Näin varuskuntia lakkautetaan ja kuntia yhdistetään, jos vain poliittinen tahto riittää
Iso Giljotiini säästi Riihimäen Viestirykmentin, mutta osui Hämeen Rykmenttiin Lahden Hennalassa
Odotettu, jännitetty ja pelätty säästöpäätös - Iso Giljotiini - suurista säästöistä puolustusvoimissa kutistui kuuden yksikön lakkauttamiseen. Riihimäen Viestirykmentti säästyi, mutta lakkautettavaksi joutuivat Hämeen Rykmentti, Pohjois- Karjalan prikaati, Kotkan rannikkopataljoona, Ilmavoimien teknillinen koulu, Keuruun Pioneerirykmentti ja Lentosotakoulu.
Ennakkoon pelätty Viestirykmentin lopettaminen Riihimäellä saatiin torjutuksi. Se olisi merkinnyt työpaikkojen menetystä ja vähemmän verotuloja kaupungille. Puolustusvoimissa lakkautetaan kuusi yksikköä, joista vain yksi osuu Hämeeseen, Hämeen Rykmentti Lahdessa. Se on ikävä päätös Lahden kaupungille.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan kyse on säästöistä ja puolustuskyvyn ylläpidosta. Hän sanoi, että myös uudistuksen jälkeen yleinen asevelvollisuus säilyy. Lähivuosina varusmiesikäluokkaa on 3 000 - 4 000 henkeä vähemmän kuin nyt, mikä vähentää koulutuksen tarvetta. Ilman rakenneuudistusta puolustuskyky Suomessa heikkenisi.
Katainen lupasi, että hallitus toimii lakkautettavien yksiköiden suhteen hyvän työnantajan periaatteiden mukaisesti.
Nämä ovat valitettavia seurauksia uudistuksesta, jolle on vahvat ja välttämättömät perusteet, hän sanoi.
Myös puolustusministeri Stefan Wallin (r.) lupasi valtiolta tukea lakkautuksista kärsiville alueille ja lopettavien yksiköiden työntekijöille. Hän sanoi, että käytössä on koko paletti, eli esimerkiksi työpaikkojen etsiminen valtionhallinnon sisältä, muutosturva ja mahdollisesti myös rakennemuutostuet alueille.
Wallinin mukaan uudistuksessa on kyse siitä, että karsitaan kiinteitä menoja, jotta toimintaan riittäisi lisää rahaa.
Näin kuntia ollaan liittämässä yhteen
Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä: Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne edellyttää suurta rakennemuutosta
- Elinvoimaiset kunnat edellyttävät suurta rakennemuutosta. Työryhmän työn lähtökohtana on ollut elinvoimaisen ja toiminnallisen kuntarakenteen muodostaminen, joka nykyistä paremmin turvaisi peruspalvelujen järjestämisen sekä vastaisi ennen kaikkea ihmisen arjen muotoutumista ja elinpiiriä. Työryhmän esityksellä pyritään vahvistamaan myös kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa sekä säilyttämään kuntaperusteinen palvelujärjestelmä, sanoi Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Päivi Laajala tänään 8. helmikuuta 2012 luovuttaessaan työryhmän selvityksen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle Helsingissä.
Työryhmä esittää alueellisen tarkastelun perusteella Manner-Suomeen 66-70 kuntajakoselvitysaluetta uusien kuntien muodostamiseksi. Mikäli Manner-Suomen kuntarakenne muodostuisi työryhmän esittämien selvitysalueiden pohjalta, merkitsisi se kuntamäärän olennaista vähenemistä. Työryhmä on työssään esittänyt joillekin alueille myös toissijaisia vaihtoehtoja.
Kuntakoon mediaani kasvaisi noin 43 500 asukkaaseen, kun se vuonna 2010 oli 6 145. Määrällisesti suurin osa kunnista kuuluisi kooltaan 40 000 - 100 000 asukkaan kuntaryhmiin. Vuonna 2010 noin puolet Manner-Suomen kunnista oli alle 6 000 asukkaan kuntia.
Uudet kunnat kykenisivät vastaamaan paremmin kasvaviin sekä sisällöllisesti eriytyviin palvelutarpeisiin. Työryhmän esittämät rakennemuutokset vähentävät yhteistoiminnan tarvetta merkittävästi. Tämä vahvistaa kunnallisen itsehallinnon kansanvaltaisuutta ja lisää kuntien toiminnallista ja taloudellista ohjaus- ja päätösvaltaa.
Tukea muutokseen – erityinen kuntajakoselvitys osana muutostukea
- Kunnat tarvitsevat tukea muutokseen. Tämän johdosta työryhmä esittää, että kuntien kuulemisen jälkeen, uusien kuntien alueella toimitettaisiin valtion erityiset kuntajakoselvitykset osana kuntien muutostukea, sanoi Laajala. Erityisesti kuntien talouskehitys edellyttää, että kuntaliitosten toteuttamisessa tulee käyttää aikaisempaa tehostetumpaa liitostapaa. Laajalan mukaan pelkkä mekaaninen kuntaliitos ei riitä, vaan uuden kunnan toiminta on suunniteltava uudella, tehostavalla tavalla.
Laajalan mukaan aikaisempien kuntauudistushankkeiden tavoitteet ovat jääneet suurelta osin saavuttamatta ja uudistukset ovat jääneet keskeneräisiksi. Tulevan uudistuksen tulisi perustua johdonmukaiseen ohjaukseen sekä alueiden ja kuntarakenteen kokonaisarviointiin. Aiemmista uudistuksista poiketen työryhmän työssä on painottunut alueen kokonaistarkastelu eikä ainoastaan yksittäisten kuntien kuntaliitostarve.
Työryhmän esittämissä kuntajakoselvityksissä kiinnitettäisiin huomiota elinvoimaisuuden ja taloudellisuuden vahvistamisen lisäksi erityisesti siihen, miten kuntaliitoksella uudistettaisiin kunnan palveluprosesseja ja toimintatapoja sekä miten luotaisiin uusi tehokkaampi palvelurakenne. - Työryhmän ehdottama erityinen kuntajakoselvitys loisi tälle tarkastelulle hyvät edellytykset. Lisäksi selvitysten käynnistäminen ja toteutus eri alueilla samanaikaisesti mahdollistaa kuntauudistuksen toteutuksen suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti, totesi Laajala.
Esitetyt erityiset kuntajakoselvitykset voidaan asettaa nykyisen kuntajakolain perusteella. Työryhmän selvityksen mukaan kuntarakenteen uudistamisessa ei voi edetä enää vaiheittain, vaan uudistus on toteutettava tulevaisuuden haasteiden johdosta suunnitelmallisesti. Kuntarakenteita on kehitettävä kokonaisvaltaisesti ja nopeasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys
Työryhmän esitys tukee sosiaali- ja terveydenhuollon kuntapohjaista järjestämistä ja muodostaa pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta käynnistetään oma jatkotyö, jossa selvitetään palvelurakenne muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta siten, että pääsääntöisesti palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnilla. Työ valmistuu toukokuussa 2012.
Tavoitteena alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne
Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Selvityksen tuli sisältää esitykset kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta sekä karttamuotoinen kuntauudistusesitys.
Työryhmän selvityksessä tarkastellaan sekä kuntien nykyisiä että tulevaisuuden haasteita. Väestö- ja kuntataloustekijät ovat työryhmän ehdottamien ratkaisujen perusteluina valtaosassa maata. Suurilla kaupunkiseuduilla ehdotetut ratkaisut pohjautuvat pitkälti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista koskeviin yhdyskuntarakennetekijöihin sekä kuntatalouden tekijöihin
Uuden ehdotuksen perusteella Suomessa olisi tulevaisuudessa 69 kuntaa. Virkamiestyöryhmä ehdottaa seuraavia kuntia liitettäväksi toisiinsa.
