keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Perussuomalaiset ja SDP vajosivat ja keskusta ja kokoomus sen kun porskuttavat. Missä viipyy vasemmisto?

Perussuomalaiset ja SDP  vajosivat ja keskusta ja kokoomus sen kun  porskuttavat
Missä viipyy vasemmisto?
 

Viimeisimmän HS-gallupin mukaan  perussuomalaisten kannatus on pudonnut nyt 16,5 prosenttiin, kun marras- joulukuussa kannatus oli 20,5 prosenttia. SDP:n kannatus on laskenut 1,9 prosenttiyksikköä  16,2 prosenttiin. Keskusta on lisännyt kannatustaan 16,8 prosenttiin, joulukuussa kannatus oli vielä 14,2. Kokoomuksen kannatus on 24,1.

Aika selvältä näyttää, että keskusta on saanut lisäkannatusta perussuomalaisilta. Mistä kokoomus saa kannatusta?

Vihreiden kannatus on 9,6 prosenttia, vasemmistoliiton 8,3 prosenttia, RKP   3,9 prosenttia ja  kristillisdemokraatit 3,5.

SDP:n laskeva käyrä  ja vasemmistoliiton nouseva kannatuskäyrä ihmetyttää  ja kummastuttaa. Mistä on kysymys?

Historiallisesti  katsoen koko vasemmisto on nyt maissa.

Jari Heinonen kysyi  hyvin viisaasti  (Aamulehti 13.2.2012) "Vieläkö vasemmistosta on kansanliikkeeksi?"

Heinosen mukaan sosialidemokraatit sopeutuivat jo 1920- luvulla  edustuksellisen politiikan kautta valtioon ja kuntiin. Radikaali vasemmisto korosti yhteiskunnan syvällistä ja perinpohjaista muuttamista  niin politiikan kuin taloudenkin demokratisoimista. Monimuotoinen kansalaistoiminta nähtiin siinä avainkysymyksenä.

Vasemmisto aloitti toimintansa laajana kansanliikkeenä, mutta vuosikymmenten kuluessa toiminta ehtyi. Vasemmisto ja erityisesti sen ammattipoliitikot  vieraantuivat kansalaisista.

Heinosen mukaan ensimmäinen haaste  on siinä, mitä uusliberalismi on ja miten sitä pitäisi muuttaa.

Toinen haaste on, että uudenlaista yhteiskuntaa ja hegemoniaa ei voi saavuttaa vain ylätasolla, parlamentista  ja kunnanvaltuustosta käsin. Joukkotoiminnan merkitys muutoksessa on keskeinen. Tämän ajattelu- ja toimintatavan keskeinen toimija on pieni ihminen. Vasemmiston on jalkauduttava kansalaisyhteiskuntaan ja rakennettava aidot yhteydet köyhälistöön, pätkätyöläisiin, osa-aikatyöläisiin ja muihin pienituloisiin.

Kolmas haaste on siinä, että sosiaalinen media on tärkeä lähivaikuttamisen ja suoran demokratian edistämisen muoto.

Vasemmisto nousee, jos se haluaa ja kykenee nostamaan ihmisten arjen kysymykset politiikan keskiöön  ja palauttamaan tätä kautta taas politiikan kunnian.

Mikko Lund

 

Ei kommentteja: