Pääministeri Katainen antoi pääministerin ilmoituksen Euroopan taloudellisesta tilanteesta
Katainen puolusti pankkeja: ”Kyse on laajasta luottamuspulasta taloutensa huonosti hoitaneiden valtioiden velanmaksukykyä kohtaan.”
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) puolusti rahoituslaitoksia antaessaan eduskunnalle ilmoitusta Euroopan taloustilanteesta ja huippukokouksesta.
Kataisen mukaan euroalueen rakenteessa on syynsä alueen talouskriisiin. Eurooppalaisten valtioiden talous horjuu. Kyse on laajasta luottamuspulasta taloutensa huonosti hoitaneiden valtioiden velanmaksukykyä kohtaan. Kriisimailla on itsellään suurin urakka tehtävänä, mutta myös IMF:n, EU:n ja euroalueen toimet ovat tarpeen pyrkiessämme hallitsemaan kriisiä. Tämä on tärkeää siksi, että välttyisimme sen seurauksilta suomalaiseen talouteen ja työllisyyteen.
Hän totesi, että valuutta-alueen luoma luottamus suojasi heikkojakin jäsenmaita finanssikriisin alkuvaiheessa.
Ne olivat kuitenkin saaneet aivan liian halpaa lainarahaa. Velkaannuttiin massiivisesti, Katainen sanoi.
Elettiin illuusiossa
Pääministerin mukaan oli olemassa illuusio siitä, että euroalueen maa ei voisi ajautua maksukyvyttömäksi.
Siksi pankit, vakuutusyhtiöt ja muuta rahoituslaitokset antoivat velkarahaa erittäin matalilla koroilla. Kyseessä ei ollut suurten riskien toiminta tai ahneus. Euromaille lainaamista pidettiin riskittömänä matalan tuoton toimintana, hän arvioi.
Mitta tuli täyteen ja kurssin on muututtava
Katainen arvioi, että nyt tarvitaan kolmenlaisia toimia talouskriisistä selviämiseksi.
Akuutin kriisin taltuttaminen, tulevan talouskurin tiukentaminen sekä talouskasvun edistäminen, hän luetteli.
Kiire on akuutin kriisin hoitamisella, joka sisältää Kreikan tilanteen ratkaisemisen sekä pankkisektorin ja muiden kriisimaiden suojaamisen Kreikan tilanteen vaikutuksilta.
On väärin, jos oikeita asioita tehnyt maa kaatuu epävarmuuden vuoksi, pääministeri painotti.
Eurohuippukokouksessa pääsimme sopuun Kreikan velkajärjestelystä. Yksityinen sektori kantaa nyt oman osansa Kreikan velkatalkoissa. Yksityisen sektorin Kreikan sijoituksia leikataan 50 %. Tämä vähentää Kreikan julkista velkaa noin 100 miljardia euroa. Lisäksi päätettiin kreikkalaisten pankkien tukemisesta osana Kreikan vakautusohjelmaa, luetteli Katainen.
Lainapaketti on auttanut monta maata
Hän painotti myös sitä, että kriisimaa ei voi selvitä, jos se ei itse toimi.
Pääministeri totesi myös, että joidenkin Suomessa ihmelääkkeenä tarjoama velkasaneeraus ja piikki kiinni -malli ei käytännössä toimi. Hän arvioi, että se kasvattaisi Suomen vastuita.
Lainapaketeilla ei pelasteta ketään. Ainoastaan valtiot itse voivat pelastaa itsensä. Lainapaketeilla on voitu ostaa näille maille aikaa tehdä oikeat toimet.
Hän totesi esimerkkejä lainapakettien toimivuudesta olevan olemassa: Irlanti on edennyt lupaavasti, Baltian maat ovat selviytyneet, Islanti ei tarvitse tukea ja Portugali voi selvitä.
Kreikka on toinen ääripää. Ohjelmasta riippumatta on koko ajan tehty liian vähän ja liian myöhään. Nopea reagointi ja luottamus poliittisen järjestelmään ovat taanneet myös luottamuksen markkinoilla. Myös Ranskan eiliset päätökset pienentää valtiontalouden vajettaan 100 miljardilla eurolla viidessä vuodessa olivat oikeita.
Sitten on niitä, joilla on tekemistä luottamuksen saavuttamiseksi. Eurohuippukokouksen julkilausumassa kiinnitettiin erityishuomio Espanjaan ja Italiaan.
Espanjassa onkin saatu paljon aikaan, mutta markkinoita on vaikea vakuuttaa tuloksista. Italian osalta suurin ongelma on päätöksenteon horjuvuus. Jos uudistuksia perutaan siten, että ne aletaan kokea tyhjiksi lupauksiksi, luottamusta on vaikea vahvistaa. Markkinoiden luottamuspulan, korjaamiseksi tarvittaisiin hyvin määrätietoista sitoutumista ja etupainoisia uudistustoimia.
Euroalueen talouskurin vahvistaminen
Tammikuussa astuu voimaan talouspolitiikan koordinaatiota koskeva lainsäädäntöpaketti, ns. ”six pack”. Se tuo parannuksen moniin vakaus- ja kasvusopimuksen ongelmakohtiin ja antaa unionille mahdollisuuden puuttua myös jäsenvaltioiden rakenteellisiin ongelmiin.
Lainsäädäntöpaketti sisältää tehokkaammat menettelyt ja uskottavammat sanktiot. Esimerkkinä tehokkaasta uudesta sanktiosta on korollinen talletus, jonka tietyt raja-arvot ylittävä jäsenvaltio joutuu tekemään. Jatkossa päätökset tietyistä sanktioista tehdään määräenemmistön sijaan käänteisellä määräenemmistöllä, joten niistä on aiempaa hankalampi luistaa.
Mielestäni ongelmamaiden on jatkossa esitettävä konkreettinen toimintasuunnitelma budjetin tasapainottamiseksi. Vaadin, että komissio esittää tiukkenevaa valvontaa ongelmamaille, sanoo pääministeri Jyrki Katainen.
Parranpäristystä eurokriisistä
Pääministerin ilmoituksen jälkeen käynnistyi eduskuntakeskustelu. Keskustelu muuttui debatiksi pääministerin ja opposition välillä. Pääministeri pyysi pyytämästään oppositiolta vastausta siihen, miten euroalueen rahoituskriisi tulisi hoitaa. Oppositiolta ei tullut vastausta. Oppositio tyytyi luettelemaan tehtyjä virheitä EU- tasolla ja arvostelemaan tiettyjen ongelmamaiden holtitonta talouden hoitoa.
Puheenjohtaja Timo Soini on viljellyt kielikuvaa letkujen irrottamisesta eli kriisimaiden rahoituksen lopettamisesta. Tästä olisi hyvin tuhoisia seurauksia. Palkanmaksu loppuisi Kreikassa, rahat pakenisivat maasta, pankkeja kaatuisi jne.
Katainen oikoi perussuomalaisten joukosta tulleita ajatuksia eurosta luopumisesta. Jos näin tehtäisiin, rahat pakenisivat pankeista ja Suomen talous joutuisi hallitsemattomaan tilaan.
Puheenjohtaja Mari Kiviniemi sanoi hallituksen olevan täysin Saksan ja Ranskan vietävissä EU- politiikassa.
Nykyinen Kataisen hallitus tiukensi edellisen Kiviniemen hallituksen linjausta rajaamalla vastuita ja vaatimalla takuita eurolainoilleen.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti