Heinäluomako lipeämässä hallituksen linjalta?
Iltalehti ihmetteli (1.11. ) pääkirjoituksessaan Eero Heinäluoman outoa avausta. Iisalmessa sunnuntaina puhunut eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kaipasi kaikkia puolueita mukaan kuntauudistuksen valmisteluun. Iltalehti epäili jo hallituksen yhtenäisyyttä ja onko demarit ja Heinäluoma lipeämässä hallituksen kuntauudistuslinjalta. Ehkä Iltalehdellä oli tässä muitakin pyrkimyksiä.
Kieltämättä tämä oli varsin outo ehdotus Heinäluomalta, joka on itse ollut hallitusneuvotteluissa sopimassa ja päättämässä kuntauudistuksen toteuttamisesta. Lisäksi hän on eduskunnan puhemies. Aiheellinen kysymys, onko Heinäluoma nyt lipeämässä hallituksen linjalta? Vai haluaako Heinäluoma käydä hallituksen selän takana jotakin kauppaa tästä tai jostakin muusta asiasta?
Minkä kannan nyt ottaisimme tähän Heinäluomaan? Heinäluoman ehdotus oli harkitsematon. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoi heti tuoreeltaan, että keskusta ei noin vain lähde hallituksen takuumieheksi. Tiilikainen alkoikin heti asetella erilaisia ehtoja. Tiilikaisen kannanotto paljastaa myös keskustan todelliset aatokset kuntauudistukseen. Sitä voidaan vastustaa sen verran, että asiasta päästään kaupankäyntiin hallituksen kanssa.
Hallituksen on välttämättä huolehdittava omalla enemmistöllään velkavetoisen valtio- ja kuntatalouden
tasapainottamisesta. Kuntalaitoksen osuus julkisen talouden menoista on noin kaksi kolmasosaa. Oikea tapa on verrata julkista taloutta kuntatalouteen, ei kansantaloutta. Kuntalaitoksen uudistamisessa on kysymys niin valtiontalouden kuin kuntatalouden tasapainottamisesta. Kuntalaitos on saatava sellaiseen asentoon, että sen kanssa voidaan elää ja pärjätä vielä tulevallakin vuosikymmenellä.
Kuntauudistuksesta on puhuttu sosialidemokraattien piirissä aina 1970- luvulta lähtien. Sitten niska on taittunut maalaisliiton ja nyt Suomen keskustan valtapoliittisista pyrkimyksistä. Nyt meillä on ylisuuri ja rahoituskykyyn nähden liian kallis kuntalaitos. Keskustan lisäksi asiaan ovat syyllisiä myös kokoomus ja sosialidemokraatit. Päävastuu hyvinvointivaltion sopeuttamisesta rahoitusmahdollisuuksiin on näillä puolueilla. Miksi nämä sallisivat muiden tahojen sivusta sotkea hyvää yritystä?
Jos Heinäluoman ehdotuksessa haluaa nähdä jotain myönteistä, niin kieltämättä ajatus saada kaikki puolueet mukaan valmisteluun laajalla parlamentaarisella pohjalla ei ole ihan hölmö ajatus. Laaja ja hyvin tehty valmistelu voi valmistella uudistuksen, jonka tarpeesta kaikki ovat yhtä mieltä. Se antaisi luonnollisesti vähemmän sijaa myös turhalle keskustelulle ja vastakkain asettelulle. Heinäluoma vastasi Iltalehdelle, ettei pääkirjoitus onnistunut kiteyttämään hänen ajatustaan asiassa. Heinäluoman mukaan kuntauudistuksen ykkösvaihe valmisteltiin avoimesti ja laajalla pohjalla, miksi tämä työtapa ei toimisi nyt uudistuksen kakkosvaiheessa.
Tästä näkökulmasta katsoen Heinäluoman ehdotuksessa on järkeä. Samalla hallintoministerin ja hallituspuolueiden tulee huolehtia uudistuksen toteuttamisesta työssäkäyntialueittain. Muistettakoon myös, että uudistuksella on vastustajansa.
Veronmaksajia eli kuntalaisia ei kiinnosta kuntarajojen tai kunnanjohtajien vahtiminen, vaan aito huoli kunnallisista palveluista ja niiden tehokkuudesta, kuten mielipidetutkimuskin todisti. Edelleen on käynyt ilmi, että kansalaiset ovat hyvin tietoisia säästötarpeista. Kansalaiset ymmärtävät tästä näkökulmasta myös kuntauudistuksen tarpeen.
Kuntauudistus on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Vahvat peruskunnat muodostetaan luonnollisiin työssäkäyntialueisiin perustuen. Riittävän suurina kunnat pystyvät itse vastaamaan peruspalveluista. Kokoomus ja sosialidemokraatit ovat tässä historiallisen tehtävän edessä. Nyt ei pidä Heinäluoman tavoin epäröidä ja luistella, vaan taistella kuntauudistuksen toteuttamiseksi. Asiassa on hyvä kuulla kaikkia puolueita ja kuntia ainakin lausuntomenettelyn kautta ennen asian päättämistä. Tämän laatuista toimintaa kutsutaan hyväksi valmisteluksi.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti