudessa. Nämä kaikki vahvistavat yleistä pessimismiä tulevaisuuden suhteen.

Listaan voi lisätä vielä maan ikääntyvän johdon. Putin täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Jos hän hallitsee presidenttinä taas kaksi kautta, hän poistuu näyttämöltä 72-vuotiaana.

”Brežnevin kaudessa paljon hyvää”

Putinin lehdistösihteeri Dimitri Peskov sanoi äsken tv-haastattelussa, että Brežnevin aika olikin positiivinen jakso Neuvostoliiton historiassa ja tätä pitäisi kunnioittaa perustan luomisesta maan nykyiselle maataloudelle ja teollisuudelle. Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden menestyksen pohja luotiinkin hänen kaudellaan.

Peskov ei ole mielipiteineen yksin. Mielipidetiedustelussa 44 prosenttia venäläisistä piti Brežnevin aikaa kokonaan tai osittain myönteisenä. Monet muistelevat nostalgisesti maan supervalta-asemaa, ilmaista koulutusta ja terveydenhuoltoa, mutta unohtavat, että Moskovassa sipuleitakin joutui jonottamaan tuntikausia.

Sinikukka Saaren mukaan akateemisissa piireissä Brežnevin kautta pidetään kuitenkin myrskyä edeltäneenä tyynenä. Silloin oli aina vain vaikeampaa peitellä maan talouden kurjaa tilaa ja korruptoitunutta poliittista järjestelmää.

Muutoksia ei lähiaikoina

Kritiikistä huolimatta Sinikukka Saari ei usko  muutoksiin lähiaikoina.

– Hallinnon legitimaation rapautuminen ei ole kuitenkaan johtanut merkittäviin muutospaineisiin. Monet historialliset, rakenteelliset ja sosiologiset tekijät tukevat hallinnon pysyvyyttä ja ehkäisevät laajamittaisia kansalaisprotesteja, hän kirjoittaa.

– Nyky-Venäjän tragedia on heikko hallinto, joka ei kykene uudistumaan ja tehostamaan itseään. Samalla hallinto on kuitenkin tarpeeksi vahva estämään muiden poliittisten vaihtoehtojen vahvistumisen ja nousemisen haastajan asemaan.

Saaren mukaan Venäjällä eletään kaksoistodellisuudessa. Kansan paineen puuttuessa eliitti saa hallita maata mielensä mukaan. Hallinnon legitimiteetti on kuitenkin hataralla pohjalla, koska kansa on samaan aikaan niin etäällä eliitistä.

Välinpitämättömyydestä kertoo mielipidetiedustelu, jonka mukaa 41 prosentille venäläisistä Putinin paluu presidentiksi on samantekevää. Tyytymättömimmätkin harkitsevat  protestiksi maasta muuttoa, kirjoittaa  Kai Hirvasnoro  tutkija Sinikukka Saareen perustuen Kansan Uutisissa.

Hyvä, että Kansan Uutiset  silloin tällöin kirjoittaa Venäjästä!

Demari: Pankkien työsulku voi johtaa rikostutkintaan

Uutispäivä Demari tietää, että pankkien työsulku voi johtaa rikostutkintaan. Ylempien toimihenkilöiden YTN valmistelee rikoskannetta pankkeihin työsulun julistanutta Finassialan keskusliittoa vastaan. Myös STTK:lainen  ERTO harkitsee vastatoimia.

Ay- järjestöt ovat raivostuneet FK:n ilmoittaman  työsulun rajoituksia vastaan. Niiden mukaan sulku koskee vain kahden ammattiliiton  ja yhden työntekijäjärjestön jäseniä. Hämmästystä aiheutti sekin, että sulun piiriin kuuluvat nordealaiset, vaikka he eivät ole jättäneet työtaisteluvaroitusta.

- Tämä sotii perustuslain ja työsopimuslain syrjintäkieltoa vastaan, sanoo YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi  Uutispäivä Demarissa.

Mikko Lund