Keskustan ja perussuomalaisten yhteistyö täysi mahdottomuus
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini teilaa täydellisesti kepu- yhteistyön. ”Kepu ampuu kaikkea. mikä liikkuu.”
”Minä luulen, ettei ainakaan tähän alkuun ole löydettävissä keskustan kanssa mitään yhteistä oppositiosäveltä”, sanoo Soini Uutispäivä Demarin haastattelussa.
Kepulla on hirmuinen tarve profiloitua. Se näkyy Soinin mukaan sillä tavalla, että sieltä ammutaan kaikkea, mikä liikkuu. Kepu on pistänyt muutamassa kuukaudessa oman EU- ja Kreikka- politiikkansa täysin päälaelleen. Liekö siinä ennakointia Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuudelle, lataa Soini.
Soinin mukaan on mahdollista, että pitkässä juoksussa perussuomalaiset ja keskusta voivat tehdä kenties jonkin yhteisen välikysymyksen. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei syvempi yhteistyö ole mahdollista. Keskusta ampuu hallitusta, mutta myös meitä. Keskustan singossa on hehtaarihahlo. Osumatarkkuus on huono, arvioi Soini.
Edellä olevan perusteella on selvää, että perussuomalaiset ja keskusta eivät pysty yhteiseen oppositiopolitiikkaan. Oppositiosta ei ole hallituksen hätyyttelijäksi, vielä vähemmän hallituksen kaatajaksi.
Uutispäivä Demari kuvaakin tilannetta osuvasti: Opposition kuoro laulaa dissonanssi – soundilla. Dissonanssi on riitasointu, jolla tarkoitetaan samanaikaisten tai peräkkäisten sävelien soivuuden puutetta. Kummankaan oppositiopuolueen laulussa ei ole yhteistä säveltä.
Haukkuja odotellessa
Toimittaja Tua Onnela kertoo Demarissa, kuinka vaikeaksi toimittajan työ on mennyt. Hän yritti löytää juttuaan varten asiantuntijaa, joka kommentoisi rasismia ja maahanmuuttoa. Yksi lopulta suostui ja selvitti, mistä on kyse. Tutkijat eivät enää jaksa kantaa sitä vihaisen palautteen vyöryä, joka julkisesta esiintymisestä maahanmuuttokeskustelussa seuraa. Ilmiö näkyy jo koko julkisuudessamme. Maahanmuuttokriitikot ja umpirasistit ovat ottaneet monin paikoin keskustelutilan niin aggressiivisesti valtaansa, etteivät muut uskalla avata suutaan.
Onnela kirjoittaa:
”Tutuin esimerkki on Hommaforum, jossa samanmieliset julistavat kilpaa yhtä ainoaa totuuttaan ja ovat tukehtua omaan oikeassa olemiseensa.
Voi olla, että maahanmuuton vastustajien kiihko on osittain ymmärrettävä vastareaktio sille, että valtamedia piti heitä pitkään pimennossa. Netissä on saanut aina möykätä, mutta on totta, että eturivin julkisuuteen on ollut viime vuosina vaikea päästä asiallisellakaan maahanmuuttopolitiikan arvostelulla.
Kun keskustelu sitten muun muassa Halla-ahon hengenheimolaisten vaalimenestyksen myötä muuttui ja maahanmuuttokritiikki – asiallinen ja vähemmän asiallinen – pääsi pintaan, monella touhu lähti lapasesta ja patoutumat purkautuvat älyttömillä tavoilla.
Keskustelun alennustila ei kuitenkaan ole kenenkään etu, ei maahanmuuton arvostelijoidenkaan. Monikulttuurisuuden kannattajat eivät, onneksi, katoa minnekään, vaikka osa heistä peloissaan vaikenisikin, vaan sen sijaan hekin alkavat käydä keskustelua entistä syvemmällä samanmielisten joukoissa.
Mitään dialogia ei näin synny eikä mikään mene eteenpäin.”
Opetusministeri Gustafsson: Tasa-arvo ei toteudu koulutuksessa
Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan suomalaisessa koulutuksessa ei toteudu tasa-arvo.
Hän perustelee näkemystään muun muassa sillä, että koulutus periytyy vahvasti. Yliopistoihin pääsee 60 prosenttia yliopistossa koulutettujen vanhempien lapsista, mutta vain 15 prosenttia muista lapsista.
Gustafsson muistuttaa myös, että heikoimmissa suomalaiskouluissa oppilaat jäävät jälkeen noin 2,5 kouluvuotta verrattuna niihin kouluihin, jotka menestyvät parhaiten.
- Ylimpien sosioekonomisten ryhmien lapset ovat puolestaan noin puolitoista vuotta edellä alimpien sosioekonomisten ryhmien lapsia.
Gustafssonin mukaan hallitus pyrkii lisäämään koulutuksellista tasa-arvoa Suomessa.
- Hallitus aikoo vähentää koulutuksen periytyvyyttä, kaventaa sukupuolten välistä eroa koulusaavutuksissa ja estää peruskoulujen eriytymisen, luetteli Gustafsson puheessaan Tampereen yliopiston lukuvuoden avajaisissa torstaina.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti