Dosentti Teppo Järvinen: ” Lääkemääräyksiä kirjoitetaan ihmisille, joilla on ”korkea sairastumisriski”, vaikka lääkkeiden todellisesta hyödystä ei ole näyttöä”
Kokeellisen ortopedian dosentti Teppo Järvinen Tampereen yliopistossa kirjoittaa Suomen Lääkärilehden tuoreessa numerossa otsikolla ”Miljoonat eurot valuvat hukkaan sairauksia ehkäisevässä lääkityksessä ”.
Asiasta kirjoittaa myös Suomen Kuvalehti "Lääkäri: Kallista ja huonosti tutkittua - suomalaisille määrätään liikaa lääkkeitä."
Asiasta kirjoittaa myös Suomen Kuvalehti "Lääkäri: Kallista ja huonosti tutkittua - suomalaisille määrätään liikaa lääkkeitä."
Järvisen mukaan lääkemääräyksiä kirjoitetaan ihmisille liikaa ja jopa ihan turhaan ja viime vuonna noin 500 miljoonan euron arvosta.
Viime vuonna 1,4 miljoonaa suomalaista söi lääkkeitä sydän – ja verisuonisairauksiin, noin 700 000 korkeaan kolesteroliin, 300 000 diabetekseen ja 100 000 osteoporoosiin. Suurin osa tästä noin 500 miljoonasta eurosta kului ennalta ehkäisevään lääkitykseen. Lääkemääräyksiä kirjoitetaan ihmisille, joilla on korkea sairastumisriski, vaikka lääkkeiden todellisesta hyödystä ei ole näyttöä.
Terveydenhuolto maksaa ihan liian paljon. Nyt kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 1995. Kaksi vuotta sitten lasku oli noin 16 miljardia euroa eli lähes kymmenesosa bruttokansantuotteesta. Samalla Suomi taistelee historian pahimman kestävyysvajeen ja velkaongelman kanssa.
Näin ei voi jatkua. Tarvitaan uudelleenarviota. Lääkäri Teppo Järvinen on oikealla asialla. Meidän on tarkasteltava kriittisesti omien toimiemme ja valintojemme yhteiskunnallisia vaikutuksia. Järvinen korostaa, ettei hän halua syyllistää työtovereitaan. Mutta ikäviä kysymyksiä ei voi väistää. ”Kenen etiikka kestää lääkitä vanhusta monta euroa päivässä maksavilla ehkäisevillä lääkkeillä, kun samalla kotikaupungissani on varaa käyttää koululaisen ruokaan vain noin 0,70 euroa päivässä”, kysyy Järvinen.
Järvinen korostaa, että niillä, jotka tekevät päätöksiä lääkkeiden korvattavuudesta, pitäisi olla uskallusta sanoa, ettei tällaiseen toimintaan voida panostaa ennen kuin on saatu vaikuttavuusnäyttö eli arkielämän näyttö. Vaikuttavuustutkimuksia ei tehdä. Lääketeollisuutta ei kiinnosta vaikuttavuus sen jälkeen, kun myyntilupa on saatu.
Järvisen mukaan esimerkiksi verenpaineen hoitotutkimusta lääketeollisuus ei rahoita. Siksi vastuu kuuluu yhteiskunnalle, lääkeviranomaisille ja lääkäreille.
On erinomaista, että lääkärit eivät enää halua olla tahdottomia lääketeollisuuden juoksupokia ja tyttöjä, vaan kriittiset äänenpainot ja arviot nousevat pikkuhiljaa esille. Sillä voi olla ihan kansantaloudellista merkitystä, kun turhista ja kalliista lääkemääräyksistä luovutaan.
Jos lääkärit ovat tulevaisuudessa entistä kriittisempiä lääkemääräystensä suhteen, samanlaista vaikuttavuuden arviota omista valinnoistamme tarvitsemme myös tavallisten kansalaisten ja kuluttajien tasolla.
Tarvitaan ihan oikeaa ennaltaehkäisyä, jonka soisi kokevan renessanssin. Varmaankin paljon olisi tehtävissä kansanterveydenkin parantamiseksi terveellisten ruokatottumusten, kohtuullisen alkoholinkäytön, tupakoinnin välttämisen, liikunnan ym. konkreettisten asioiden osalta.
Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on Suomen terveyspolitiikan ensisijaisia tehtäviä. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on tässä työssä tärkeä tehtävä. Terveyttä ei edistetä pelkästään terveydenhuollon keinoin, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Kuntien on otettava terveysnäkökohdat huomioon kaikessa suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksissä.
Silti voidaan arvioida, että varsinaiseen ennaltaehkäisyyn panostetaan ihan liian vähän. Erityisesti asian avaamiseen tarvittaisiin kansalaisnäkökulmaa. Tavalliset ihmiset ovat viime kädessä asian etenemisen suhteen ratkaisevassa asemassa.
Juhlapuheista pitäisi siirtyä konkreettiseen todellisuuteen. Ehkäisevä työ pitää vastuuttaa paremmin, suunnitella paremmin ja rahoittaa.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti