Saako Jutta Urpilainen SDP:n puoluekoneen käyntiin?

Saako puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd) puoluekoneen käyntiin?

Kannatusmittauksissa täytyy palata yli kolmen vuoden taakse, jolloin SDP oli Suomen suurin puolue ja SDP:n  kannatus mitattiin niukasti kokoomusta suuremmaksi. Kokoomus on kasvattanut siitä alkaen eroaan demareihin. Kokoomuksen kannatus  Helsingin Sanomien lokakuun mittauksessa oli 23,2. 

Tammikuun presidentinvaalit ovat SDP:lle  todellinen koetinkivi, sillä  SDP:n presidenttiehdokas  Paavo Lipponen  on ulkopolitiikan osaaja, todellinen  asiantuntija. Ihmiset tulevat ymmärtämään vaaliuurnille  mentäessä, että nyt valitaan Suomen ulkopolitiikan johtajaa. Tämänkin takia  Paavo  Lipposen kannatus tulee nousemaan, mutta nouseeko se tarpeeksi. Aivan ratkaisevaa vaalituloksen kannalta on, saako puheenjohtaja Jutta Urpilainen SDP:n puoluekoneen käyntiin. Jos näin tapahtuu, kaikki on mahdollista.

Muistamme hyvin vuoden 2000 presidentinvaalit, joissa galluppien kärjessä paistattelivat Elisabeth Rehn ja Riitta Uosukainen. Mutta kun alettiin puhua ja keskustella  Suomen ulkopolitiikasta, ykköseksi ja ihan tasavallan presidentiksi nousi  Tarja Halonen.

Nyt perussuomalaiset (21,9 %)  ovat ajaneet gallup- kannatuksessa myös selvästi SDP:n  (18,5%) ohi. Populistien on ennakoitu vielä lisäävän jatkossa kannatusta. Keskusta sai 13,4 prosentin kannatuksen.

Emeritusprofessori Risto Sänkiaho katsoo Suomen politiikan siirtyneen kulttuurisesti tosi-tv:n aikakauteen, jolloin vain yksilökeskeisyydestä elinvoimansa ammentavat puolueet, kuten kokoomus ja perussuomalaiset, voivat nousta ykköspaikalle.

Erityisesti on syytä huomata, että Sänkiaho ei usko SDP:n tai keskustan nousevan enää Suomen ykköspuolueeksi. Tällaiset ennusteet ja huonot kannatusmittaukset antavat SDP:n ja keskustan johdolle paljon ajateltavaa.

Vaikeudet ovat paljossa samanlaisia, ehkä kannattaisi  tämänkin takia vähän vilkuilla  toisen laitumille, ettei tehdä samoja virheitä kannatuksen nousua tavoiteltaessa. Odotan suurella mielenkiinnolla tulosta keskustan presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen maakunta- ja kuntakierrokselta. Tuleeko se näkymään keskustan kannatuksessa?

Olen myös aivan varma, että jos SDP:n puoluekone käynnistyy ja aktivoi suuren kampanjajoukon keskustelemaan kaduilla, toreilla, kauppakeskuksissa  ja kapakoissa - Suomen seuraavan presidentin nimi voi olla Paavo Lipponen!

Ville Pernaa: Politiikassa on nyt särmää

Politiikan tutkija Ville Pernaa sanoo suomalaisen politiikan saaneen särmää ja kulmikkuutta. Presidentinvaalit tulevat nyt oivalliseen aikaan. Kolme vuosikymmentä konsensuksessa uinunut politiikka on aikaisempaa kiinnostavampaa. Viime talvena nähtyä muutosta voidaan verrata vuoden 1945 vaaleihin, jolloin äärivasemmisto tuli mukaan politiikkaan.

Viime eduskuntavaalien alla suomalaiset kävivät ikään kuin toisen ottelun Euroopan unionista sitten kansanäänestyksen jälkeen. Tammikuun presidentinvaalit on seuraava ottelupaikka. Suomen kansalle tarjoutuu sivistävä, hieno tilaisuus seurata laadukasta keskustelua huippuesiintyjien välityksellä, arvioi Pernaa Yle Pohjanmaan mukaan.

HS-gallup  lokakuussa: Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan lasku pysähtyi

Pääministeripuolue kokoomus on onnistunut kasvattamaan suosiotaan hallitusvastuustaan huolimatta. Puoluetta äänestäisi 23,2 prosenttia suomalaisista, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, käy ilmi TNS Gallupin Helsingin Sanomien toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.
Kokoomuksen kannatus on noussut elo–syyskuun vaihteessa tehdystä kyselystä yli puoli prosenttiyksikköä. Huhtikuun vaaleista nousua on peräti 2,8 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksessa toiselle päähallituspuolueelle Sdp:lle mitattiin 18,5 prosentin kannatus, kun taas perussuomalaisia äänestäisi 21,9 prosenttia. Luvut ovat pysyneet viime mittaukseen nähden liki samoina.
Tulosten valossa keskusta saattaa olla toipumassa pohjakosketuksestaan. Nyt sen kannatus on 13,4 prosenttia. Huhtikuusta lähtien puolueen suosio on kyselyissä vajonnut tasaisesti, mutta nyt vajoaminen ei enää jatkunut.
Vihreiden kannatus on gallupin mukaan 7,5 ja vasemmistoliiton 7,4 prosenttia. Rkp:lle mitattiin 3,8 prosentin kannatus.
TNS Gallup selvitti HS:n toimeksiannosta puolueiden kannatusta eduskuntavaaleissa.
Puhelinhaastatteluja tehtiin yhteensä 2 434 kappaletta 26.9.–21.10.. Vastaajat edustavat maamme äänestysikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tulosten virhemarginaali on vajaat kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

Pohjois-Karjalassa perussuomalaiset nousussa

SDP pysynyt ja keskusta laskenut

Perussuomalaiset on lisännyt eniten kannatustaan Pohjois-Karjalassa kevään eduskuntavaalien jälkeen. SDP on Karjalainen-lehden tilaaman kyselyn mukaan säilyttänyt asemansa.

Alueellisen kannatusmittauksen mukaan perussuomalaiset oli lokakuussa maakunnan suurin puolue 27 prosentin kannatusosuudellaan. Siinä on kasvua kevään  eduskuntavaaleista 3,9 prosenttiyksikköä. Näillä lukemilla puolue saisi maakunnasta kaksi kansanedustajaa.

Eduskuntavaaleissa kokoomuksen kannatus oli 10,5 prosenttia, lokakuussa sille mitattiin 14,1 prosentin kannatus.

Suurista puolueista sosialidemokraatit ovat kyenneet säilyttämään maakunnassa kevään kannatustasonsa. Huhtikuun jälkeen kannatuksesta on huvennut enää 0,6 prosenttiyksikköä.

Lokakuun lukemilla SDP säilyttäisi kaksi edustajapaikkaansa, vaikka joutuisi luovuttamaan keväällä hankkimansa aseman maakunnan suurimpana puolueena perussuomalaisille.

Keskustan alamäki näkyy myös Pohjois-Karjalassa. Puolueen kannatus oli 20,2 prosenttia, kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin huhtikuussa. Näillä luvuilla keskusta saisi maakunnasta vain yhden kansanedustajan.

Kyselyyn vastasi 700 äänestysikäistä henkilöä Pohjois-Karjalan vaalipiirissä. Kyselyn tulokset julkaistiin  Karjalaisessa.

 Mikko Lund