Talousviisaat ehdottavat: Suomi uuteen nousuun!
Suomen talouden tasapainottamiseksi joudutaan tekemään raju säästöpaketti ja ehkä on vähän yritettävä verojakin korottaa. Verotuloja on vaikeampi lisätä, kun yritykset irtisanovat väkeä. Valtion ja kuntien verotulot pienenevät. Yksi talouden kivijalka on viennin ja tuonnin tasapaino. Suomalaiset kuluttavat halukkaasti ulkomailta tuotua tavaraa, mutta omien valmisteiden vienti on tullin mukaan notkahtanut pahasti tuontia heikommaksi. Samaan aikaan suomalaisen tekniikan valmistuksen parhaita osaajia sanotaan irti noin tuhat. YLE Uutiset kysyi kymmeneltä talouden asiantuntijalta vinkkejä, mistä löytyy Suomen viennin uusi nousu.
Usean asiantuntijan vastauksessa haettiin yrityksille uusia tai entistä parempia keinoja menestyä. Vastauksissa muun muassa toivottiin malttia tuleviin palkankorotuksiin. Tuottavuuden kasvaessa palkkoja saa korottaa, mutta ei enempää kuin kilpailijamaissa tai vaikkapa Euroopan johtavassa talousmaassa Saksassa.
Valtiovallalta odotettiin yrityksiä houkuttelevaa ja yrittämiseen kannustavaa verotusta. Yritystukia toivottiin etenkin hankkeille, joilla kehitetään uutta toimintaa ja tuotantoa.
Useat vastaajat kuitenkin painottivat, että ulkomaankaupan nykyinen vaje johtuu paljolti Euroopan taantumasta, jota tilannetta Suomen on vaikea yksin kohentaa. Tilanteen ja viennin sanottiin parantuvan, kunhan kysyntä taas elpyy.
Parannettavaa löytyi silti Suomestakin. Valtiovallalta odotettiin lisätoimia, mutta ensisijaisesti talouden asiantuntijat sälyttivät vastuun uudesta noususta yrityksille.
- Tärkeimmät avaimet ovat yrityksissä itsessään, sanoo OP- Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
- Huoleen on aihetta, kun meillä on yksi toimiala, jossa on hyvin vahva rakennemuutos menossa. Se näkyy meidän viennissä ja teollisuustuotannossa. Tarvitsemme jotain tilalle, jos sähkö- ja elektroniikkateollisuus ei ole palaamassa entisenlaiseksi aivan lyhyellä aikavälillä, tiivistää nykytilanteen Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Markku Kotilaisen mielestä Suomen ongelma on kustannuskilpailukyvyssä. Kotilaisen mukaan kustannuskilpailukykyä on kohennettava heti raamiratkaisun eli nykyisen palkkasovun päätyttyä hyvin matalilla palkankorotuksilla ja palkanmuodostusta joustavoittamalla.
Kotilainen hakee esimerkkiä Saksasta ja saa kannustusta usealta ekonomistilta: Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Markus Lahtisen mukaan palkkoja ei ole tarvetta alentaa, mutta vast'edes on tärkeää huolehtia, että palkankorotukset ovat enintään Saksan tasoiset.
Sampo Pankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan palkankorotukset eivät saa ylittää kilpalijamaiden tasoa.
OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen mielestä raamisopimusta pitäisi soveltaa joustavasti ja pitää huolta siitä, että jatkossa palkkaratkaisut ottavat huomioon entistä paremmin vientiyritysten kilpailukyvyn. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm ehdottaa vielä työelämän joustavuuden lisäämistä paikallista yritystason sopimista laajentamalla.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen mielestä Suomessa ei ole maksettu palkkoja yli kilpailukyvyn.
- Noin kymmenen vuoden sihdissä Suomen hintakilpailukyky on kehittynyt suurin piirtein euromaiden keskiarvon tahdissa. Työvoimakustannukset ovat nousseet vähän nopeammin, mutta toisaalta taas tuottavuus on kehittynyt meillä paremmin kuin muissa maissa.
Talousgurujen teesit:
1. Palkankorotuksiin malttia. Suomi ei saa ylittää kilpailijoiden, etenkään Saksan tasoa.
2. Tuotekehityksessä panostettava luovuuteen.
3. Yritystukia enemmän uutta luoville yrityksille.
4. Kannustavia veroratkaisuja.
5. Koulutukseen satsattava pitkäjänteisesti.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran käsittelyajat ruuhkautuneet
Ruuhkat ovat jo uhka potilasturvallisuudelle. Jonossa voi muhia esimerkiksi ilmoituksia väärinkäytöksistä lääkkeiden kanssa. Käsittelyajat ovat venyneet yli kahden vuoden. Valelääkärikohu kasvatti ruuhkaa.
Vuodenvaihteessa Valvirassa oli kesken liki 1 000 terveydenhuollon valvonta-asiaa. Loppuvuoden valelääkärikohu lisäsi kanteluruuhkaa entisestään.
Valvirassa on parhaillaan käsiteltävänä 27 pelkästään vuoden lopussa kiinnijääneen valelääkärin Esa Laihon hoitamaa potilasta koskevaa kantelua. Valviran johtajan Tarja Holin mukaan venyneet käsittelyajat horjuttavat sekä asiakkaiden että ilmoituksen kohteena olevien ammattihenkilöiden oikeusturvaa.
- Yritämme poimia kaikki ne asiat, joissa on potilasturvallisuusriski ja käsitellä ne niin pian kuin ehdimme.
Holi kertoo, että jokaisella käsittelijällä on samanaikaisesti selvitettävänään keskimäärin 40 asiaa.
Valviran johtaja Tarja Holin mukaan myös potilasturvallisuus voi vaarantua. Käsittelyssä voi olla ilmoituksia lääkäreistä tai hoitajista, joiden väitetään olevan kykenemättömiä toimimaan ammatissaan. Tällaisia vakavia tapauksia on vuositasolla noin sata.
Ilmoituksia Valviralle tekevät sekä tavalliset kansalaiset että esimerkiksi työnantajat työntekijöistään.
Perussuomalaiset ja keskusta kisaavat ehdokkaista kuntavaaleihin
Perussuomalaiset ja keskusta keräävät kilpaa ehdokkaita ensi syksyn kuntavaaleja varten. Presidentinvaalien tuloksen jälkipuinti herätti perussuomalaisten kansanedustajat liikkeelle, ja keskustan kenttää hämmentää puheenjohtajaehdokas Paavo Väyrysen maanantaina alkava kuntakierros.
Ensi syksyn kuntavaaleissa käydään perussuomalaisten ja keskustan välienselvittelyn kolmas erä. Perussuomalaisten jytky eduskuntavaaleissa heitti keskustan oppositioon, josta molemmat puolueet saavat nyt sivusta seurata, miten sinipuna piirtää uutta kuntakarttaa.
Presidentinvaaleissa keskustan Paavo Väyrynen selätti perussuomalaisten Timo Soinin. Viime perjantaina YLE TV2:n Pressiklubissa Väyrynen näki Soinin housujen jo tutisevan.
- Hän taitaa pelätä, että minä palaan puolueen johtoon ja hän saa kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa niin kovan vastuksen, että hän ei pärjää. Hänhän hävisi nyt minulle presidentinvaaleissa kaikissa vaalipiireissä myös Uudellamaalla ja myös Espoossa, omassa kotikaupungissaan. Timo on haavoittuva, ja hän tietää, että minä olen se henkilö, joka voi lopullisen kuoliniskun antaa tälle jytkyilmiölle, Väyrynen sanoi.
Keskustalla on kunnissa yli 3000 valtuutettua, perussuomalaisilla vain muutama sata.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti