Mitä se Ollila tahtoo?

Mitä se Ollila tahtoo?

EVA: n puheenjohtaja Jorma Ollila vaatii lisää joustavuutta palkkaukseen ja muihin työehtoihin (HS 16.11.).  EVA on laskenut, että nykyiseen tuotantoon riittäisi 150 000 työntekijää pienempi porukka. Jo aiemmin ETLA on vaatinut Saksan mallia. Siellä voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksia huonommista palkoista ja heikentää työttömyysturvaa. Varmasti voidaan seuraavaksi odottaa suuria irtisanomisia tuottavuuden parantamisen nimissä. Ollilan mukaan pehmoilut on nyt pehmoiltu  ja on siirryttävä saneeraukseen talouskasvun hiipuessa. Tämä on kovaa, kylmää ja ihmisistä piittaamatonta puhetta.

Voidaan kysyä, mikä on näille kapitalistien juoksupojille riittävästi.

Tuottavuuden romahdus on synnyttänyt uhkaavan työttömyyspommin, varoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA). Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuore raportti varoitta "suuresta kuopasta", johon Suomi putoaa. Tämä kuoppa on yritysten tuottavuuden "romahdus".

Tulevaisuudelta odotetaan vain kituliasta kasvua koko maailmantaloudessa. Tehtaissa on liikaa väkeä. Nykyiseen tuotantoon riittäisi EVA:n mukaan 150 000 henkilöä pienempi porukka. Suomen tuottavuuden nousu oli kiivainta 1990-luvun alussa. Silloin porukkaa kyykytettiin ja laitettiin pihalle. Suunnitellaanko nyt samaa?

Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta esittää  kaksi syytä, miksi yritykset ovat pitäneet kiinni työntekijöistään tuottavuuden kustannuksella (Ks. Helsingin Sanomat 17.11.). ”Ehkä yritykset ovat alkaneet kantaa aikaisempaa enemmän sosiaalista vastuuta ja pitävät töissä väkeä taloudellisista tappioista välittämättä”, arvelee Maliranta. ”Toinen syy voi olla, että yritykset uskovat, että tulevaisuudessa on vahvaa kasvua.”

Maliranta maalaa synkän tulevaisuuskuvan. Suomessa on työttömyyspatoutuma, sillä yrityksissä on 150 000 ylimääräistä työntekijää.

Tuottavuuteen vaikuttaa hyvin olennaisesti myös johtaminen. Se on Suomessa niin yrityksissä  kuin julkisessa hallinnossa  tunnetusti  heikkoa. Henkilöstö voi huonosti. Näin on yrityksissä ja julkisessa hallinnossa.  Mitä huonon johtamisen pohjalta voi muuta odottaa?

Ollilan puheet  eivät kuulosta harkituilta hyvän johtajan puheilta. Miten Ollila kuvittelee teollisuustyöväestön innostuvan tuottavuuden kohottamiseen tällaisten puheiden jälkeen?

Huonosti taitaa Suomelle käydä, jos teollisuusjohtajien mielipiteet ovat näin autoritaarisia, ylhäältä alas katsovia.

Mikä on SAK:n vastaus tähän? Mitä teollisuusliitoissa TUUMATAAN?

Kansalaisten kritiikki kasvaa

Usko demokratiaan horjuu

Hyvin ei mene hallituksellakaan. Lähes puolet suomalaisista, 46 prosenttia on tyytymättömiä Jyrki Kataisen (kok) hallitukseen. Vain 36 prosenttia antaa hallitukselle hyvän arvosanan. Asia käy ilmi TNS  Gallupin julkaisemasta puoluebarometristä, josta kertoi Helsingin Sanomat 17.11.

Tutkimuksen mukaan demokratian toimivuutta epäilevien osuus on noussut huhtikuun 24 prosentista 35 prosenttiin. Silti enemmistön 55 prosentin mielestä demokratia toimii Suomessa hyvin. Vain 30 prosenttia luottaa siihen, että kansalaisten mielipiteet otetaan puolueiden kautta päätöksenteossa huomioon. Epäuskoisten määrä on noussut  59 prosenttiin.

Tässä on haastetta kerrassaan puoluelaitokselle. Puolueista  on tullut omaa elämäänsä viettävä porukka, jolla on kovin vähän tekemistä tavallisten ihmisten kanssa.

Mikko Lund