perjantai 10. helmikuuta 2012

Virkaeliitti pysyköön pilttuussaan ja politiikka johtamaan kuntauudistusta

Virkaeliitti pysyköön pilttuussaan ja politiikka johtamaan kuntauudistusta

 Aamuposti kertoi (AP 9.2.2012) seudun kuntien kunnanjohtajien suhtautumista kuntauudistukseen. Selväksi tuli, että Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen  vastustaa  ainakin neljän kunnan liitosta ja selvitysmiehen asettamista, jota hallituksen työryhmä esittää  selvitystä vaativille alueille. Selvitysmiehen kohdalla  Keskiruokanen on kerrankin oikeassa. Täällähän on käytössä  suhteellisen tuoreet    selvitysmiesten  raportit, jotka osoittivat, että neljän kunnan liitoksella olisi saatavissa pitkällä tähtäimellä tuntuvia säästöjä. Toki siitä olisi tuntuva apu siihenkin selvitykseen, jos valtio katsoisi kuntien niskuroinnin vuoksi teettää vielä uuden selvityksen.  Keskiruokanen  vastustaa kuntauudistusta  ja puolustaa omaa napaansa. Hän on johtava virkamies ja jäävi toimimaan omassa asiassaan. Tämän takia Riihimäen kuntapoliitikkojen on noustava ajamaan kaupunkilaisten etuja ja johtamaan kuntauudistusta.

 Neljän kunnan  Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhteisen kaupungin kokoaminen on kunnianhimoinen ja tavoiteltava poliittinen ratkaisu.

 Nyt äänessä on paljossa ollut virkaeliitti, joka on pääsääntöisesti vastustanut kuntauudistusta. Se on puolustanut vanhoja kuntarakenteita. Sillä ei ole ollut yhtään ajatusta kehittää palveluja tai kuntademokratiaa.  Sen takia kuntahallinnon virkaeliitti on jätettävä omaan pilttuuseensa, he eivät ole kuntauudistuksen asiantuntijoita, vaan turhan byrokratian säälittäviä puolustajia. Uusi kunta - VAIKKAPA MONNIN KAUPUNKI -  ei uhkaa kouluissa eikä laitoksissa työskenteleviä  todellisen tuloksen tekeviä aivoja ja käsiä.



Erityisesti keskustan osallistuminen kuntakapinaan  on perustunut populistiseen vastustamiseen vastustamisen vuoksi. Asialliselta kritiikiltä  odotettavat tosiasiat  ovat jääneet vähiin. Keskustan vallankäyttö  on perustunnut  monissa maalaiskunnissa  suorastaan  mafiaperustaan jäsenkirjavirkapaikkojen, sukulaisten ja keskustan Hyvä Veli- järjestelmien  hyödyntämiseen. Juuri tämän takia keskusta on nostanut älämölön asiasta,  kun ikimuistoinen valtajärjestelmä on kuntauudistuksen takia kaatumassa. Keskusta on tervetullut kaupunkeihin.  Rakentavalla suhtautumisella  uudistukseen voitaisiin kuntavaalilakiakin muuttaa. Vanhoista kuntarajoista voitaisiin tehdä  uuden kunnan vaalipiirin rajat. Siihen saataisiin loppumaan tyhjä poru paikallisidentiteetin menettämisestä. Tekevistä käsistä on huolehdittava juuri palvelujen takia, pomoja tarvitaan vain  muutama.




Politiikan on herättävä  ajamaan kuntauudistusta. Se tarkoittaa puhevallan ottamista  virkaeliitiltä ja oppositiopuolueilta. Kuntauudistus on perusteltava ihmisille  eikä valta-asemiaan puolustavalle keskustalle. Kuntauudistuksella on tavoiteltava kuntatalouden tasapainoa ja peruspalveluiden turvaamista. Virkaeliitille voidaan suosiolla antaa kenkää, kuntauudistus tähtää  kuntalaisten  palvelujen turvaamiseen. Valtion ja kuntien velkaantumisen (valtio ottaa lisää velkaa tänä vuonna  noin 8 miljardia euroa ja kunnat ja kuntayhtymät noin 2 miljardia euroa) pysäyttäminen  edellyttää tuottavuuden parantamista ja  säästöjen kohdentamista perustehtävän kannalta epäoleellisten rönsyjen poistamiseen. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla  kunnissa voidaan lisätä luovuutta ja tuottavuutta  tuntuvasti. Eläköityvien virkojen ja toimien täyttämättä jättäminen, yhteiset hankinnat  ja keskitetyt tila- ja toimitilahankkeet   tuovat miljoonasäästöt.



On myönnettävä, että  kuntademokratiaan sisältyy ongelmia jo nyt. Virkamiehet päättävät asioista  liian paljon. Se on tapahtunut  johtosääntöjen  delegoinnin kautta, mutta myös esittelyvallan kautta. Kuntayhtymissä valta on karannut  aivan tavoittamattomiin. Kuntayhtymien lakkauttamisen kautta valtaa voidaan palauttaa  takaisin kaupunginvaltuustolle. Kuntauudistuksessa  demokratiaa on pyrittävä  lisäämään.  Sen takia on harkittava  kaupunginosavaltuustoja, joilla olisi oikeaa päätösvaltaa  ja alueellisia kehittämistehtäviä. Lähidemokratian toteuttamista  olisi edistettävä  lisäämällä   henkilöstön  ja kaupunkilaisten kuulemista. Mielipidekyselyjen suorittaminen ja hyödyntäminen  toisi hyvää aineistoa kehitystoiminnan avuksi.



Mielenkiintoista on katsoa  Hyvinkään ja Riihimäen alueella, mutta myös muualla maassa, onko hallituspuolueiden edustajat  oman puolueensa linjalla  kuntauudistuksessa. Olen eteläisen Hämeen vahvan uuden kunnan muodostamisen kannalla  - ajan sitä tulevissa kuntavaaleissakin!





KMS- vaalirahoitus alkaa selvitä



Vaalitukea jakaneen Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n rahanjakomenettely alkaa selvitä. Keskustapuolueen entinen yhteyspäällikkö Lasse Kontiola kertoi Helsingin käräjäoikeudelle, että kaikki keskeiset KMS-langat olivat Nova-miesten Tapani Yli-Saunamäen ja Arto Merisalon käsissä.Asiasta kertoi Yle.

Keskustan entinen yhteyspäällikkö Lasse Kontiola valaisi Helsingin käräjäoikeudessa ensimmäistä kertaa sitä, kuinka rahantekokoneeksikin mainittu Kehittyvien maakuntien Suomi ry toimi käytännössä.

Idea yhdistyksen perustamisesta oli tullut Novan Tapani Yli-Saunamäeltä keskustan juhlaristeilyllä syyskuussa 2006. Saman vuoden joulukuun kolmantena päivänä Yli-Saunamäellä oli ollut jo tarkka ja yksityiskohtainen nimilista tuettavista kansanedustajaehdokkaista kevään 2007 eduskuntavaaleissa.

Yhdistyksen rahoittajista Kontiola kertoo tienneensä vain, että yhdistyksen rahoituksen hoitaa laaja liikemiesryhmittymä, "liikemiespooli".

KMS perustettiin kiireen vilkkaa joulun alla 2006 keskustan puoluetoimistossa. Kontiola kertoo avustaneensa yhdistyksen perustamisessa vain teknisesti. Yhdistyksen hallituksen jäseniksi ja vastuuhenkilöiksi nimettyjä henkilöitä Kontiola ei tuntenut. Nimet hän kertoo saaneensa Yli-Saunamäeltä ja Merisalolta.

- Olen jakanut vaalitukea yhdistyksen tililtä Yli-Saunamäen listan pohjalta ja Merisalon nimenomaisten toimeksiantojen jälkeen. Itse en ollut päättämässä, kenelle vaalitukea annettiin.

KMS:n rahaliikenne ja kirjanpito jäivät retuperälle heti kevään 2007 vaalien jälkeen. Noin 40:lle kansanedustajaehdokkaalle liki 400 000 euroa jakanut yhdistys pysyi kulisseissa ja julkisuudelta piilossa toukokuuhun 2008 saakka.



Mikko Lund

Ei kommentteja: