Enemmistö uskoo vielä demokratian toimivuuteen
On se suorastaan ihmeellistä, että enemmistö suomalaisista uskoo demokratiaan. Mitä suomalaiset odottavat? 55 prosenttia uskoo vielä demokratian toimivuuteen. Tulos ilmenee äskettäin julkistetusta TNS Gallupin puolueiden tilauksesta tekemästä mielipidemittauksesta.
Vaikka usko on edelleen luja, niin uskossa on kuitenkin horjumisen merkkejä. Demokratian kannalta huolestuttavaa on ei-uskovaisten osuuden voimakas kasvu lyhyessä ajassa. Puolessa vuodessa - huhtikuusta loka-marraskuuhun - epäilijöiden osuus kohosi 24:stä 35:een prosenttiin. Mikä selittää tätä kehitystä?
Poliittiset puolueet ovat demokratian perusta. Luottamus on pahasti murenemassa kansan silmissä, sillä vain 30 prosenttia luottaa siihen, että ihmisten ääni kuuluu puolueiden kautta. Epäilevien joukko kasvoi 39:stä 59:ään prosenttiin.
Ei ole enää Matti Ahteen tai Matti Puhakan kaltaisia kansanedustajia, jotka hoitivat ihmisten asioita. Erityisesti Ahde oli niin tunnollinen asioiden hoitaja, että - olipa kysymyksessä sitten pieni tai iso asia - Ahde pyrki hoitamaan sen myönteiseen päätökseen! Muistan yhden asian osalta, kuinka keskustan virkamiehet hyppivät ministeriössä päin seiniä, kun Ahde linjasi asian, että "se hoidetaan näin".
Tämä esimerkki on vaikuttanut minun toimintaani paikallispolitiikassa siten, että olen pyrkinyt hoitamaan ihmisten asioita.
Mielipidemittauksen tulos kertoo ihmisten lisääntyvästä epäluottamuksesta. Miten käy ihmisten vaaliosallistumiselle näiden lukujen valossa? Edessä on presidentinvaalit, joissa ennustetaan kohtuullisen korkeaa äänestysprosenttia. Vuoden päästä syksyllä on kuntavaalit, joissa ennuste asettuu siihen, että vain reilusti joka toinen äänestäisi.
Aika ajoin Suomessa on keskusteltu demokratian puutteesta. Toki päätöksentekojärjestelmää on aina arvioitu kriittisesti, suhteessa siihen, mitä se lupaa ja mitä antaa. Näin merkittävän epäluottamuksen kasvu lyhyessä ajassa pakottaa pohtimaan, mitä maassa on tapahtunut.
Kevään eduskuntavaalien jälkeen vaalien suurin voittaja perussuomalaiset jättäytyi hallituksen ulkopuolelle. Vaikuttaako tämä perussuomalaisten suhtautumiseen asiaan? Perussuomalaisten toiminta heijastui voimakkaasti uuden hallituksen rakentamiseen.
Pitkään venähtäneet hallitusneuvottelut, jotka välillä kariutuivat ja johtivat neuvottelijoiden nokitteluun, olivat omiaan vieraannuttamaan kansalaisia poliittisesta elämästä.
Ihmiset kokevat arkisten ongelmien jääneen liian vähälle huomiolle. Ihmiset odottavat päättäjien tarttuvan enemmän syrjäytymiseen, rikollisuuteen, työttömyyteen, hintojen nousuun ja kunnallisiin palveluihin. Ehkä on myös niin, että ihmiset eivät ymmärrä, missä ollaan menossa talouden osalta. Talous haastaa tänään politiikan hyvin vahvasti.
Edellisten eduskuntavaalien vaalirahoitussotkujen ja oikeudenkäyntien pysyminen julkisessa keskustelussa, syövät myös kansalaisten luottamusta poliittisen järjestelmän kykyyn toimia ihmisten hyväksi.
Uskoa demokratiaan ei palauteta lupauksilla ja toivomuksilla. Se tapahtuu vain sitä kautta, että ihmiset kokevat voivansa oikeasti vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon.
Hallitus tulee toteuttamaan suuren kuntauudistuksen, jossa uudet kunnat kootaan työssäkäyntialueittain. Tämä on välttämätöntä, kun muistetaan, että valtiolla ja kunnilla on rahapula ja velkaa vielä tuleville sukupolville. Uudistuksen yhteydessä on välttämätöntä laajentaa demokratiaa.
Kuntauudistus tarvitsee tuekseen todelliseen päätöksentekoon perustuvat kaupunginosavaltuustot ja lähidemokratian toteuttamisen. Kuntahallintokin on liiaksi byrokraattinen, byrokraattisen organisaatioteorian pohjalle rakennettu laatikkorakennelma. Se tulee avata antamalla henkilöstölle todelliset vaikutusmahdollisuudet takaava työpaikkademokratia. Kaupunkilaiset tarvitsevat puolestaan vaikutusmahdollisuuksia antavan lähidemokratian.
Tuleeko talvea ollenkaan?
Vuodenaikaan nähden on ollut koko ajan tavattoman lämmintä. Nyt Ilta- Sanomat ja Iltalehti kertovat pitkän ajan ennusteesta, jonka mukaan koko talvi olisi leuto ja huomattavan lämmin, verrattuna edellisvuosien paukkupakkasiin.
Kohta alkaa jo joulukuu eikä lumesta ole mitään tietoa.
Mitä tekee Kataisen hallitus?
Yhä useammat asiantuntijatkin vaativat jo hallitukselta toimenpiteitä. Suomessa ei osata enää tehdä päätöksiä, sanoo Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman Kauppalehdessä.
- Poliittinen päätöksentekokyky puuttuu, Korkman syyttää.
Korkmanin mukaan taloudellinen tilanne on heikentynyt rajusti, mutta hallitus käyttäytyy ikään kuin mitään ei ole tapahtunut. Kyse on vakavista ongelmista, kuten työttömyyden ja valtiontalouden alijäämän kasvusta. Niiltä ei voi ummistaa silmiä.
- Nyt olisi korkea aika tehdä päätöksiä, Korkman sanoi ja nostaa esimerkiksi eläkeiän noston.
Valtiovarainvaliokunta kaipaa uusia säästöjä jo keväällä
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta haluaa, että uusista valtiontalouden säästöistä päätetään jo keväällä.
Sopeutustoimista puolet pitää toteuttaa veroratkaisuin.Valiokunta pitää kehysmietinnössään välttämättömänä, että finanssipolitiikkaa nykyisessä tilanteessa kiristetään. Myös koko maan laajuinen kuntauudistus on toteutettava hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nostamiseksi.
Valiokunnan mielestä on myös erittäin tärkeää, että Suomi säilyttää valtion luottoluokituksen parhaimmalla tasolla.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti