Paavo Väyrynen haluaa keskustan puheenjohtajaksi

Paavo Väyrynen haluaa keskustan puheenjohtajaksi

Paavo Väyrynen, 65, kertoo, että hän on käytettävissä keskustan puheenjohtajaksi, jos saa siihen tarvittavan tuen. Väyrynen kertoi asiasta  tiistaina tiedotustilaisuudessaan keskustan puoluetoimistolla Helsingissä. Keskustan puoluekokous pidetään Rovaniemellä kesäkuussa.
- Monin tavoin kiehtova on siis tämä ajatus asettautumisesta ehdolle puolueen puheenjohtajuudesta käytävään esivaaliin. Minua kampanja saattaisi jälleen nuorentaa ja virkistää, kuten kävi presidentinvaaleissa. Olen siis käytettävissä, jos saan ehdokkuudelleni puolueen sääntöjen edellyttämän tuen, kertoi Paavo Väyrynen.

Mitä tästä voi arvella?  Paavo Väyrynen taitaa haastaa keskustan puheenjohtajuuden ja nousta menestyksellisten  presidentinvaalien jälkeen keskustan puheenjohtajaksi.




Suomesta katoaa kuusi tai seitsemän varuskuntaa


Suomen puolustusvoimauudistus merkitsee lakkautusta kuudelle tai seitsemälle varuskunnalle. Kokonaisuudessaan säästömuutoksia tulee tapahtumaan yhteensä 15 paikkakunnalla. Rautaisia kädenpuristuksia on myös luvassa useita, sillä puolustusvoimien henkilöstömäärä tippuu nykyisestä 15 000 henkilöstä 12 000–13 000 henkilöön. Lakkautussuunnitelmista  tiesi  kertoa Turun Sanomat.

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) johtaa puolustusvoimauudistusta miettinyttä parlamentaarista kontaktiryhmää, jossa istuvat muun muassa keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) sekä varapuheenjohtaja, entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk).

Lakkautettavat varuskunnat ovat Kanervalla tiedossa, mutta hän ei suostu vieläkään nimeämään niitä.

– Sen verran voin sanoa, että Turku voi olla rauhassa, Kanerva toteaa.

Turun Sanomien saamien tietojen mukaan Säkylän varuskuntaa tullaan tehostamaan, mutta muu Satakunta ei säästy leikkauksilta. Todennäköisimmin Niinisalon varuskunta ajetaan alas. Kaikki lakkautukset tapahtuvat parin vuoden sisällä.

Kanervan johtama työryhmä antaa loppuraporttinsa pääministeri Jyrki Kataiselle (kok) sekä puolustusministeri Stefan Wallinille (r).

Ennakkotiedoista poiketen asia etenee hallituksen ja presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan käsittelyyn  keskiviikkona 8. päivä helmikuuta.



Oppositio ei hyväksy säästöjä



Puolustusvoimien uudistuksesta on syntynyt riita jo ennen kuin esitys on julkistettu. Oppositio ei hyväksy säästöjä. Myös osa hallituksessa olevista sosiaalidemokraateista pelkää varuskuntalakkautusten alueellisia vaikutuksia. Hallitus antaa esityksensä säästöistä keskiviikkona. 

Kaikkien puolueiden ryhmä antoi  tiistaina parlamentin eväät hallitukselle, miten puolustuksesta voidaan säästää. Käytännössä säästöt on kuitenkin jo hyvin pitkälle suunniteltu: suunnitelmat on tehnyt pääesikunta, joka hyväksyttää esityksensä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa Utvassa keskiviikkona.

Työryhmä oli tässä vaiheessa ainoa tapa, jolla myös oppositio sai äänensä kuuluviin. Se ärsyttää oppositiopuolue keskustaa, joka olisi halunnut puolustusuudistuksen parlamentaarisesti eli koko eduskunnan valmisteltavaksi.



Sodanajan vahvuus laskee kolmanneksen
Työryhmä pääsi puheenjohtaja Ilkka Kanervan (kok.) mukaan sopuun periaatteellisista isoista linjoista. Lakkautettavien varuskuntien ja yksiköiden nimilistaan ryhmä ei puuttunut lainkaan. Puolustusvoimien ehdottamaa listaa ei myöskään näytetty ryhmän jäsenille.


Parlamentaarinen ryhmä ei löytänyt sopua myöskään sodanajan vahvuudesta. Esitys on ryhmän tietojen mukaan noin 250 000 sotilasta, 100 000 vähemmän kuin paperilla nyt.

Kun Utva saa asian käsiteltyä, säästöt menevät toimeenpantavaksi puolustusministeriölle. Eduskunnan käsittelyyn tulevat ne kohdat, jotka vaativat nykyisten lakien muuttamista. Loppuvuodesta puolustusvoimauudistus tulee parlamenttiin osana puolustuspoliittista selontekoa.

Aluepolitiikka repii demareita ja keskustaa

Useimmat puolueet ovat käsitelleet säästöjä eduskuntaryhmien kokouksissa. Keskusta pelkkää, että varuskuntalakkautukset jättäisivät Itä-Suomeen ison aukon. Hallitus ei keskustan mielestä pidä huolta koko Suomesta.

Hallituspuolueista SDP:n rivit rakoilevat.


Mikko Lund