Tarkkana stressin kanssa. Ihmiset eivät ole kovin tyytyväisiä Kataiseeen

Ole tarkkana  stressin kanssa! Pidä stressi kurissa!

Olkaa tarkkana etenkin 35 – 45 -vuotiaana !

Jos stressaat tänään, voit sairastua kuusikymppisenä

Stressioireet  ovat tänä päivänä tavattoman yleisiä. Niiden merkitys kohdistuu toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemiseen. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöön kohdistuu niin kovat vaatimukset, että  henkilön soputuminen on tiukoilla  tai se ylittyy. Arkikeskustelussa  tyyppioireiksi  nimetään työuupumus. uupunut työntekijä    on konaisvaltaisesti väysynyt, asenne työtä kohtaan on muuttunut kyyniseksi  ja ammatillinen itsentunto on heikentynyt.

Kansanterveysöaitoksen kyselytutkimuksessa (AVTK 2007) viidennes vastaajista koki itsensä muita enemmän sytessaantuneeksi. Pahinta on jatkuva stressi.

Jatkuva stressi kostautuu monina sairauksina vasta vuosien jälkeen

Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Harri Lindholm kehottaa pitämään stressin kurissa etenkin 35–45 -vuotiaana. Silloin monet ovat saavuttamassa työuransa huippua eivätkä huomaa, että menee liian lujaa, koska voimia vielä on. Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä Lindholm kertoo, että heille on kuitenkin jo kertynyt stressiä ennestään, eivätkä elimistön säätömekanismit ole yhtä vahvat kuin nuorempana. Jos stressi ei pysy hallinnassa, sen aiheuttamat sairaudet puhkeavat tyypillisimmin noin kuusissakymmenissä.

– Nykyisin tavallista on jatkuva, hivuttava stressi. Voi kestää kuukausia ja jopa vuosia, ennen kuin se alkaa kunnolla näkyä elimistössä, hän sanoo.

Ihminen tarvitsee stressiä, mutta vain sopivassa määrin. Vaativassa tilanteessa hermosolmukkeet erittävät suorituskykyä lisääviä hormoneja adrenaliinia ja noradrenaliinia. Hyväkin stressi nostaa verenpainetta ja sydämen sykettä, kohottaa vireystilaa ja kiihdyttää aineenvaihduntaa.

Sydän- ja verisuonitaudit vaanivat

Pitkittyessään stressi altistaa  sydän- ja verisuonitauteihin, metaboliseen oireyhtymään, kakkostyypin diabetekseen ja masennukseen.

– Ylirasittumiseen tulisi kiinnittää terveydenhuollossa yhtä paljon huomiota kuin esimerkiksi korkeisiin kolesteroliarvoihin, toteaa Harri Lindholm.

Monta viitettä stressistä

Lindholm kehottaa jokaista tunnistamaan haitallisen stressin vaikutukset itseensä ja olotilaansa. Oireita ovat heräily aamuyöllä, sosiaalisten tilanteiden välttely, muistin pätkiminen, luovuuden kärsiminen ja vaikeus suunnitella uutta.

Jokaisen on myös löydettävä itselleen sopivat, terveelliset tavat purkaa paineet. Tärkeintä Lindholmin mukaan on, että vapaa-aikana tekee jotain täysin erilaista kuin oma työ on. Liikunta on stressinhallintakeinoista yksi tehokkaimmista. Se laukaisee stressihermostoa, pumppaa pois adrenaliinia ja kohentaa kortisolitasapainoa.

Keski-iässä on vielä kaikki mahdollisuudet muuttaa suuntaa ja aloittaa stressittömämpi elämä,  muistuttaa  erikoislääkäri  Harri Lindholm.

Kaleva tutki: "Ihmiset eivät ole valtavan tyytyväisiä Kataiseen"

Vajaat puolet eli 47 prosenttia kansalaisista on tyytyväisiä pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) toimintaan. Näin tuore pääministeri saa hyväksyvän arvosanan suomalaisilta, vaikka hallitus on joutunut aloittamaan taipaleensa valtiontalouden tasapainottamispaineissa ja eurokriisissä.

Matti Vanhanen (kesk.) aloitti pääministerinä kahdeksan vuotta sitten Kataista paljon suositumpana.

Tiedot selviävät Kalevan TNS- Gallupilla teettämästä kyselystä.

Kalevan  kyselyyn vastanneista 40 prosenttia on melko tyytyväinen ja 7 prosenttia erittäin tyytyväinen Kataisen alkuun pääministerinä. Hieman alle kolmannes tukee häntä osittain, ja tyytymättömiä on viidennes vastaajista.

– Ihmiset eivät ole valtavan tyytyväisiä Kataiseen, mutta häneen ei kohdistu valtavan suurta kritiikkiäkään, pohtii lehdessä politiikan tutkija Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta.

Tutkijan mukaan Kataisen kannatusta voivat heikentää vallan ja näkyvyyden jakaminen muille ministereille sekä hallitukselta odotetut tiukat säästötoimet.

Tyytyväisimpiä Kataiseen ovat järjestyksessä kokoomuksen, vihreiden ja demareiden kannattajat.
Kalevan TNS-Gallupilla teettämään kyselyyn vastasi 970 täysi-ikäistä suomalaista. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mikko Lund