Uusimaa
Uudellamaalla on nykyisin 28 kuntaa.Työryhmä esittää, että Uudellemaalle asetettaisiin yhdeksän kuntajakoselvitystä seuraavien uusien kuntien muodostamiseksi:
1. Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo
2. Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi
3. Porvoo, Askola, Myrskylä, Loviisa ja Lapinjärvi
4. Kirkkonummi, Inkoo ja osa Siuntiosta
5. Lohja, Karjalohja, Nummi-Pusula ja osa Siuntiosta
6. Raasepori ja Hanko
7. Vihti ja Karkkila
8. Mäntsälä, Pukkila ja Pornainen
Lisäksi selvitetään Hyvinkään liittyminen yhteen Kanta-Hämeen Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kanssa.
Tai vaihtoehtoisesti
1. Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo ja Kirkkonummi
2. Lohja, Karjalohja, Nummi-Pusula ja Siuntio
3. Raasepori, Hanko ja Inkoo
4. Loviisa ja Lapinjärvi
5. Porvoo, Askola ja Myrskylä
Sipoo jaettaisiin mahdollisesti siten, että eteläosa olisi osa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamaa kuntaa ja pohjoisosa Tuusulan, Keravan, Järvenpään ja Nurmijärven muodostamaa kuntaa.
Nurmijärven osalta työryhmä toteaa, että vaihtoehtona on jako siten, että Rajamäki ja Kirkonkylä liitettäisiin osaksi Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen muodostamaa kuntaa ja Klaukkala osaksi pääkaupunkiseudun kuntaa.
Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomessa on nykyisin 28 kuntaa. Esityksen mukaan Varsinais-Suomeen asetetaan viisi kuntajakoselvitystä:
1. Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Tarvasjoki, Aura, Rusko, Masku, Nousiainen, Mynämäki sekä mahdollisesti Sauvo, Paimio, Marttila
2. Salo sekä mahdollisesti Sauvo, Paimio, Marttila, Koski Tl ja Somero
3. Loimaa, Oripää ja Pöytyä sekä mahdollisesti Koski Tl
4. Uusikaupunki, Laitila, Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa sekä mahdollisesti Pyhärannan eteläisistä osista
5. Parainen ja Kemiönsaari
Pyhärannan kunta ehdotetaan kokonaan tai osaksi kuuluvaksi Rauman ja Eurajoen alueen kuntajakoselvitykseen.
Somerolla, Koski Tl:llä, Marttilalla, Paimiolla ja Sauvolla olisi mahdollisuus valita, olisivatko ne osa Salon tai Loimaan erityistä kuntajakoselvitystä. Somero voisi valita Salon tai Forssan seudun. Marttila, Paimio ja Sauvo uuden Turun tai Salon sekä Koski Tl Salon tai Loimaan. Sauvon ja Paimion valintamahdollisuudet ovat kytköksissä toisiinsa.
Lisäksi esitetään, että Ypäjän osalta ns. asemaseudulla olisi mahdollisuus valita, kuuluisiko se Loimaan seudun kuntajakoselvitykseen ja Pyhärannan eteläisillä osilla Uudenkaupungin suunta.
Tai vaihtoehtoisesti
Uusikaupunki ja Laitila muodostaisivat yhdessä Rauman, Eurajoen, Euran ja Pyhärannan kanssa kuntajakoselvitysalueen. Tällöin Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa olisivat osa Turun seudun kuntajakoselvitystä.
Samoin vaihtoehto uudelle Turulle voisi olla seuraava: Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Masku, Rusko, Lieto, Aura, Nousiainen, Mynämäki, Tarvasjoki, Kustavi, Vehmaa sekä mahdollisesti myös Marttila, Paimio ja Sauvo.
Satakunta
Satakunnassa on tätä nykyä 21 kuntaa. Esityksen mukaan Satakuntaan asetettaisiin viisi kuntajakoselvitystä seuraavien uusien kuntien muodostamiseksi:
1. Pori, Ulvila, Luvia, Nakkila, Harjavalta, Pomarkku, Merikarvia ja Siikainen
2. Rauma, Eurajoki ja Pyhäranta
3. Huittinen, Kokemäki ja Punkalaidun
4. Kankaanpää, Jämijärvi, Honkajoki, Lavia ja Karvia
5. Eura, Säkylä ja Köyliö
Työryhmä esittää, että Kiikoinen muodostaisi selvitysalueen Pirkanmaan maakunnan puolella olevan Sastamalan kaupungin kanssa.
Tai vaihtoehtoisesti
Toissijaisesti työryhmä esittää, että Rauma, Eurajoki, Pyhäranta, Uusikaupunki, Laitila ja Eura muodostavat selvitysalueen ja Säkylä, Köyliö, Kokemäki, Huittinen ja Punkalaidun muodostavat omansa.
Kanta-Häme
Kanta-Hämeessä on nykyisin 11 kuntaa. Kanta-Hämeeseen asetettaisiin kolme kuntajakoselvitystä uusien kuntien muodostamiseksi:
1. Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala
2. Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi sekä Uudeltamaalta Hyvinkää
3. Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä
Varsinais-Suomessa sijaitseva Somero voisi valita kuntaliitosselvityksen suunnaksi joko varsinaissuomalaisen Salon tai hämäläisen Forssan.
Pirkanmaa
Pirkanmaalla on nykyisin 22 kuntaa. Pirkanmaalle asetettaisiin seitsemän kuntajakoselvitystä:
1. Tampere, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi, Vesilahti ja Nokia sekä mahdollisesti Hämeenkyrö, Pälkäne ja Orivesi
2. Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Juupajoki ja mahdollisesti Orivesi
3. Kihniö, Parkano, Ikaalinen ja mahdollisesti Hämeenkyrö
4. Urjala, Akaa ja Valkeakoski ja mahdollisesti Pälkäne
5. Sastamala ja Kiikoinen
6. Punkalaidun, Huittinen ja Kokemäki
Lisäksi Virrat muodostaa selvitysalueen Etelä-Pohjanmaan Alavuden, Kuortaneen, Töysän ja Ähtärin kanssa.
Päijät-Häme
Päijät-Hämeessä on tätä nykyä 11 kuntaa. Päijät-Hämeeseen asetettaisiin kaksi kuntajakoselvitystä:
1. Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki
2. Heinola, Hartola ja Sysmä
Tai vaihtoehtoisesti
Selvitetään, voisiko koko Päijät-Häme muodostaa yhden kunnan.
Kymenlaakso
Kymenlaaksossa on nykyisin seitsemän kuntaa. Kymenlaaksoon asetettaisiin kaksi kuntajakoselvitystä:
1. Kouvola ja Iitti
2. Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti
Etelä-Karjala
Etelä-Karjalassa on nykyisin 10 kuntaa. Etelä-Karjalan kunnat jaettaisiin kahden kuntajakoselvityksen piiriin:
Selvitetään muodostaisiko Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala uuden kunnan. Parikkala voi toissijaisesti valita uuden Savonlinnan.
Suomenniemi osallistuisi kuntajakoselvitykseen Mikkelin seudun kuntien kanssa
Etelä-Savo
Etelä-Savossa on nyt 17 kuntaa. Sinne avattaisiin kolme kuntajakoselvitystä:
1. Mikkeli, Ristiina, Hirvensalmi, Suomenniemi, Mäntyharju, Juva, Kangasniemi, Puumala ja Pertunmaa. Pertunmaa voi valita osallistuvansa kuntajakoselvitykseen Heinolan, Hartolan ja Sysmän kanssa. Puumala voidaan mahdollisesti jakaa uuden Mikkelin ja eteläkarjalaisen kunnan kesken.
2. Savonlinna, Kerimäki, Enonkoski, Punkaharju, Sulkava ja Rantasalmi
3. Varkaus, Joroinen, Heinävesi, Pieksämäki ja ainakin osa Leppävirtaa
Pohjois-Savo
Pohjois-Savossa on nykyisin 21 kuntaa. Työryhmä esittää, että sinne tehtäisiin kolme kuntajakoselvitystä:
1. Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Tervo, Tuusniemi, Suonenjoki, Juankoski, Nilsiä, Kaavi, Rautalampi, Vesanto sekä osa Leppävirrasta. Myös Rautavaara voi kuulua tähän kuntaan.
2. Iisalmi, Sonkajärvi, Vieremä, Lapinlahti, Kiuruvesi, Keitele ja Pielavesi. Rautavaara voisi kuulua tähän kuntaan, ellei se valitse Kuopion seutua.
3. Varkaus, Joroinen, Heinävesi, Pieksämäki ja osa Leppävirtaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalassa on tätä nykyä 14 kuntaa. Sinne tehtäisiin kolme kuntajakoselvitystä:
1. Joensuu, Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi
2. Nurmes, Valtimo, Lieksa ja Juuka
3. Kitee, Tohmajärvi, Kesälahti ja Rääkkylä
Keski-Suomi
Keski-Suomessa on tällä hetkellä 23 kuntaa. Keski-Suomeen tehtäisiin esityksen mukaan neljä kuntajakoselvitystä:
1. Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Mahdollisesti mukaan tulisivat myös Keuruu ja Multia
2. Jämsä ja Kuhmoinen
3. Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi. Mahdollisesti Kinnula voisi kuulua tähän ryhmään.
4. Konnevesi, Pihtipudas, Viitasaari ja Äänekoski. Tämä ryhmä on vaihtoehto myös Kinnulalle.
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaalla on nyt 19 kuntaa. Sinne asetettaisiin viisi kuntajakoselvitystä uusien kuntien muodostamiseksi:
1. Seinäjoki, Ilmajoki, Jalasjärvi, Lapua ja mahdollisesti Pohjanmaan puolelta Isokyrö
2. Kauhajoki, Kurikka, Isojoki, Karijoki ja Teuva
3. Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi
4. Alajärvi, Soini ja Vimpeli. Lappajärven kunta saisi päättää kyliensä suuntautumisesta joko Alajärveen tai Kauhavaan.
5. Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri. Lisäksi selvitykseen tulee Pirkanmaalta Virrat.
Pohjanmaa
Pohjanmaalla on nyt 16 kuntaa. Sinne asetettaisiin kolme kuntajakoselvitystä:
1. Vaasa, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vöyri ja Vähäkyrö
2. Kristiinakaupunki, Kaskinen, Närpiö
3. Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy
Keski-Pohjanmaa
Alueella on nykyisin kahdeksan kuntaa. Työryhmä esittää, että tehdään selvitys yhden kunnan muodostamisesta Keski-Pohjanmaalle. Siihen kuuluisivat siis Kokkola, Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli ja Kruunupyy.
Pohjois-Pohjanmaa
Alueella on nyt 34 kuntaa. Työryhmä esittää maakuntaan viittä kuntajakoselvitystä:
1. Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala sekä Ouluun 2013 liittyvät Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii
2. Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki ja Vihanti
3. Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska
4. Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Siikalatva ja valintansa mukaan Nivala
5. Kuusamo, Taivalkoski ja Posio
Kainuu
Nykyisin Kainuussa on yhdeksän kuntaa. Kainuuseen ehdotetaan tehtävän kaksi kuntajakoselvitystä:
1. Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi sekä mahdollisesti osa Vaalan kunnasta
2. Suomussalmi, Hyrynsalmi ja Puolanka
3. Kuhmon kaupungin osalta ei esitetä kuntajakomuutoksia
Tai vaihtoehtoisesti
Kainuusta muodostettaisiin yksi kunta.
Lappi
Lappi muodostuu nykyisin 21 kunnasta. Työryhmä ehdottaa selvitettäväksi kuuden kunnan mallin:
1. Rovaniemi, Ranua ja valintansa mukaan Pello
2. Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo ja ainakin osa Ylitorniosta
3. Kittilä, Enontekiö, Kolari ja Muonio
4. Inari ja Utsjoki, Sodankylän Vuotson saamelaisalueet
5. Kemijärvi, Pelkoseniemi, Savukoski ja Salla
6. Sodankylä pysyisi omana kuntanaan
Lisäksi Posio liittyisi Pohjois-Pohjanmaalle syntyvään uuteen Kuusamoon.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti