Mitä kunnanhallitukset aikovat tehdä kuntakeskustelun käynnistämiseksi?

Mitä  kunnanhallitukset aikovat tehdä kuntakeskustelun käynnistämiseksi?


Valtiovarainministeriön asettama kunnallishallinnon rakenneryhmä  luovutti selvityksensä Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne  hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle  8.2.2012. Virkamiestyöryhmän selvityksessä on jokaiselle alueelle tehty esitys tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Virkamiestyöryhmän selvitys esitellään alueellisissa  kuntien kuulemistilaisuuksissa  helmi- maaliskuussa. Virkamiestyöryhmä on ehdottanut alueelle Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen erityistä kuntajakoselvitysaluetta. Kunnat antavat lausunnon asiasta 13.4.2012 mennessä valtiovarainministeriölle.



Valtiovarainministeriö haluaa herättää keskustelua  alueen päättäjien ja muiden kiinnostuneiden kesken.  Lisäksi halutaan kerätä valmistelijoiden tueksi  palautetta ehdotetuista kuntajakoselvitysalueista.  Valtiovarainministeriö on avannut  keskustelualustan  owela.fi/kuntauudistus   sekä kansalaisfoorumin kuntauudistuskeskusteluun: otakantaa.fi



Mitä alueen kunnanhallitukset aikovat tehdä kansalaiskeskustelun käynnistämiseksi kuntauudistuksesta?



Vaara on, että kuntien lausunnot muotoutuvat  konservatiivisesti ja kapeasti kuntien virkamiesvalmistelun pohjalta ja kunnan lausunto ei heijasta ja edusta tulevaisuuden tarpeita, vaan menneisyyden kouristuksia kotiseutuidentiteetistä.



Nyt on syytä katsoa 30 vuotta eteenpäin ja arvioida tulevaisuuden haasteita  ja niihin vastaamista.



Miten alueella turvataan laadukkaat vanhuspalvelut, kun väestö ikääntyy?  Yli 65- vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu!



Miten turvataan alueen uusiutumis- ja innovaatiokyky, kun lasten ja nuorten määrä ei olennaisesti kasva  ja alue keskiluokkaistuu ja ikääntyy?



Yksi selvitystä vaativa asia on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestäminen alueella?



Miten turvataan alueella hyvinvointi, erityisesti korkea työllisyys ja menestyvät työpaikat globaalissa taloudessa?



Kuntademokratian laajentamisesta ja kehittämisestä on keskusteltava tosissaan.



Suurin haaste on kuntien talousvaikeudet, jotka konkretisoituvat tohtori Eero Laesterän mukaan jo 2020 –luvulla. Kolmannes Suomen kunnista joutuu suuriin talousvaikeuksiin. Lähes sadalla kunnalla tuloveroprosentti nousee yli 23:n jo 2020.



Oma uudelleenarvioinnin paikka on irtautua nykyisistä rajoista eli maakunta-, vaalipiiri- ja sairaanhoitopiirirajoista.



Kunnanhallituksilla on nyt tavattoman  suuri vastuu tulevaisuudesta. Pitäisi todella tunnustaa ”Aika entinen ei koskaan enää palaa”. Sen tunnustamisen myötä voisimme kohdistaa tarmon ja  mielikuvituksen vahvan ja elinvoimaisen uuden kaupungin rakentamiseen tälle alueelle!










Valitus Kalmun osayleiskaavasta







Herajoen Työväenyhdistys ry.

Puheenjohtaja Mikko Lund

mikko.lund@kolumbus.fi

puh. 050 4061997















Hämeenlinnan hallinto- oikeus

Raatihuoneenkatu 1

13100 Hämeenlinna









VALITUS RIIHIMÄEN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 16.1.2012   § 4 KALMUN OSAYLEISKAAVA





Vaadimme oheisen Riihimäen kaupunginvaltuuston Kalmun osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen kumoamista lainvastaisena seuraavilla perusteilla:





Maakuntakaavan ja voimassa olevan kaupungin yleiskaavan vastaisuus




Kalmun alueelle ei osoitettu asumista Riihimäen  kaupungin yleiskaavassa 2010 (hyväksytty kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 1997) eikä Kanta- Hämeen maakuntakaavassa 2004. Yleiskaavassa Kalmu oli merkitty AT- kyläalueeksi. Asumiselle ei osoitettu merkittävää asutusta.



Osayleiskaavan rajaus vain Kalmuun ei ole vahvistetun maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta ja kaupungin yleiskaavoitus liittyy Hyvinkää – Riihimäki kaupunkiseudun käsittelyyn maakuntakaavoissa. Mm. valtioneuvoston hyväksymiä maankäytön suunnittelun valtakunnallisia suuntaviivoja on noudatettava maakunta- ja yleiskaavoissa mm. ympäristönsuojelun, yhdyskuntarakenteen tiiviyden ja raideliikenteen hyödyntämisen näkökulmista. Yhteensovittamiseen tarvitaan maakunnallista yhteistyötä maakuntakaavan laatimisen yhteydessä ja sitä edeltävänä myös seudun kuntien yhteistyötä. Valtakunnalliset suuntaviivat sitovat lain tavoin kuntien kaavoitusta. Osayleiskaavasta olisi tullut hankkia myös Uudenmaan maakuntaliiton ja Hyvinkään kaupungin lausunto, kun alue sijaitsee maakuntaliittojen ja kaupunkien saumakohdassa ja muodostaa rakenteellisen osan Hyvinkään – Riihimäen alueen yhdyskuntarakenteessa. Terveen kehityksen kannalta kaupunkien tulisi harjoitta yhteistä yleiskaavallista suunnittelua ja osoittaa siinä keskinäistä luottamusta.



Kalmun osayleiskaava on perustunut puutteellisiin  tulevaisuutta koskeviin yhdyskuntarakenne- ja väestöselvityksiin. Kaava ei ole huomioinut Uudenmaan maakuntakaavan varautumista noin 500 000 ihmisen asuttamiseen pääkaupunkiseudulle ja radan varteen. Siksi realistinen arvio omakotitonttien tarpeesta Riihimäellä on vai suuntaa antava ja historiallisen kehityksen varassa.





Kaupungin yleiskaava ja osayleiskaavan rajaus






Kaupungin yleiskaavaa ei ole pidetty ajan tasalla. Siihen perustuvan kaupunkirakenteen ja kehitystarpeiden muuttamisen tarpeet olisi tullut tarkastella kokonaisuutena. Keskusta-alueilla maankäytöllinen tilanne ja alueiden käyttötarkoituksen muutospaineet ovat tulleet jo muutama vuosi sitten ajankohtaiseksi. Samaan aikaan vireillä ollut neljän kunnan kuntaliitosselvitys toi asiantuntevasti esiin kaupunkiseudun maankäytön yhteistyö- ja kehittämistarpeet sekä osoitti sen kehittämistarpeen suuntautuvan Hyvinkään ja Riihimäen välisen sauma-alueelle.



Perusteellisia muutoksia ovat jo merkinneet merkittävät alueiden käytön muutokset. Tuoreet valtakunnalliset maankäytön suuntaviivat edellyttävät yleiskaava-alueen tiivistämisen ja julkisen liikenteen edellyttämiä tarkasteluja. Niihin liittyvät erityisesti vireillä olevat pääradan kehittämissuunnitelmat ja jo tiedossa olevat maankäytön muutostarpeet.



Asemakaavoilla on viime vuosina muutettu ydinkeskustan rakennetta yleiskaavasta poiketen mm. muuttamalla asemanseudun teollisuusalueita ja linja-autoaseman seutua liike- ja asumistarkoituksiin ilman yleiskaavallisia tutkimuksia ja selvityksiä, ilman yleiskaavallista prosessia. kaupungissa on laiminlyöty yleiskaavan pitäminen ajantasaisena. Kaavajärjestelmän keskinäinen ohjausvaikutuksen ja vuorovaikutteisen suunnittelun syrjäyttäminen on hallinnut kaupungin rakentamisen ohjausta. Kaupunki on laiminlyönyt yleiskaavan pitämisen ajantasaisena kuten MKR 36 § edellyttää. Tämä osayleiskaavaprosessi todistaa osaltaan vähättelevää suhtautumista kaavoitusta ja rakentamista koskeviin säännöksiin.

Osayleiskaavan rajausta ei ole tehty lähtien voimassaolevan yleiskaavan tavoitteista. Se olisi vaatinut tuekseen arvion kaupungin yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä. Se on määritelty konsulttityönä. Aluevalinta on tehty keskeisiltä osin hallinnon sisäisenä päätöksenä. Yleiskaavallinen kasvusuunnan valinta kuuluu osana voimassa olevan yleiskaavakaavan muuttamisen prosessiin. Sen taustalla on oltava tutkimus ja selvitysaineisto, jonka perustella kaavoitustarve on arvioitava. Kaavarajauksessa ei ole noudatettu MKR 39 §:n 1 ja 2 kohtia – voimassa olevaan yleiskaavaan liittyvällä osayleiskaavalla on parannettava kaupungin yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja ekologista kestävyyttä sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä.

Kaavoituksen aluerajausta ei ole tehty asianmukaisessa järjestyksessä. Se on yleiskaavasta irrallinen konsulttiselvitys, jossa on ollut mukana vain kaupungin eteläisiä ja läntisiä alueita, jotka sijaitsevat irrallaan yleiskaavan osoittamasta kaupunkirakenteesta.



Riihimäen kaupunki teetti omakotitonttien puuttumisen takia kasvusuuntavertailun 15.11.2005. Selvityksessä vertailtiin kolmea aluetta: Kalmua, Riuttaa ja Arolammin aluetta useiden eri maankäyttöön vaikuttavien tekijöiden valossa. Selvitys piti Kalmun rajausta parhaana vaihtoehtona. Luonnosvaiheessa alue on 850 hehtaaria, josta kaupunki omisti n. 9 hehtaaria ja nyt osayleiskaavavaiheessa  110 hehtaaria. Kalmu ja Riutta sijaitsevat moottoritien länsipuolella sekä Arolampi niiden eteläpuolella.



Valinnassa ei ollut mukana kaupungin ja Lopen kunnan keskinäistä aluerakenteellista tarkastelua. Sitä olisi ajankohtaisena edellyttänyt välittömästi Riutan alueeseen liittyvä osayleiskaavoitus kunnan ja kaupungin rajalla. Ns. Silmänkannon alueeseen kohdistui silloin ja nyt välittömiä kaavoitustarpeita ja teollisuusrakentamisen paineita.



Kasvusuuntavertailun valmistelussa ja hyväksymisessä ei ole noudatettu MKR:n 6§:n ja 8 luvun ao. pykälien vaatimuksia suunnittelun ja päätöksenteon vuorovaikutteisesta prosessista.



Riihimäen kaupunginhallitus päätti 23.1.2006 § 61 hyväksyä kasvusuuntavertailun ja otti Kalmun osayleiskaavan laatimisen vuoden 2006 kaavoitusohjelmaan.



Toimeksiannosta konsulteille eikä tehtävän vireillepanosta tiedotettu asianmukaisesti maanomistajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin tehtävä voisi vaikuttaa. Valmistuneesta selvityksestä ei tiedotettu yhteisöille eikä yhdistyksille, kuten Herajoen Työväenyhdistykselle, jonka talo sijaitsee alueella os. Vanha Kormuntie 32.



Selvityksestä järjestettiin yleisölle yksi esittely- ja keskustelutilaisuus 26.10.2005. Tilaisuudessa oli laadittu muistio, mutta siitä ei käynyt ilmi, montako  kaupunkilaista oli tilaisuudessa. Maanomistajia ei erikseen kutsuttu tilaisuuteen.



Kasvusuunnan valintaa ja menettelyä siinä ei voi pitää lain mukaisena vuorovaikutteiseen prosessiin kuuluvana asukkaiden ja niiden, joita kaavoitus välittömästi koskee, kuulemisena. Riihimäen kaupungin kaavayksikkö uskottelee, että kasvusuuntavertailu on vain suunnitelma ja niin muodoin sitä ei koskisi MRL:n 6 §:n ja MRL:n 8 luvun säädökset.



Kasvusuuntavertailu on ollut täysin riidattomasti Kalmun osayleiskaavatyön perustana. Vieläpä niin, että se todellisuudessa ratkaisi voimassa olevasta yleiskaavasta poiketen, mihin Riihimäen kaavoitustyö ja rakentaminen tulevina vuosikymmeninä suunnataan. Osayleiskaavatyön suuntaaminen kasvusuuntavertailuun perustuen yksinomaan Kalmuun sivuuttaa kaupungin yleiskaavan perusteelliselle muuttamiselle tarpeellisen vuorovaikutteisen kansalaiskeskustelun. Rajauksen tekemiselle olisi vaadittu virallinen kuulutus ja kansalaismielipiteen ilmaisemisen mahdollisuus, josta kaavaselostuksessa olisi tullut olla kansalaismuistutusten selostus.



Osayleiskaava tulee muuttamaan peruuttamattomasti kaupunkirakennetta. Kaava-alueen rajaus on tapahtunut ulkopuolella normaalin kaavoitusmenettelyn. Suunnittelutarpeen arviointi on yleiskaavaprosessin käynnistämiseen kuuluva osa-alue, johon liittyy tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset. Sitä koskee vuorovaikutteisuus ja julkisuus.  Kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä ja käynnistää osayleiskaavan laatimisen ilman hankkeen yleistä kuuluttamista ja julkista nähtävillä oloa. Tätä on pidettävä kaavaosallisten ja yleisön sivuuttamisena ja keskinäiseen vorovaikutukseen perustuvan kaavamenettelyn olennaisena puutteena.



Osayleiskaavan perustana on – vastoin laillisen yleiskaavaprosessin käynnistämisen vaatimuksia - varsin ylimalkainen suunnittelutarpeen arviointi. Se on vain konsultin tekemä kolmen alueen keskinäinen vertailu. Hankeen käynnistäjänä on ollut hallinnon mielipide kaupungin omakotitonttien riittämättömyydestä ilman sen perusteellisempia laskelmia tai muiden vaihtoehtojen arviointia.



Muistutuksissa arvosteltiin kaupunkia näistä puutteellisista suunnitelmista. Tarkastelun kohteeksi otettiin sitten myöhemmin nykyiseltä yleiskaava-alueella mahdollisesti rakennuskelpoinen tonttireservi. Nykyiseltä yleiskaava- alueelta löytyi jälkitarkastelussa noin kahden vuoden tonttitarvetta vastaava määrä eikä siinä ollut vielä kysymys kaavoitustarkkuutta vaativasta kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Se osoittaa kevytmielistä suhtautumista kaupungin jo yleiskaavoitetun alueen tarkasteluun yhtenä luonnollisena ja kaavoitusvaihtoehtoja sisältävänä mahdollisuutena.



Konsultin suorittama kasvusuuntavertailu ei ole riittävä lähtökohta lailliselle osayleiskaavaprosessille. Sen olisi pitänyt perustua todellisiin koko kaupunkia koskeviin laskelmiin ja selvityksiin. Vasta niiden perusteella olisi ollut todennettavissa suunnittelutarve ja valittavissa suunnittelutavoitteet osayleiskaavan käynnistämiseksi. Erityisen tärkeää se on kaupungin kokonaisuutta ohjaavassa suunnitteluprosessissa, jonka tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava.



Kasvusuuntavertailu vaikuttaa pikemminkin näennäiseltä kuin todelliselta ja järkevältä suunnittelun rajausperusteelta. Sillä onkin enemmän sivutavoitteena kaupungin maapolitiikan välinearvo ja pakkolunastuksen edellytysten saaminen kuin vakavana kaupunkisuunnittelu. Ennemminkin selvitys antaa perusteet siihen, että kaikki vertailussa mukana olleet alueet olisi pitänyt olla tarkastelussa yhtenä osayleiskaava-alueena ja että niitä olisi pitänyt arvioida ja katsoa yhdessä nykyisen yleiskaavan tavoitteiden suhteen.



Suuntavaihtoehdon valintaan ei liity selostusta kaupungin voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden muuttamisesta. Tarpeelliset tiedot puuttuvat kaupungin yleiskaavan, jota osayleiskaava laajentaa, tavoitteellisuudesta ja toteuttamisen eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen arvioimiseksi. MKR 40 § ja täsmentävä asetus edellyttää näitä tietoja.



Kaavoitustarvetta on perusteltu vain omakotitonttivarannon puutteella. Riutan alueella kaupungin maanomistus ja asukkaiden odotukset olisivat puoltaneet sitä parhaana ja maakuntakaavassa osoitettuna kaavoitussuuntana. Riihimäki on torjunut Riutan. Jo kasvusuuntien vertailun asiallinen nähtäville pano olisi kansalaismielipiteen myötä osoittanut alueen ensisijaisuuden ja ylivertaisuuden verrattuna Kalmuun. Runsas lehtikirjoittelu hanketta vastaan tukee sellaista johtopäätöstä. Riutan alueen liikenne-yhteydet ja liittäminen kunnallistekniikkaan olisivat olleet luontevia ja tulleet merkittävästi Kalmun suuntaa  taloudellisesti ja ekologisesti  edullisemmaksi.









Osayleiskaava ei päivitä kaupungin yleiskaavaa




Kaupungissa olisi ollut tarvetta avata kokonaan yleiskaava uuteen suunnitteluprosessiin ja ratkaista yleiskaavaan kuulumattomien alueiden lisääminen sen yhteydessä ja siihen kuuluvin menettelytavoin. Nyt avataan ilman kokonaisuuden tavoitteiden tarkistamista oikeusvaikutteisena osayleiskaavalla uusi kaupunginosa.



Nyt osayleiskaavalla esitetään ”omakotitonttien puutteen” ratkaisuksi uuden ”kaupunkisatelliitin” perustamista ja sekin tapahtuu ilman perusteellisia kaava- ja kunnallistaloudellisia selvityksiä. Voi hyvinkin todeta suhteellisuuden tajun matkalla kadonneen ja pakkolunastuksen idean vallanneen sijan kaupungin maanhankintakeinona.



Hämeen liitto esitti, että kasvusuuntavertailua tulisi pitää vain suuntaa antavana selvityksenä, myös, että Kalmun ja Riutan alue olisivat olleet yhdessä kokonaisuutena osayleiskaavan alue. Mutta tämä eikä voimassa oleva maakuntakaava ohjannut kaupungin vireille saattamaa kaavoitushanketta.



Kalmun osayleiskaava ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia. Kalmun osayleiskaava ei ole maakuntakaavan mukainen eikä sitä voida pitää perusteltuna poikkeamana maakuntakaavasta. Perusteita poikkeamisen ei ole osayleiskaavassa esitetty.



Alue ei liity luontevalla tavalla voimassa olevan yleiskaavan mukaiseen kaupunkirakenteeseen ja se hajottaa tarpeettomasti yhdyskuntarakennetta. Alue ei kiinnity olemassa olevaan infrastruktuuriin.



Kaupunki ei pääse rakentamaan Kalmussa omistamilleen maille kunnallistekniikkaa, kun edessä on yksityisten maat ja he eivät halua myydä maitaan kaupungille. Keskustan palveluihin ja raideliikenteen tavoittamiseen on matkaa peräti 5 - 8 km. Alueen topografian vuoksi kunnallistekniikan rakentaminen tulee kalliiksi, selvästi kalliimmaksi kuin esim. Riutan alueen avaaminen omakotialueeksi.



Alueen käyttöön ottaminen tulee etäisyyden takia ja moottoritien ylityksen vuoksi liikenteellisesti tavattoman kalliiksi ja epätarkoituksenmukaiseksi. Moottoritie, Herajoen kulttuurimaisema sekä Epranoja aiheuttavat jatkossakin sen, että Kalmun alue eriytyy nykyisestä kaupunkikuvasta ja -rakenteesta.









Alueiden käytön valtakunnallisten suuntaviivojen huomioiminen




Osayleiskaavalla ei edistetä valtakunnallisia maankäytön tavoitteita eikä yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta eikä alueiden käytön tehokkuutta. Se edistää yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajautumista.



Kalmun osayleiskaava on irrallisen kaupunginosan - satelliitin - rakentumista etäisyyksistä ja alueen topografiasta johtuvin suurin kustannuksin sekä yhteyksin joukkoliikenteeseen. Kaupunki liikenteellisesti lepää vahvasti raideliikenteen varassa. Pendelöinti on vahva piirre kaupunkilaisten ansaintamahdollisuuksien kentässä.



Osayleiskaavoitus on valtioneuvoston 13.12.2008 hyväksymien valtakunnallisten   alueidenkäyttötavoitteiden vastainen mm. seuraavissa kohdissa:

-  merkittäviä uusia asuintoimintojen alueita ei tule irrottaa erilleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta

-  on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luontoalueet. Alueiden suunnittelu on toteutettava siten, ettei näitä kokonaisuuksia pilkota.

-  ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön, eikä hyviä metsäalueita tule pirstoa muulla maankäytöllä.

- merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle.

- alueiden käytössä tulee ehkäistä muusta yhdyskuntarakenteesta irrallista rakentamista.



Nämä periaatteet on otettu huomioon 28.9.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa. Siinä Kalmun alueelle ei ole osoitettu yhdyskuntarakentamista, vaan alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta.



Näitä  Valtioneuvoston alueidenkäyttötavoitteita rikotaan  Kalmun osayleiskaavassa.







Osayleiskaavan sisältövaatimukset




Yleiskaava aiheuttaa maanomistajalle ja muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa eikä se täytä MKR: n 39 §:ssä sisältövaatimuksille asetettuja vaatimuksia. Niitä ei ole selvitetty siinä määrin kuin oikeusvaikutteiselta yleiskaavasuunnittelulta edellytetään. Yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä ei ole riittäviä selvityksiä.

·        Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö on kaavoitustarkoituksen - omakotitonttien puutteen – kannalta kokonaan laiminlyöty, kun kaavarajaus on tehty irrallisena kaupungin yleiskaavasta, jonka jälkeenjääneisyys muutenkin on ollut ilmiselvä ja tiedostettu puute kaupunkisuunnittelussa.

·        Alue ja asutus ovat maatilavaltaista ja kaavoitus vaikuttaa kaupungin elinkeinojen rakenteeseen. Maatalouden alkutuotannon harjoittaminen käy asiallisesti mahdottomaksi. Maanomistajat ovat vastustaneet kaavoitusta eivätkä ole halunneet - kaupungin pakkolunastusuhkailusta välittämättä myydä maata kaupungille.

·        Ympäristöhaittojen vähentämiseen ei ole kiinnitetty tarpeellista huomiota. Kaavan toteuttaminen hävittää perinnemaisemaa ja ympäristö- ja luontoarvoja.

·        Osayleiskaavassa ei ole selvitetty radon- kaasun esiintymisalueita eikä määrän vaihtelua. Yksityiset maanomistajat ovat mitanneet alueella jopa 10 000 - 400 000 Bq kuutiometriä kohden. Kaupunki on laiminlyönyt radon mittaukset. Kysymys on myrkystä, jolle asukkaita ei tule altistaa. Kysymys on myös siitä, että mitä muita myrkkyjä, esimerkiksi arseenia alueella on. Kaupunki on laiminlyönyt tarpeelliset tutkimukset.

·        Kaava- alueella on havaittu myös harvinaista liito-oravaa. Liito-oravalla on osayleiskaava-alueella useita pesimäalueita. Liito- orava on EU-direktiivillä (92/43/ ETY)  ja luonnonsuojelulailla  (LSL 49 §, 65 § ja 66 §)  rauhoitettu laji, jonka elinympäristöä ei saa tuhota eikä vaarantaa. Osayleiskaava hävittää liito-oravan asuinpaikat ja elinympäristön  sekä liito-oravat. Osayleiskaavan on sijoitettu kapea vihervyöhyke, joka ei täytä liito-oravan tarpeita. Vyöhyke kulkee hakkuuaukeiden ja peltojen läpi eikä mahdollista liito-oravan liikkumista. Kaupunki ei selvityksissään ole huomioinut liito-oravan esiintymistä eikä selvittänyt osayleiskaavan vaikutuksia liito-oravan pesimiseen ja elinympäristöön. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. on kaavamuistutuksessa  kiinnittänyt huomiota liito-oravan elinympäristöön.



Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tehty selvityksiä. Kaupunki myöntää niitä tehdyn tarpeen mukaan, mutta ne eivät pohjaudu riittäviin tutkimuksiin. Pääasiassa nekään eivät ole ajantasaisia, vaan suorastaan vanhentuneita. Pohjavesivaikutuksia ei ole selvitetty sillä tarkkuudella kuin asian laatu ja säädökset pohjaveden muodostumisalueella edellyttävät.(Ympäristönsuojeluasetus18.2.2000/169 § 13 kohta) Kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta kiinnitti tähän huomiota jo ennen kaavoitusohjelmaa, mutta osayleiskaavaselvityksissä asia on unohdettu.



Riihimäen kaupunginhallitus edellytti jo 23.1. 2006, että kaavoitusohjelmassa on kiinnitettävä huomiota ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyihin seikkoihin. Riihimäen ympäristölautakunta totesi 15.12.2005 § 188 seuraavaa:



Selvityksessä on huomioitu alueilla tiedossa olevat suojelualueet (luonnonsuojelukohteet sekä liito-oravien elinympäristöt), ympäristön häiriötekijät (maantie- ja rautatieliikenteet melualueet) sekä kulttuuriympäristöt (maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet). Pohjavesialueet on merkitty kartalle lähinnä tausta-aineistoksi, mahdollisia pohjavesivaikutuksia ei arvioitu eikä pohjavesialueita ole selvityksessä erikseen huomioitu. Riutan ja Kalmun alueet sijaitsevat molemmat osittain Herajoen tärkeällä pohjavesialueella, Arolammin alue sijaitsee III-luokan Multatöyräs-nimisellä pohjavesialueella. Mikäli Multatöyrään alue on osa Herajoen vedenottamon valuma-aluetta, kohteen merkitys pohjavesialueena lisääntyy. Asian selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.



Ympäristölautakunta toteaa Riihimäen asuntoalueiden kasvusuuntavertailun johdosta seuraavaa:

”Asumisen laajentumisen ympäristövaikutuksia ei työn kuluessa ole vielä kaikilta osin riittävästi arvioitu. Mahdollisen tulevan osayleiskaavatyön yhteydessä on varauduttava riittäviin selvityksiin ympäristövaikutusten arvioimiseksi esimerkiksi pohjavesien, puuttuvien luontotietojen sekä liikennevaikutusten osalta. Hämeen ympäristökeskukselta saadun tiedon mukaan asumista pohjavesialueelle kaavoitettaessa on kaavan laadinnan yhteydessä varauduttava ympäristönsuojeluasetuksen 13 §:n mukaisiin selvityksiin ympäristövaikutusten arvioimiseksi. ” Selvitystä ei ole tehty.













6. Yhteenvetoa vaikutuksista



Vahvistetussa (28.9.2006) maakuntakaavassa Kalmun alueelle ei ole osoitettu yhdyskuntarakentamista, vaan alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta.



Joukkoliikenteen järjestäminen Kalmuun on lähes mahdotonta. Alue tulee oleman pääasiassa omaa autoliikenteen varassa. Yhteydet raideliikenteeseen ovat etäiset. Tästä seuraa, että ilmastopoliittiset tavoitteet ja  ympäristöhaittojen ehkäisy eivät  toteudu.



Kalmun etäisyys keskustasta ei mahdollista olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä. Taloudellinen ja ekologinen kestävyys eivät toteudu. Palveluja ei ole saatavana. Kaupunki ei tässä taloudellisessa tilanteessa pysty palveluja järjestämään ja kaupallisten palvelujen järjestämiseen väestöpohja on liian pieni.



Kalmun osayleiskaavapäätös ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n alueiden käytön suunnittelun tavoitteita. Erityisesti osayleiskaavapäätöksessä ei toteudu 5 §:n 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10 ja 11 momentti.



Kalmun osayleiskaava on yleiskaavalta vaadittavien maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n sisältövaatimuksien vastainen. Kaavoituksessa on otettava huomioon mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus, ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Lisäksi on otettava huomioon palvelusten saatavuus sekä mahdollisuudet liikenteen, energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla.



Osayleiskaava ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kalmun osayleiskaavapäätös ei ole ottanut huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 22 ja 9 §§:ä.



Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tehty selvityksiä, Pääasiassa tutkimukset eivät ole ajantasaisia, vaan suorastaan vanhentuneita. Pohjavesivaikutuksia ei ole selvitetty säädösten mukaan.



Osayleiskaavassa ei ole riittävästi huomioitu teollisuusalueen aiheuttamaa ympäristöhaittaa Kalmun asuinalueelle. Meijerin ja moottoritien melu aiheuttavat melukuorman, jota vastaan ei ole riittävästi suojauduttu.

Osayleiskaava ei täytä melun ja sen suojauksen osalta kaavan sisältövaatimuksia. Kaupunki on luvannut, että Meijerintien linjauksen mukaan voidaan toteuttaa meluvalli. Tämä ei tule poistamaan melua, kun kaupunki joutuu itsekin myöntämään, että uuden asumisen korttelialueen osia jää melusuojauksen ulkopuolelle. Tämä on edesvastuutonta ja suorastaan virheellistä kaavasuunnittelua, että asuntoalueita ei suunnitella täysin melualueiden ulkopuolelle. 



Kalmu on monen ihmisen maa- ja metsätalouden harjoittamispaikka, josta he eivät halua luopua. Kysymys on elinkeinon puolustustaistelusta kaupungin hallintoa vastaan, joka ei kuuntele maanomistajia tai ainakin maanomistajat kokevat, ettei heitä kuulla. Pikemminkin ovat kokeneet kaavoituspyrkimykset kiristyksenä maanmyyntiin kaupungille.

Maanomistajien huomautuksia ja muistutuksia ei ole otettu huomioon. Heihin ei ole oltu kaavan suunnittelun kuluessa yhteydessä. Hyvin monen maanomistajan mukaan osayleiskaava aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa. Tässä viittamme mm. Matti Backmanin, Anne Kajanderin ja Jorma Vatsian muistutuksiin, joita ei ole huomioitu.





 Riihimäen kaupungin kaavayksikkö väistää huomautukset väittämällä, että alueella ei ole päätoimisia viljelyn harjoittajia. Se ei ota huomioon, että viljelyä voi harjoittaa ja enenevässä määrin harjoitetaan sivutoimena.





Kaavayksikkö uskoo, että yleisötilaisuuksia on järjestetty riittävän runsaasti. Ongelma onkin siinä, että kaavayksikkö ei ole kuullut maanomistajia siten, että maanomistajien toivomuksia olisi huomioitu. Tässä mielessä kaupungin toiminta on ollut maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden ja erityisesti kuulemista koskevien säädösten vastaista.





Herajoen työväentalo ja sen ympäristö on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennusperinnöksi.(Lähde: Rakennettu Häme– Maakunnallisesti arvokas kulttuuriperintö. Toimituskunta Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Miina Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003)





Olemme lausuntonamme toivoneet. että osayleiskaava kunnioittaa työväentaloa ja maisemaa. Museovirasto esitti lausunnossaan, että Herajoen Työväentaloon liitettäisiin SR- merkintä. Museovirasto esitti myös, että Vanhaa Kormuntietä tulisi käsitellä historiallisena tielinjana, johon kohdistuvista toimista tulisi neuvotella Museoviraston kanssa. Vastineessaan kaavayksikkö hyväksyy työväentalon SR- merkinnän ja hyväksyy myös Vanhan Kormuntien museotieksi.



Olemme huomauttaneet kaupunkia siitä, että osayleiskaavassa Työväentalon lähipiiriin on sijoitettu palvelualuevaraus parkkipaikkoineen. Se soveltuu mahdottoman huonosti työväentalon arvokkaaseen rakennusperintöön ja suojeltavaan kulttuuriperintöön ja maisemaan. Sanalla sanoen osayleiskaava tärvelee arvokkaan  maiseman ja  kulttuuriperinnön, vaikka emme vielä tiedä, mitä on se toiminta, jota kaavan myötä siihen tulee. Pelkäämme pahinta! Päätös loukkaa Suomen Perustuslain 15 §:n omaisuuden suojaa sekä 20 §:n korostamaa mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon.




Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten pyydämme, että Riihimäen kaupunginvaltuuston päätös Kalmun osayleiskaavan hyväksymisestä kumotaan.




Puheenjohtaja Mikko Lund                                              

yhdistyksen puolesta ja kaupunginvaltuutettuna




Valitusote Riihimäen kaupunginvaltuuston päätös: Kalmun osayleiskaava