Asuminen maksaa ja myös maahanmuuttajien asuminen maksaa. Paljon on Suomessakin puhuttu vuokralaisten ja eritoten nuorten auttomuudesta ja osaamattomuudesta asumisessa. Esimerkkejä löytyy joka lähtöön. Nyt silmätikuksi on nostettu maahanmuuttajien asuminen. Kyllä asiassa on ihmettelyä. Mutta kaikesta huolimatta, eivät osaa suomalaiset vuokra-asukkaatkaan asua. Mistä siis on kysymys? Puhutaanko todella asiasta? Vai rasismiko tässäkin nostaa päätään? Vai tulevatko asiat esille herkemmin julkisuuden kautta?
Turussa kohistaan maahanmuuttajien asumisen lisäkuluista. Valtalehti Turun Sanomat repii isoja otsakkeita:
TS: Turussa maahanmuuttajien asunnoista kertyy vuodessa 645 000:n lisäkulut
Turussa on selvitetty, paljonko maahanmuuttajien kotouttamisen asumiskustannukset ovat. Selvityksen tilasi Turun apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä (kok), uutisoi Turun Sanomat.
Lehden mukaan Kyttä määritteli tutkimuksen luottamukselliseksi. Luvut nousivat kuitenkin julkisuuteen, kun kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää (vp) laittoi selvityksen blogiinsa.
– Siitä voi tehdä rasistisia tulkintoja. Olen tosi harmissani, jos sitä käytetään väärin, huolestunut apulaiskaupunginjohtaja kommentoi tutkimusta Turun Sanomille.
Turun kaupunki omistaa TVT Asunnot -nimisen vuokrataloyhtiön. Esimerkiksi vuonna 2009 yhtiölle kertyi maahanmuuttajien asunnoista noin 645 000 euron lisäkulut valtaväestön asuntoihin verrattuna.
Summassa on mukana muun muassa satelliittitelineiden asennuksia ja kaapelointeja, ylimääräisiä portaikkojen siivouksia, kodinkoneiden korjauksia ja tuholaisten torjuntaa.
Lisäksi maahanmuuttajat ja vieraskieliset asukkaat käyttävät lähes kaksi kertaa niin paljon vettä kuin valtaväestö. Tämä saattaa johtua siitä, että maahanmuuttajaperheet ovat usein suurempia kuin valtaväestössä. Koska todella suuria asuntoja on tarjolla vain vähän, esimerkiksi kolmiossa saattaa asua kahdeksan henkeä.
TVT Asuntojen mukaan kodinkoneiden uusimiset ja siivouskulut puolestaan johtuvat usein osaamattomuudesta ja tietämättömyydestä
Aamulehti kertoo:
Maahanmuuttajille enemmän tukea
Maahanmuuttajille annetaan jatkossa aiempaa enemmän tukea kotoutumiseen. Asiasta määrää syyskuun alussa voimaan tullut kotoutumislaki.
Kaikille maahanmuuttajille jaetaan perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta heti oleskeluluvan saamisen yhteydessä. Lisäksi Suomeen muuttaneilla on mahdollisuus alkukartoitukseen, jossa selvitetään muun muassa, mitä palveluita ja koulutusta maahanmuuttaja tarvitsee.
Toimilla pyritään nopeuttamaan maahanmuuttajien työllistymistä.
Laki tähtää hyvään. Sillä on pyritty parantamaan maahanmuuttajien kotouttamista ja tärkein asia on työllistyminen. Työttömyys merkitsee varmaa syrjäytymistä. Siksi maahanmuuttajat pitäisi saada työmarkkinoille ja työhön. Miksi maahanmuuttajien kotouttaminen ei aina onnistu?
Jostakin muustakin on kysymys. Tietysti kulttuurista. Tiedämme tutkimuksista, että virolaiset ja venäläiset työllistyvät Suomessa parhaiten. Työllistymistä on yritettävä helpottaa.
Yksi asia on suomalainen viranomaiskulttuuri. Suomalaisia virkamiehiä ja työntekijöitä on yritetty opettaa lailla. Ihan virkatehtäviin kuuluu neuvonta ja opastus. Tältä pohjalta voimme ihmetellä, että miten on mahdollista, kuten Turunkin esimerkki osoitti, että maahanmuuttajilla on huutavaa tietämättömyyttä ja osaamattomuutta. Maahanmuuttaja ei osaa asua. Kuka on laiminlyönyt riittävän neuvonnan ja opastuksen?
Aamulehti kertoo:
Liika istuminen kansanterveyden uhka - nuoret erityisesti vaarassa
Suomalaiset istuvat liikaa, mikä altistaa monille sairauksille, kertovat terveysalan asiantuntijat.
Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin istumiseen käytetyssä ajassa. Joka toinen kansalainen istuu vähintään kuusi tuntia päivässä, ja moni viettää istuma-asennossa yli puolet valveillaoloajastaan.
Istuminen on syytä ottaa tosissaan, sanoo terveysliikunnan dosentti Raija Laukkanen, joka on perehtynyt liiallisen istumisen terveysriskeihin. Niitä on maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan pitkä lista, kuten lihasten surkastuminen, verenkierron häiriöt, selkä-, ja hartiavaivat, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit sekä verenpaineen kohoaminen.
Laukkasen mukaan voidaan puhua kansanterveydellisestä vitsauksesta. Asiantuntijoita huolettaa etenkin nuorten istuminen. Moni nuori rasittaa tuolia kymmenenkin tuntia päivässä.
Keinoja istumisen vähentämiseksi pohditaan. Yhdysvalloissa on tehty toimistotöitä juoksumatolla kävellen, ja koululaiset ovat istuneet oppitunneilla satula- ja pallotuolilla. Myös säädettävät työpisteet yleistyvät.
Toimistotöissä pitää työnantajan huolehtia taukoliikunnan järjestämisestä. Voimistelu työtehtävien välissä piristää ja tietysti elvyttää yksipuolisesti kuormittuneita lihaksia. Tietysti vastuuta ei voi kaataa yksin työnantajan niskaan. Työntekijän on itsekin ryhdistäydyttävä ja huolehdittava lihaskunnosta ja kestävyydestä.
Istuminen on terveysriski. Hyvät ihmiset, ei muuta kuin liikkumaan!
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti