"Kuntien lainavelkoja ei hoideta veroja korottamalla"
Riihimäen kaupunki on velkaantunut varsin pahasti. Velkaa oli vuoden 2010 alussa 102,5 miljoonaa euroa eli 3570 euroa asukas. Se on reippaasti kuntien keskimäärää enemmän. Siitä huolimatta, vaikka kaupunki on nostanut veroprosenttia ja maksuja, euroja ei ole kerääntynyt niin paljoa kaupungin kassaan, että sieltä olisi kyetty kaupungin velkoja lyhentämään. Mistä nyt asiassa on kysymys?
Kuntalehdessä (10/2011) Riihimäkeäkin konsultoinut, kuntien finanssiriskeistä väitellyt Eero Laesterä kritisoi ajattelutapaa, jonka mukaan kunnat selviävät veroja nostamalla. Kunnilla on lainaa jo lähes 12 miljardia euroa. Velkaantuminen hirvittää Laesterää.
Laesterä käy läpi kuntien velkaantumisen takana olevia myyttejä. Yksi on se, että velkaantumista ei pidetä ongelmana. kun kunnilla on niin paljon omaisuutta. Kunnilla on kuitenkin vähän sellaista omaisuutta, jolla on reaaliarvoa.
Laesterän mukaan toinen tyypillinen tilanne on, että kuvitellaan velkojen hoituvan korottamalla veroja. On kuntia, jotka nostavat veroprosenttiaan jatkuvasti, kun menot kasvavat nopeammin kuin tulot, niin miten ne kuvittelevat verotusta kiristämällä voivansa maksaa velkojaan koskaan takaisin.
Velka suhteutettava verotuloihin
Laesterä on osallistunut viime vuosina yli 20 kunnan talouden sopeuttamiseen. Perinteisesti velka on suhteutettu kunnan asukaslukuun. Laesterän mukaan velkaa tulisi tarkastella suhteessa verotuloihin.
Esimerkin Laesterä ottaa Reisjärveltä. Kunnalla oli viime vuonna velkaa noin 16,3 miljoonaa euroa. Veroprosentti oli 21, jolla se keräsi kunnallisveroa noin 6,7 miljoonaa euroa.
Laesterä jakaa kunnallisveron 21:llä, saadaan yhden veroprosenttiyksikön tuoma tulo, joka on noin 323 429 euroa. Kun lainakanta jaetaan yhtä veroprosenttia vastaavalla luvulla eli 323 429:llä saadaan osamääräksi 50,57.
Reisjärven lainakanta oli siis 50,57 veroprosenttiyksikköä.
Laesterä laskee, että jos Reisjärvi saisi maksettua kunnallisverotuloilla kaikki velkansa pois, sen pitäisi nostaa veroprosentti 71, 5:een. Jos kunta korottaisi veroprosenttia pelkästään lainojen maksuun kaksi veroprosenttiyksikköä, se maksaisi velkaansa 25 vuotta.
Laesterä perää kuntiin malttia lainanottoon. Kuntien pitää lainaa ottaessaan ottaa huomioon sukupolvien välinen tasa- arvo.
Riihimäen talouden tosiasiat eivät naurata
Verotulot vuonna 2011 90 258 000
Veroprosentti 19,75
Lainakanta 102 500 000
Verotulot jaetaan veroprosentilla ja lainakanta jaetaan yhden veroprosentin tuotolla.
Riihimäen lainakanta on 22,42 veroprosenttiyksikköä.
Kunnan velka on etukäteistä veronkantoa, sanoo kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä.
No niin, yhteenvetona voidaan todeta, että kun Riihimäen veroprosentti nostetaan nykyisestä 19,75:stä ensi vuodelle 42,17, silloin teoreettisesti olisi mahdollista hoitaa kaupungin velka.
Tiedämme hyvin,että se ei ole mahdollista - veroprosentin nostolla ei saada kokoon tavoiteltua verokertymää - veroprosentin nostoon ei ole muutenkaan innostusta.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti