Hyri - kaupunki tavoitteeksi
Kataisen hallitus vie ja kunnat vikisevät
Kataisen hallitus on päättänyt tehdä hallitusohjelman mukaisia välttämättömiä valtiontalouden säästöjä kuntien valtionosuuksista. Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vähennykset kuntien tuloihin on 631 miljoonaa euroa, josta valtionosuuksien leikkaus, yhteisöveron 5 %- yksikön nosto normaalitasosta ja kiinteistöveron poisto tasauksesta tekee vuonna 2012 363 miljoonaa euroa. Kuntaliitossa on laskettu verohallinnon ennakollisten tietojen (22.8.2011) perusteella vaikutukset maan kuntiin.
Kuntien valtionosuusmenetykset tulevat olemaan seuraavat:
Hyvinkää vaikutukset yhteensä 3,6 miljoonaa, 81 euroa/asukas
Riihimäki 2,3 miljoonaa, 82 euroa/asukas
Hausjärvi 1,4 miljoonaa, 163 euroa/asukas
Loppi 831 000 euroa, 100 euroa/asukas
Valtiovarainministeriön mukaan leikkaustarve kuntien valtionosuuksiin on yhteensä 2,6 miljardia euroa. Tulkinnan mukaan kuntien rahoitustilanne ei kuitenkaan loppupelissä vielä tänä vuonna heikkene, vaan paranee ensi vuonna valtionosuuksien pienenemisestä huolimatta. Tämä johtuu kustannustenjaon tarkistuksesta ja yhteisöveron lisätuotosta.
Hallitus on käynnistänyt kuntauudistuksen, jossa tavoitteena on uusien vahvempien ja elinvoimaisempien kuntien perustaminen työssäkäyntialueittain. Nyt on todellinen aika käynnistää poliittinen keskustelu alueen neljän kunnan, Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi, yhdistämistä. Meillähän on suhteellisen tuoreet selvitykset hyllytettyinä, joten paneudutaan niihin uudestaan tulevaisuuden haasteista tietoisina.
Kuntaministeri Henna Virkkunen on antanut ymmärtää, että hallitus on nyt tosissaan ja poissuljettu ei ole edes vastahakoisten kuntien pakkoliitos, jos hallituksen tavoite ei muuten etene. Ministerin mukaan kuntia voidaan myös pilkkoa ja ylittää maakuntarajat. Tavoitteena on uusi kuntakartta, joka olisi voimassa 2015 alusta lähtien. Tässäpä taitaakin olla nyt sellainen ministeri, joka laittaa tuulemaan. Se on hyvä! Luulisi tämän nyt aiheuttavan Hyvinkään ja Riihimäenkin alueella jo liikettä.
Hyri- kaupungin muodostaminen olisi konkreettinen vastaus kuntien velkaantumisen, ikääntymisen ja peruspalveluiden järjestämisen ja kustantamisen ongelmaan. Alueen kunnissa on ollut viime vuosina menoautomaatti, jatkuva menojen ja kustannusten kasvu. Tiedetään, että suuremmalla kunnalla on paremmat mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen ja myös säästöjen toteuttamiseen. Säästöjä tarvittaessa saadaan henkilöstöstä, tilakustannuksista ja organisointitavoista.
Hyvinkään ja Riihimäen taajamien noin 15 kilometrin etäisyys ei voi perustella kahta kaupunkikeskusta näin vierekkäin. Huomattaviakin kustannussäästöjä olisi saatavissa, jos nämä kaksi näin lähekkäin olevaa kaupunkia laitettaisiin yhteen ja otettaisiin vakavasti tehtyjen selvitysten rationalisointihyödyt. HYRI - alue olisi vahvempi selviämään kansalaisten peruspalvelujen tuotannosta, huolehtimaan elinkeinojen edistämisestä ja työllisyyden hoidosta.
Jotain pitäisi todella tehdä niin kauan kuin kunnilla on vielä itsenäistä toimivaltaa taloutensa päättäjinä. Talous ja siihen kohdistuvat paineet ovat suurin ja kiperin haastaja. Se on lähtötilanteessa kaunistellut talousveivauksetkin huomioon ottaen uskoteltua heikommassa kunnossa. Riihimäen yli 100 miljoonan euron velka ja tuloveroprosentti 19,75 ei anna mitään liikkumavaraa. Millään hokkus- pokkus- tempulla sen paremmin Riihimäki kuin Loppi ja Hausjärvikään eivät tule saamaan talouttaan edes säälliseen tasapainoon. Parhaimmassa talouskunnossa on Hyvinkää, joka on myös velkaantumassa maan keskitasolla. Tulevia sukupolvia odottaa kuntasektorin velkaorjuus, ellei paikallinen poliittinen päättäjä oikaise taloutta.
Alueen kunnilla on ollut vaikeuksia menojen kasvun kanssa. Menot ovat kasvaneet voimakkaammin kuin tulot. Tiedämme, että ikääntyminen eli kestävyysvaje on erittäin suuri tulevaisuuden kuntatalouden ongelma. Tiedämme kuitenkin, että nykyistä suurempi kuntakoko antaisi paremmat mahdollisuudet säädellä menojen kasvua ja antaisi myös paremmat mahdollisuudet kestävyysvajeen hoitamiseen.
Valtiota huudetaan helposti apuun, mutta valtion huolena on sulattaa lamalaskut ja lisäksi kuntien tilikikkailullaan veivaama yli 10 miljardin euron lasku. Valtion velkaantuneisuus ja noin 10 miljardin euron vuosittainen lisävelka aiheuttaa todellisen vyön kiristyksen kunnissa.
Kuntaliitos tarjoaisi välineen alueen kilpailukyvyn parantamiseen. Se muodostaisi kunnan, jolla on leveämmät hartiat. Se antaisi alueen elinkeinopolitiikalle uutta potkua, kun alue herättäisi suurempaa ihmisten ja yritysten kiinnostusta. Työttömyysaste on alueella ongelma, mutta kuntaliitos toisi siihenkin uusien tuotannollisten investointien kautta helpotusta.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti