Veijo Tolvasen maa- ja kaavapolitiikan esitys ei vakuuta
Maanmittausinsinööri Veijo Tolvanen kirjoitti Aamupostissa 28.11. Kalmun osayleiskaavasta niin kuin Riihimäen kaupungin virkamies osaa kirjoittaa. Ei mitään uutta Kalmusta. Tolvanen puolustelee puolustelemistaan kaupungin heikkoja päätöksiä. Ne ovat Tolvasella vahvasti uskomusten tasolla. Maanmittausinsinööri näyttää ymmärtävän huonosti juridiikkaa ja yrittää selittää tyhjäksi valtioneuvoston alueiden käyttöä koskevat suunnitteluperiaatteet. Ei onnistu. Hän vaikenee alueen käyttöönoton kustannuksista. Nehän ovat ylivoimaiset investointikyvyttömässä tilassa olevalle kaupungille. Lisäksi kassavirta alueen perällä olevista omakotitonteista tulisi olemaan liian pieni ja hidas kunnallistekniikan investointeihin nähden.
Kalmun maanomistajia ja minua ei tapahtunut kaavasuunnittelu ja selittely vakuuta. Tulen vastustamaan tiukasti Kalmun osayleiskaavaa valtuustossa. Olen valmis myös valittamaan mahdollisesta lainvastaisesta päätöksestä. Kantelun aihekin virkamiesten toiminnasta asiassa on , ehkä sen avulla viranomaistoiminta vihdoin saataisiin Riihimäellä vastaamaan lakien mukaista valmistelua ja hyvän hallinnon vaatimuksia.
Kalmu käy esimerkiksi huonosta kaavasuunnittelusta. Olen vaatinut aikaisemmin sitä, että Riutan alue olisi tullut avata samassa yhteydessä kaavalliseen tarkasteluun. Kalmu on yksin turhan pieni alue. Hämeen liitto kiinnitti huomion samaan asiaan.
Vaatimukseni on ajankohtaistunut senkin myötä, että Lopen kunta on ostanut 22,5 hehtaaria maata yritystoiminnan tarpeisiin kantatie 54:n varrelta, Riihimäen rajan tuntumassa. Teollisuusalueen tuleminen Riihimäen rajalle kiirehtii Riutan kiireellistä ottamista yhdessä Kalmun kanssa samaan yleiskaavalliseen tarkasteluun. Riihimäen on viisasta tehdä yhteistyötä Lopen hankkeen kanssa. Sitä paitsi se on kaupungin veropohjan vahvistamisenkin kannalta tarkoituksenmukaista. Alueelle syntyvien työpaikkojen ja ihmisten asumistarve voidaan parhaiten tyydyttää asemakaavoittamalla Riutan alue asuntotarpeisiin. Sehän vastaisi jo maakuntakaavassakin osoitettua maankäyttöä.
Riihimäen kaavasuunnittelun impivaaralaisuutta eli kääntymistä omiin nurkkiin osoittaa täydellinen silmien sulkeminen Uudenmaan maakuntakaavan tavoitteilta. Siellä on keskitytty maankäytössä terveiden ja tiivistettävien kaupunkiseutujen synnyttämiseen. Uusien asuntoalueiden rakentaminen mitoittuu lähivuosikymmeninä 500 000 ihmisen asukaslisäykseen. Siellä on viisautta huomioida ennakolta myös syrjäytymisen ehkäisy eikä rakentaa epäonnistuneita Kalmun tai Peltosaaren tyyppisiä asuinalueita.
Tämä kilpailutilanne asukkaista kaupunkien ja maakuntien kesken pitäisi aivan välttämättä ottaa huomioon!
Lisäksi vieraanamme kävi Hyvinkään kaupungin tarkastuslautakunta. Käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että Hyvinkään kaupungilla on omakotitontteja noin 14 vuoden tarve, mutta Hyvinkäällä on pulaa teollisuustonteista. Meillä löytyy puolestaan teollisuustontteja. Riihimäen pitäisi nopeasti tunnustaa tosiasiat ja siirtyä Hyvinkään kanssa hyödylliseen yhteistyöhön ellei hakeutua peräti kuntaliitokseen kuntauudistushankkeen yhteydessä.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti