Halla- Aho: Kreikkaan tarvitaan sotilasjuntta laittamaan lakkoilijat ja mellakoijat kuriin

 

 

Halla- Aho: Kreikkaan tarvitaan sotilasjuntta laittamaan lakkoilijat ja mellakoijat kuriin

Soini tuohtui Halla-ahon Kreikka-kommenteista

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini aikoo esittää kansanedustaja Jussi Halla-ahon erottamista ryhmästä määräajaksi. Soini on tuohtunut Halla-ahon Kreikka-kannanotoista.
Soini kertoi STT:lle kertoneensa jo ryhmän puheenjohtajalle aikeistaan, jotta jokaisella ryhmän edustajalla on aikaa ajatella asiaa. Perussuomalaisten ryhmä käsittelee asiaa huomenna.
Soinin mukaan Halla-aholle tulisi kuukausi aikaa miettiä, voiko perussuomalaisten kansanedustaja kirjoittaa niin kuin hän kirjoitti.
Soini kertoi aikomuksistaan Ilta-Sanomille ollessaan paluumatkalla Pietarista.
Halla-aho kirjoitti Facebook- sivullaan, että Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, joka suosiostaan välittämättä voisi panna lakkoilijat ja mellakoitsijat kuriin panssarivaunuilla.
Myöhemmin hän poisti kirjoituksen ja sanoi, että se oli huonosti harkittu.
Halla-aho toimii eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana.
Jokohan nyt Timo Soini ottaa isännän paikan puolueen puheenjohtajana  ja näyttää Halla-aholle kaapin paikan. Tätä on saatu odottaa ja odottaa ja  nyt se ilmeisesti tapahtuu.

Halla-aho haluaa sotilasjuntan laittamaan Kreikan lakkolaiset kuriin

 

Perussuomalaiset on oman määritelmänsä mukaan työväenpuolue ilman sosialismia. Mikäli puolueen helsinkiläistä ääniharavaa Jussi Halla-ahoa on uskominen, se on myös työväenpuolue sotilasjuntalla.
Halla-aho otti keskiviikkona Facebookissa kantaa Kreikassa meneillään oleviin lakkoihin:
”Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan, ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoijat kuriin panssarivaunuilla”, hän esitti.
Halla-ahon mielestä demokratia on järkevän toiminnan este:
”Yksinkertainen tosiasiahan on, että demokratia (=vaalit) estää mitä tahansa poliittista hallitusta ryhtymästä mihinkään sellaisiin toimiin, joilla *oikeasti* olisi mitään vaikutusta Kreikan konkurssitalouteen.”
Jussi Halla-aho on eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja. Hänen haikailemansa oikeistolainen sotilasjuntta hallitsi Kreikkaa vuosina 1967–74. Se syrjäytti Halla-ahon halveksiman demokratian vallankaappauksella.
Siviilituomioistuin tuomitsi 23. elokuuta vuonna 1975 Kreikan sotilasjuntan entiset johtajat presidentti-pääministeri Giorgios Papadopoulosin sekä Stylianos Patakosin ja Nikos Makarezosin kuolemaan kapinasta ja valtiopetoksesta. Myöhemmin tuomiot muutettiin elinkautisiksi.

”En oikeasti kannata junttaa”

Myöhemmin keskiviikkona Halla-aho poisti kirjoituksensa.
”... en oikeasti kannata sotilasjunttaa Kreikkaan. Tarkoitus oli, omassa tyylilajissani, huomauttaa, että demokratiassa on vaikea toteuttaa ikäviä ja kansan vastustamia päätöksiä, vaikka ne olisivat välttämättömiä. Useimmat varmaan ymmärsivät viestin, mutta koska siihen oli helppo tarttua, sen julkaiseminen osoitti huonoa harkintaa, ja siksi olen poistanut sen.”
Halla-ahon kirjoituksesta kertoi  Ilta-Sanomat.

Halla-aho - tapauksen uusi käänne: potkut eduskuntaryhmästä

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho on saamassa määräaikaiset potkut Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.

