Kouluaterian asemaa vahvistettava – 40 % koululaisen energiasta välipaloista
Tämä alkaa olla tosi huolestuttavaa. Mitä tästä seuraa? Tiesitkö, että nuoret saavat yli 40 prosenttia päivittäisestä energiastaan muista kuin kouluaterioista – virvoitusjuomista, makeisista, pikaruoista ja muista usein epäterveellisistä ja lihomista edistävistä välipaloista? Osalla nuoria energiajuomien runsas käyttö on erityinen huoli. Lisäksi kouluruoka ei aina käy kaupaksi.
Pääjohtaja Pekka Puska Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että kouluaterian osuus yläkoululaisen energian saannista on alle 20 prosenttia. Lähes 30 prosenttia koululaisista ei syö päivittäistä kouluateriaa. Aamupalan osuus koululaisen energian saannista on 15 prosenttia ja päivällisen alle 25 prosenttia.
Puskan mukaan kouluruokailu on keskeinen keino torjua epäterveellisiä välipaloja: ”Kouluruokailu on monien haasteiden edessä, mutta hyvä kouluruoka on kansanterveyden kannalta erittäin tärkeää.”
”Kouluruokailussa tulee yhdistyä terveellisyys ja hyvä maku. Siitä säästäminen on lyhytnäköistä. Resurssien tulee olla riittävät, jotta kouluruoka on monipuolista, siinä on riittävästi vihanneksia ja siihen sisältyy tarvittavat terveelliset välipalat. Kun kouluruoka yhä useammin kilpailutetaan, valintaa ei saa ratkaista halvimman tarjouksen mukaan, vaan terveellisyyden ja laadun tulee olla keskeisiä kriteerejä,” Puska muistutti.
Kodit ovat edelleen avainasemassa kouluikäisten ruokailussa, mutta ilmainen kouluruokailu Suomen kaikille koululaisille on ainutlaatuinen mahdollisuus. Kouluruoan toivoisi käyvän kaupaksi.
Joutuu myös oikeasti ihmettelemään, kiinnittävätkö opettajat tai myös vanhemmat riittävästi huomiota kouluruokailuun. Ongelmien keskellä asiasta voisi kysyä neuvoa myös nuorilta itseltään.
Masennus ja alkoholiriippuvuus nostavat kuolemanriskin kaksinkertaisiksi
Paavo Väyrynen kysyi muutama vuosi sitten hyvin vakavan kysymyksen: Voiko vitutukseen kuolla? Tiedämme, että Väyrynen ei ainakaan kuollut. Mutta masennus tappaa ja aika moni on kuollut masennukseen. Vielä varmempi tappaja on masennuksen ja alkoholiriippuvuuden kaksoisvaikutus.
Masennushäiriöihin ja alkoholiriippuvuuteen liittyy tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kaksinkertainen kuolleisuus muuhun väestöön verrattuna. Tutkija Niina Markkulan mukaan masennus ja alkoholihäiriöt kasvattivat kuolemanriskiä yhtä paljon kuin sydän- ja keuhkotaudit.
Paniikkihäiriöstä, sosiaalisten tilanteiden pelosta tai yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivien kuolleisuusluvut eivät sen sijaan olleet merkittävästi suurempia kuin muulla väestöllä, mutta heillä havaittiin enemmän epäluonnollisista syistä johtuvia kuolemia, kuten onnettomuuksia ja itsemurhia.
Markkulan mukaan masennuksesta ja alkoholiriippuvuudesta kärsivien ylikuolleisuutta ei osata täysin selittää, mutta tämä tutkimus osoitti, että syynä eivät ole ainoastaan epäterveelliset elämäntavat, kuten tupakointi ja ylipaino. Mielenterveysongelmista kärsivien voi kuitenkin olla vaikeampi pitää huolta terveydestään sairauksiin liittyvien motivaatio- ja muistiongelmien vuoksi. Markkula painottaakin, että mielenterveysongelmat tulisi terveydenhuollossa ottaa huomioon myös muita sairauksia hoidettaessa, esimerkiksi masennusta ja verenpainetautia sairastava henkilö tarvitsee erityistä tukea lääkityksensä toteutuksessa.
Tutkimukseen sen eri vaiheissa osallistui lähes 7500 suomalaista. Tutkimuksen seuranta-aika oli kahdeksan vuoden mittainen ja siinä huomioitiin sekä lievemmät että sairaalahoitoa vaatineet vakavammat mielenterveyden häiriöt. Tavallisesti merkittävimpinä pidetyt suurempaa kuolleisuutta selittävät tekijät eli tupakointi, painoindeksi ja somaattinen terveys, tulo- ja koulutustaso sekä siviilisääty oli vakioitu.
Lähde:
Markkula N. et al. Mortality in people with depressive, anxiety and alcohol use disorders in Finland. Br J Psychiatry.2011 Dec 8.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti