Ei puhettakaan kuherruskuukaudesta

Rakennusliiton Suokkaalta raju väite: Ay-liike on nyt osa valtionhallintoa

 

Uutispäivä Demarissa Katariina Kivistö suree pääministeri Kataisen ja hallituksen kohtaloa.

Hallitus nimitettiin 22. kesäkuuta, parahiksi kesälomakauden kynnyksellä. Hallitus ja sen poliittinen avustajakunta on ehtinyt työskennellä täyskokoonpanossa hädin tuskin kuukauden ajan. Kuherruskuukaudesta Kataisen hallitus ei ole saanut nauttia, vaan lunta alkoi tulla tupaan heti keskikesän helteillä.

Kivistö kirjoittaa:

Hallitusta kuuluu arvostella. Hallituksen tekojen kriittinen tarkastelu on opposition ja median perustehtäviä. Mutta nyt arvostelun kärkenä näyttää olevan se, että hallitus on väärin muodostettu. Hallituksessa ovat väärät puolueet, paitsi kokoomus, joka on ajautunut vastenmieliseen kokoonpanoon.
Kyse on samasta kipuilusta, josta porvaripiirit ovat kärsineet viime presidentinvaaleista lähtien. Sauli Niinistön presidentiksi halunneista osa ei sulata vieläkään sitä, että Tarja Halonen tuli valituksi. Tämä on näkynyt istuvaan presidenttiin kohdistuvana ivana. Vastaavasti porvarihallituksen jatkoon luottaneet eivät näköjään pysty nielemään nykyhallitusta. Jotkut purkavat hallitukseen katkeruuttaan keskustan surkeasta tilasta.
Hallituksen olemassaoloon kohdistuvasta kritiikistä valtaosa korvamerkitään demareille. Pääkirjoitukset ja kolumnit, joissa moititaan hallitusta, kuorrutetaan esimerkein Ministerin (sd.) taitamattomuudesta. Sekä Suomen Kuvalehden pääkirjoituksen (2.9.) laatija että Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja (4.9.) lukevat kyvyttömyydeksi sen, ettei arvonlisäveroa nosteta, jälkimmäistä närästää myös perusturvan parantaminen.
Porvarihallituksen arvovalinnat olisivat varmasti olleet toiset, mutta sitäkin voisi miettiä, paljonko eriarvoistumiskehitys tulee ajan mittaan maksamaan.
Maineenpilaajahallitukselta puuttuu kuulemma suuri tehtävä.
Voiko hallituksella olla suurempaa missiota kuin turvata (hallitusohjelman ensimmäisen sivun kirjausten mukaisesti) demokraattisen kehityksen ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

KU: Rakennusliiton Suokkaan raju väite: Ay-liike on nyt osa valtionhallintoa

 

Minä en ole koskaan ollut SAK:ssa porukassa, joka käyttää todellista päätösvaltaa – koska minä en kuulu demariryhmään, sanoo Kyösti Suokas Kansan Uutisissa.

Keskustelu pitkään ammattiyhdistysjuristina työskennelleen Kalevi Höltän kirjoittaman Työtaisteluopas- teoksen julkistamistilaisuus kulminoitui tiistaina Rakennusliiton 2. puheenjohtajan Kyösti Suokkaan näkemykseen suomalaisen ay-liikkeen tilasta.

Varsinkin SAK-laista ay-liikettä puoluepoliittisuudesta moittiva Suokas näkee suomalaisen ay-liikkeen tulevaisuuden ratkaisun olevan siinä, että päästään erilaisten ryhmien kulissien takana tapahtuvista päätösten junailuista todelliseen avoimuuteen.

– Tänä aikana, kun tilanne vaatisi ay-liikkeessä avointa ja kriittistä keskustelua, ei sitä voida käydä. Keskustelu on yhtä kriittistä kuin se oli Neuvostoliiton ay-liikkeessä Neuvostoliiton ollessa voimissaan, jatkoi Suokas korostaen nyt olevan tarve puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Suokas löytää myös ay-liikkeen ja valtionhallinnon suhteesta yhtäläisyyttä Neuvostoliittoon.

Nyt kun Sdp ja Vasemmistoliitto ovat hallituksessa, ei SAK:n kaltaisella puoluepoliittisella ay-keskusjärjestöllä ole hänestä itsenäisyyttä suhteessa hallitukseen.

– Tilanne on tässäkin jossakin määrin neuvostoliittolainen. Ay-liike on osa valtionhallintoa.

Työtaisteluoikeuden suurin uhka 

 

Höltän kirjan teeman, työtaistelun, kannalta tilanne on Suokkaasta suorastaan absurdi.

Absurdiutta on tilanteessa, jossa ay-liikkeessä punnitaan ryhtymistä työtaisteluun jotakin poliittista päätöstä vastaan.

– SAK:han on ollut käytännössä itse tekemässä nämä päätökset, oikoo Suokas ”latuja”.

Suokas sanookin pitävänsä työtaisteluoikeuden tulevaisuuden kannalta suurimpana uhkana sitä, että käytännössä ay-keskusjärjestö on hallituksessa.

Suokas muistuttaa SAK:n tyrmänneen kaksi kertaa sen ja muiden ay-keskusjärjestöjen osallistumisen niin sanottuun työrauhajärjestelmää kehittämään aiottuun työryhmään.

Työtaisteluoikeuksien näkökulmasta tilanne on Suomessa tänään Suokkaan mukaan hyvä. Oikeudet ovat hänestä Euroopan, ehkä koko maailman parhaat. Täällä on siten niissä vain menetettävää.

Arvio Kalevi Höltän Työtaisteluopas-teoksesta Kansan Uutisten Viikkolehdessä 9.9.

Mikko Lund