Kansanedustaja Jussi Halla-ahon pohdinnat sotilasjuntan tarpeesta Kreikassa raivostuttivat Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin. Soini sanoi Ilta-Sanomien verkkosivuilla esittävänsä Halla-ahon erottamista eduskuntaryhmästä kuukauden ajaksi.
– Nyt tuli mitta täyteen, Soini sanoi Allegro-junassa, jossa oli palaamassa Suomeen johtamaltaan ulkoasianvaliokunnan matkalta Pietarista.
Halla-ahon erottamista kuukaudeksi käsitellään ryhmäkokouksessa jo torstaina.
– Se on sellaista puhetta, joka ei missään nimessä vastaa meidän puolueemme linjaa, Soini kommentoi Halla-ahon kirjoitusta Kreikan sotilasjuntan tarpeesta ja demokratian kelvottomuudesta.
Jos asia menee äänestykseen, silloin mitataan ensi kerran voimasuhteet Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä.
Yle: Kokoomus nousi taas suurimmaksi puolueeksi

Kokoomus on uusimman mielipidemittauksen mukaan jälleen suosituin puolue.
Taloustutkimuksen Yle uutisille tekemässä mittauksessa kokoomus sai 23,7 prosentin kannatuksen ja meni ohi perussuomalaisten. Kakkoseksi pudonnut perussuomalaiset sai 21,2 prosentin kannatuksen.
Tutkimuksen mukaan keskustan alamäki on jatkunut edelleen. Puolueelle mitattiin nyt 12,6 prosentin kannatus.
Elo-syyskuussa tehdyssä mittauksessa eniten putosi SDP:n kannatus. Nyt se oli 18,6 prosenttia. Kuukaudessa laskua oli kertynyt 1,2 prosenttiyksikköä.
Pienempien puolueiden kannatusluvuissa ei tapahtunut suuria muutoksia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 4 300:aa ihmistä. Heistä puoluekantansa kertoi kaksi kolmannesta. Tutkimuksen virhemarginaali on 1,4 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.

Kepun alamäki jatkuu

Keskustan syöksy kauhistuttaa Pekkarista 

Keskustan kannatuksen jatkuva syöksy kauhistuttaa puolueen kansanedustajaa ja pitkäaikaista vaikuttajaa Mauri Pekkarista. Keskusta sai YLE Uutisten keskiviikkona julkaistussa puoluekannatuskyselyssä vain 12,6 prosentin kannatuksen.

- Se on surkea lukema, kerta kaikkiaan, lähellä katastrofia, Pekkarinen sanoo.
- En minä ala mitään tuomiopäivää Mari Kiviniemelle tai muulle puoluejohdolle täällä antamaan. Kyllä sen pitää tulla tuolta kentältä, jos on tullakseen, Pekkarinen sanoo.
Vuosi sitten Kiviniemen vastaehdokkaana puoluejohtajavaalissa ollut Pekkarinen ei näe, että keskustan kenttä olisi vielä vaihtamassa puoluejohtoa. Pekkarinen uskoo keskustan nousuun. Hallituksen kuntauudistus ja eurosekoilu antavat keskustalle nousun eväitä.
- Olen aivan varma, että tämän vuoden lopulla keskustan kannatus on ihan toisissa lukemissa. Ellemme onnistu nostamaan meidän kannatuslukemia ihan toisiin sfääreihin, niin joutuu kysymään, että mitä varten tällainen poliittinen liike ylipäänsä on olemassa, Pekkarinen toteaa.
Keskusta nousi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa pääministeripuolueeksi 24,7 prosentin äänisaalilla ja paikka säilyi vielä vuonna 2007, kun 23,1 prosenttia äänestäjistä kannatti puoluetta.
Viime eduskuntavaaleissa kannatus oli enää 15,8 prosenttia ja sen jälkeen kannatuskyselyt ovat piirtäneet puolueelle yhä matalammalla laahaavaa käyrää.

Ihme että laskevat kannatuskäyrät eivät herätä kenttää
Kyllä  voidaan ihmetellä erityisesti kepun alamäkeä ja myös demareiden jyrkkää laskua. Tämä ei näytä synnyttävän sen paremmin maaseudulla,  takametsissä   tai kaupungeissa mitään kuhinaa. Ei kepussa eikä demareissa kukaan vaadi puoluejohtoa tilille ja erotettavaksi.
Tämä kertoo yhä selvemmin sen, että valtapuolueiden jäsenistö on kovin vieraantunut  harjoitetusta politiikasta.

Mikko Lund