Perheistä ja lapsista huolehdittava

Perheistä ja lapsista huolehdittava

Perheistä ja lapsista ei ole kovin seksikästä kirjoittaa näinä ankeina aikoina. Julkinen talous on kriisissä. Moni perhe voi huonosti. Kysymys ei ole vain ns. pahoinvoinnista , vaan myös oikeista perheiden taloudellisista ongelmista. Pankit ovat antaneet ns. löysää rahaa ja taloudellisessa taantumassa sitoumuksista ei enää selvitä. Liian usein on kysymys elämänhallinnan ongelmista. Ei hallita arkielämän rahankäyttöä eikä tyydytä perinteiseen niukkuuteen. Turvaudutaan herkästi kaupungin palvelujärjestelmään, jos sieltä saataisiin apua.

Riihimäellä kaupungin palvelujärjestelmä törmää selviin perheiden ongelmiin. Riihimäellä on yksinhuoltajaperheiden keskimääräistä suurempi määrä valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna. Yksinhuoltajat tarvitsevat tukea. He ovat yksi riskiryhmä. Tampereen selvityksissä on huomattu, että yksinhuoltajat ovat yliedustettuina lastensuojelupalveluissa. Yksinhuoltaja on 6 kertaa useammin palvelun piirissä kuin väestö keskimäärin.

Lastensuojeluilmoitukset ovat kasvaneet. Vuonna 2010 ilmoituksia 436 ja vuonna 2011 lokakuun loppuun mennessä jo 519 ilmoitusta. Suurin ilmoittaja on poliisi. Jotakin se kertoo riihimäkeläisten perhe-elämästä, osassa perheitä voidaan tosi huonosti. Kanssaihmiset puuttuvat ilmoituksen avulla asiaan.

Riihimäellä on tehty lastensuojelutarpeen selvityksiä hälyyttävän vähäinen määrä . Hausjärvellä on tehty enemmän selvityksiä kuin Riihimäellä ja Lopella. Selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Lastensuojelun henkilöresursseista johtuen Riihimäellä ei ole voitu tehdä selvityksiä kaikista uusista vireille tulleista asiakkuuksista. Vuonna 2010 uusia huostaanottoja oli 5, vuonna 2011 uusia huostaanottoja 16. Asiakkaita lastensuojelun avohuollossa vuonna 2010 342 ja vuonna 2011 433.’

Lastensuojelun henkilöresursseja tulee Riihimäellä jatkossa parantaa.

Mikä on yleisin syy asiakkuuteen?

· Riittämätön vanhemmuus (vanhempien kyvyttömyys tai keinottomuus tarjota lapselle asianmukaiset elinolosuhteet tai asettaa lapsen iän ja kehityksen mukaisia turvallisia kasvun rajoja)

· Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat

· Lapsen omaan käyttäytymiseen liittyvät ongelmat (päihteidenkäyttö, rikollisuus, koulunkäyntivaikeudet, epäsosiaalinen käyttäytyminen)

Riina- hanke yritys vähentää huostaanottoja

Riina-hankkeen tavoitteena oli luoda uusia intensiivisen tuen työmalleja lasten ja nuorten auttamiseksi. Kouluikäisten osalta sosiaaliohjaajan yksilöllinen tuki on tuottanut näkyviä tuloksia asiakasnuorten koulunkäynnin ja elämänhallinnan parantuessa.

Asiakasperheille on hankittu ostopalveluna perhetyötä ja – terapiaa tai ammatillista tukihenkilötoimintaa, jotka on voitu kohdentaa perheiden elämäntilanteen mukaisesti myös virka-ajan ulkopuolella tapahtuviin ongelmatilanteisiin ja tuen tarpeisiin.

Lapsen lyhytaikainen avohuollon sijoitus on osaltaan ratkaissut joidenkin perheiden ongelmatilanteita ja antanut vanhemmille aikaa ”palautumiseen” sekä työntekijöille lisätietoa perheen tilanteesta mahdollisten tukitoimien järjestämiseksi.

Mitkä toimenpiteet vaikuttavat eli millä keinoin erityisesti on saatu aikaan tuloksia?

Riihimäellä on turvauduttu mm. seuraaviin toimenpiteisiin:

· Oikea-aikainen tuki, jota olisi tarjolla riittävän tiiviisti sekä asiakkaan tarvitsemana ajankohtana, tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin.

· Vertaisryhmätoiminta on osoittautunut toimivaksi sekä nuorten että heidän vanhempiensa tukemiseksi.

· Tukiperheiden ja tukihenkilöiden asiakaslähtöisesti tarjoama tuki toimisi lapsille ja nuorille ”normaaliperheen” mallina tukien samalla vanhempien jaksamista ja selviytymistä.

Tampereella tehostettua lastensuojelun perhetyötä

Tampereen kaupunki on harjoittanut tehostettua lastensuojelun perhetyötä, jolla erityisen hyviä tuloksia saatiin 1990 – luvulla ja 199o- luvun puolivälissä. Tampere oli selvinnyt suurista kaupungeista kaikkein vähäisimmillä huostaanotoilla. Tampere selviää edelleen hyvin, esimerkiksi huostaanotot eivät ole tänä vuonna kasvaneet verrattuna viime vuoteen. Se on ollut myös kustannustehokasta toimintaa.

Tehostettu perhetyö perustuu ratkaisukeskeiseen työotteeseen . Koulutettu työntekijä menee perheeseen ja yhdessä perheen kanssa yrittää saada ratkaisua aikaan lastensuojelutarpeen synnyttäneeseen tilanteeseen. Se on varhaista tukea. Se on perheen elämänhallinnan ja arjen hallinnan tukea. Tampereella myönnetään, että kun selvästi 2000 – luvulla perheiden ongelmat ovat moninaistuneet, moniongelmaisuus on läpitukeva piirre, samaan perheeseen voidaan kohdistaa useampaa erilaista tuki- ja hoitotoimenpidettä. Tästä myös seuraa 1990- lukuun verrattuna, että ei uskalleta enää niin selvästi sanoa, että juuri tämä työmuoto olisi vaikuttanut huostaanoton estämiseen.

Sen sijaan selvästi myönnetään, että lastensuojelun eri työmuodoilla on saatu aikaa haluttuja tuloksia.

Mitä olisi tehtävä?

Lastensuojelutarpeen vähentämiseksi tulisi huolehtia paremmin perheiden hyvinvoinnista, työllisyydestä ja toimeentulosta. Työelämää tulisi kehittää paremmin ottamaan huomioon lapsiperheiden tarpeet. Työelämän tehokkuusvaatimusten takia myös perheiden aikabudjetit on kiristyneet. Lapsille jää ainakin osassa perheitä liian vähän aikaa.

Perhe-elämän uusavuttomuuteen tulisi puuttua nykyistä paremmin. Vanhemmuuskoulutus puoltaisi hyvin paikkaansa. Koulutuksessa tulisi pureutua vanhempien mallin uudelleenajatteluun ja kasvatusvaikeuksien ratkaisuun.

Perhe- elämän yksityistyminen osaltaan selittää myös perheen ongelmien kärjistymistä. Yhteisöllisyys toimisi ennaltaehkäisevänä rakenteena. Sosiaalityössä tulisi siirtyä enemmän yksilötyöstä yhteisöllisiin työmuotoihin.

Riihimäelläkin tulisi panostaa tehostettuun perhetyöhön.

Mikko Lund