Uskomattomia ovat byrokraattisen hallinnon leikkurit
Byrokratia toteuttaa luontoaan - säästää hallinnon ja karsii palveluista!
Kun asialla on oikea byrokraatti, syntyy ihmeellisiä ja suorastaan uskomattomia asioita. Siitä on ollut viime päivinä esimerkkejä. Helsingin Sanomissa vapaa toimittaja Elina Grundström kertoo (1.11. ”Hallintoa ei jätetä”) paljastavan esimerkin:
Grundströmin mukaan Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg julkaisi Turun Sanomissa (12.3.) artikkelin, jonka otsikko oli ”Yliopistobyrokraattien määrän kasvua hillittävä”.
Wiberg oli pyytänyt Tilastokeskusta kokoamaan aikasarjan yliopistojen ja korkeakoulujen hallintohenkilökunnan määrän kehityksestä. Vuoteen 1995 verrattuna byrokraattien määrä oli yli kaksinkertaistunut, mutta professorien määrä pysynyt samana.
Tilastokeskuksen mukaan korkeakouluissa oli vuonna 1995 2 000 professoria ja noin 6 900 opetushenkilökuntaan kuulumatonta työntekijää.
Wibergin todistuksen mukaan byrokratian kasvu on lisännyt erityisesti professorien työtaakkaa. Aikaa menee yhä enemmän erilaiseen paperisotaan. Tästä tieteen tekeminen ja opetustyökin kärsii. Tästä minullekin ovat varsin uskottavasti kertoneet professoriystävät. Aamulehden kolumnissa (23.10) Wiberg huomauttaa, että valtiontaloutta ei saada kuntoon yleisellä hallinnon keventämisellä. On syytä tiedostaa, että Suomen julkinen sektori ei ole poikkeuksellisen kallis. Suurin osa julkiselle sektorille työllistetyistä ei ole byrokraatteja, vaan opettajia, tavallisia virkamiehiä, terveydenhuoltohenkilöstöä ja muita sisällöllistä työtä tekeviä.
Helsingin Sanomat julkaisi (17.10.) uutisen, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen rehtorit joutuvat irtisanomaan noin 2 000 opettajaa, kun opetusministeriö vaatii vähentämään noin 2 200 opiskelupaikkaa.
Grundströmin mukaan yliopistoissa näkyy hallinnon vahva periaate: ”Pidetään byrokratia, mutta lopetetaan toiminta.” Tämä on näkynyt ammattikorkeakoulujen reaktiossa opetusministeriön säästöesitykseen: Säilytetään kaikki ammattikorkeakoulut ja niiden hallinto ja lopetetaan opetus.
Opetusministeri Jukka Gustafssonilta (sd) voidaan edellyttää ammattikorkeakoulujen säästötoimien parempaa valvontaa. On perusteltua kohdistaa säästötoimet enemmän hallintoon ja säästää opetus niin pitkälle kuin mahdollista. Opetusministerin on syytä olla terhakkana, kun paikallinen poliittinen valvonta ja kontrolli on ammattikorkeakouluissa yhtä tyhjän kanssa.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti