Kuntauudistuksessa ei ole kyse kansan guzettamisesta, mutta oluen lantaraamisessa kyllä
Suomessa on nyt 336 kuntaa. Kuntien keskikoko on 6 000 asukasta. Se on toivottoman pieni. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) esitteli kuntauudistuksen raamit hiljattain. Tavoite on yhdistää 233 nykyistä kuntaa työssäkäyntialueisiin perustuviksi 38 kunnaksi. Koskemattomiksi jäisi 102 kuntaa.
Hallituksen tavoite kuntauudistuksesta on oikea. Arto Koski on tutkinut yhdessä Olli Hokkasen ja Suvi Savolaisen kanssa vuosien 2005 - 2010 kuntaliitosten hyötyjä, haittoja, toteutusta ja aikajännettä. Kuntaliitokset ovat kaikki erilaisia, siksi tutkijat myöntävät, että niitä on vaikea verrata keskenään.
Muutama selkeä hyöty kuntaliitoksilla voidaan saada. Yksi on elinkeinotoiminnan paremmat edellytykset. Se merkitsee parempaa työllisyyttä ja suurempia verotuloja.
Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien koheneminen nähdään tärkeäksi hyötytekijäksi kaikissa kuntaliitoksissa.
Kunnan neuvotteluaseman vahvistuminen nähdään korostuvan kaupunkiseuduilla jonkin verran enemmän kuin muissa kuntaliitoksissa. Tästä on hyötyä niin suhteessa elinkeinoelämään kuin neuvotteluun valtiovallan kanssa.
Yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantuminen on esimerkki hyötytekijästä, jonka merkitys vaihtelee ja korostuu erityisesti kaupunkiseudulla. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantuminen nähdään pitkäkestoisena, yli kaksi valtuustokautta vaikuttavana tekijänä.
Kuntaliitoksen alussa kustannukset pyrkivät karkaamaan, ellei niihin laiteta erityistä huomiota. Kuntaliitoksen alussa myös demokratiavaje voi yllättää, ellei huomiota kohdisteta luottamushenkilöhallinnon vahvistamiseen ja lähidemokratian edistämiseen.
Yleistä kustannussäästöä ei saada vain laittamalla kunnat yhteen. Kustannussäästöjen aikaansaamiseksi pitää asettaa selkeäksi tavoitteeksi taitava yhdistäminen, jossa tavoitellaan kustannussäästöjä. Tällöin metsästetään niitä asioita, joilla kustannuksia voidaan vähentää. Se on mahdollista.
Suuressa kunnassa suurimmat säästöt voidaan saavuttaa henkilöstöstä, tiloista ja organisointitavoista.
Kehotan lukemaan prof. Pentti Mecklinin Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen liitosta varten aikanaan laatiman talousselvityksen, jonka mukaan liitoksella on mahdollista saada talous- ja rationalisointihyötyjä.
Eri havainnot tukevat sitä johtopäätöstä, että liitoksella voidaan saavuttaa juuri sellaisia tavoitteita, joita liitokselle asetetaan. Ts. tarvitaan tavoitteellista politiikkaa, jossa tiedetään mihin ollaan menossa.
Hallitus lopettaa Paras- hankkeen
Samalla hallitus laittaa tylysti hyllylle edellisen hallituksen keskustavetoisen Paras-hankkeen, jolla kuntia on koetettu patistaa yhdistymään porkkanalla. Nyt porkkana vaihtuu kepiksi, ja aloite siirtyy yksittäisiltä kunnilta valtiolle. Pakkoakin voidaan käyttää. Uusi kuntarakenne pitäisi olla pystyssä jo vuoden 2015 alussa eli ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Hallituksella on perusteluja hankkeelle: elinkelvottomia kuntia on paljon, kuntien hallinnossa on tehostamisen varaa ja nykyään kunta- ja palvelu- ja yhteistyörakenteet ovat sekavaa himmeliä. Hallitus aikoo pitää kuntaremontin ohjat tiukasti käsissään.
Kuntaremontti iskee keskustaan. Nykyisen opposition pienimmällä puolueella keskustalla on hallussaan kolmasosa valtuustopaikoista ja enemmistö sadan kunnan valtuustossa. Kun vielä kuntavaalit ovat vuorossa ensi syksynä, luvassa on keskustelua ja ehkä vähän kiistaakin.
Keskustalla ei ole ollut oppositiossa kunnon vaaliasetta. Kuntaremontti on suorastaan lahja keskustalle. Lisää aseita keskustalle tarjoaa se, että uudistus on nostattanut paikoitellen kuntakapinan, jossa on mukana päähallituspuolueiden edustajia.
Keskusta kiirehtikin ilmoittamaan jo ennen eduskunnan kokoontumista, että se tekee välikysymyksen hallituksen kunta-aikeista. Puoluesihteeri Timo Laaninen on jo syyttänyt kokoomusta ja SDP:tä äänestäjille valehtelemisesta vaalikampanjassa. Valehtelusyytöstä ei polittisessa keskustelussa ole totuttu kuulemaan.
Näyttää kuitenkin siltä, että keskustan kanssa paljolti samoilla äänilaitumilla liikkuvat perussuomalaiset ei lähtisi mukaan välikysymykseen.
Hallituksen tavoite kuntauudistuksesta on oikea. Arto Koski on tutkinut yhdessä Olli Hokkasen ja Suvi Savolaisen kanssa vuosien 2005 - 2010 kuntaliitosten hyötyjä, haittoja, toteutusta ja aikajännettä. Kuntaliitokset ovat kaikki erilaisia, siksi tutkijat myöntävät, että niitä on vaikea verrata keskenään.
Muutama selkeä hyöty kuntaliitoksilla voidaan saada. Yksi on elinkeinotoiminnan paremmat edellytykset. Se merkitsee parempaa työllisyyttä ja suurempia verotuloja.
Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien koheneminen nähdään tärkeäksi hyötytekijäksi kaikissa kuntaliitoksissa.
Kunnan neuvotteluaseman vahvistuminen nähdään korostuvan kaupunkiseuduilla jonkin verran enemmän kuin muissa kuntaliitoksissa. Tästä on hyötyä niin suhteessa elinkeinoelämään kuin neuvotteluun valtiovallan kanssa.
Yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantuminen on esimerkki hyötytekijästä, jonka merkitys vaihtelee ja korostuu erityisesti kaupunkiseudulla. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantuminen nähdään pitkäkestoisena, yli kaksi valtuustokautta vaikuttavana tekijänä.
Kuntaliitoksen alussa kustannukset pyrkivät karkaamaan, ellei niihin laiteta erityistä huomiota. Kuntaliitoksen alussa myös demokratiavaje voi yllättää, ellei huomiota kohdisteta luottamushenkilöhallinnon vahvistamiseen ja lähidemokratian edistämiseen.
Yleistä kustannussäästöä ei saada vain laittamalla kunnat yhteen. Kustannussäästöjen aikaansaamiseksi pitää asettaa selkeäksi tavoitteeksi taitava yhdistäminen, jossa tavoitellaan kustannussäästöjä. Tällöin metsästetään niitä asioita, joilla kustannuksia voidaan vähentää. Se on mahdollista.
Suuressa kunnassa suurimmat säästöt voidaan saavuttaa henkilöstöstä, tiloista ja organisointitavoista.
Kehotan lukemaan prof. Pentti Mecklinin Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen liitosta varten aikanaan laatiman talousselvityksen, jonka mukaan liitoksella on mahdollista saada talous- ja rationalisointihyötyjä.
Eri havainnot tukevat sitä johtopäätöstä, että liitoksella voidaan saavuttaa juuri sellaisia tavoitteita, joita liitokselle asetetaan. Ts. tarvitaan tavoitteellista politiikkaa, jossa tiedetään mihin ollaan menossa.
Hallitus lopettaa Paras- hankkeen
Samalla hallitus laittaa tylysti hyllylle edellisen hallituksen keskustavetoisen Paras-hankkeen, jolla kuntia on koetettu patistaa yhdistymään porkkanalla. Nyt porkkana vaihtuu kepiksi, ja aloite siirtyy yksittäisiltä kunnilta valtiolle. Pakkoakin voidaan käyttää. Uusi kuntarakenne pitäisi olla pystyssä jo vuoden 2015 alussa eli ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Hallituksella on perusteluja hankkeelle: elinkelvottomia kuntia on paljon, kuntien hallinnossa on tehostamisen varaa ja nykyään kunta- ja palvelu- ja yhteistyörakenteet ovat sekavaa himmeliä. Hallitus aikoo pitää kuntaremontin ohjat tiukasti käsissään.
Kuntaremontti iskee keskustaan. Nykyisen opposition pienimmällä puolueella keskustalla on hallussaan kolmasosa valtuustopaikoista ja enemmistö sadan kunnan valtuustossa. Kun vielä kuntavaalit ovat vuorossa ensi syksynä, luvassa on keskustelua ja ehkä vähän kiistaakin.
Keskustalla ei ole ollut oppositiossa kunnon vaaliasetta. Kuntaremontti on suorastaan lahja keskustalle. Lisää aseita keskustalle tarjoaa se, että uudistus on nostattanut paikoitellen kuntakapinan, jossa on mukana päähallituspuolueiden edustajia.
Keskusta kiirehtikin ilmoittamaan jo ennen eduskunnan kokoontumista, että se tekee välikysymyksen hallituksen kunta-aikeista. Puoluesihteeri Timo Laaninen on jo syyttänyt kokoomusta ja SDP:tä äänestäjille valehtelemisesta vaalikampanjassa. Valehtelusyytöstä ei polittisessa keskustelussa ole totuttu kuulemaan.
Näyttää kuitenkin siltä, että keskustan kanssa paljolti samoilla äänilaitumilla liikkuvat perussuomalaiset ei lähtisi mukaan välikysymykseen.
Iltalehden Pikkutakki tarkastelee keskikaljan laimentamista
Se tarkoittaisi Pikkutakin mukaan kansan kusettamista. Kaljanlanttauksen jälkeen joutuisi juomaan paljon enemmän nestettä pöhnään päästäkseen ja se tarkoittaisi oikeaa pissatarvetta.
Huoltoasemilla lähestyy historiallinen käänne. Olutta saa kohta halvempaan litrahintaan kuin bensaa. Joku vanhempi lukija saattaa muistaa sellaisenkin ajan, jolloin keskikaljaa ei saanut myydä R-kioskissa ja Lauri Ihalainen kannatti vuorotteluvapaata. Nythän entinen SAK:n puheenjohtaja leikkaa työministerinä vuorottelukorvausta.
Toimivin vuorotteluvapaan malli löytyy politiikasta. Mari Kiviniemi jäi porukoineen juuri neljän vuoden vuorotteluvapaalle. Edelliset neljä vuotta vuorotteluvapaalla olivat demarit.
Joku isoista puolueista pääsee aina vuorollaan vapaalle, kun muut hallitsevat maata. Vuorotteluvapaalla ei saa ministerin palkkaa, mutta kansanedustajan palkan kumminkin. Eikä muuta tarvitse tehdä kuin haukkua kaikki hallituksen esitykset.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti